10 yrittäjää kertoo, miten rajusti koronakriisi iski heihin – ”Jostain syystä on olo, että kaikki kyllä järjestyy” - Yrittäjä - Ilta-Sanomat

10 yrittäjää kertoo, miten rajusti koronakriisi iski heihin – ”Jostain syystä on olo, että kaikki kyllä järjestyy”

Mitä ajattelevat kulttuurityöläinen, kauneusalan yrittäjä ja ravintoloitsija sekä seitsemän muuta yrittäjää tulevaisuudestaan nyt, kun poikkeusolot veivät bisneksen alta?

21.3.2020 10:39

Koronapandemian ketjureaktio moukaroi suomalaisia yrittäjiä armottomasti, kun suomalaisten liikkuminen ja kuluttaminen on pysähtynyt.

Yrittäjien hätä on suuri. Kriisin pelätään muuttuvan toisinnoksi 1990-luvun laman katastrofista.

Taloussanomat keräsi kokemuksia yrittäjiltä eri puolilta Suomea. Tässä ovat ensimmäiset 10 tarinaa: järkytystä ja surua, mutta myös sitkeyttä ja ”ihmeellistä rauhaa”.

1. Markku Pekonen, Kulttuurikuppila Brummi, Rauma

Muusikko, musiikkialan yrittäjä pyörittää Kulttuurikuppila Brummia, esittävän taiteen ravintola-keikkapaikkaa Raumalla. Kuppila on ainakin kuukauden kiinni.

Keikkaduunareiden työt pysähtyivät, vakituiset työntekijät lomautettiin.

– Käytännössä seuraavat myynnit ovat vasta elokuussa, koska kesäisin emme ole auki. Pitkä aika olla ilman kassavirtaa. Minullakin on kolme yritystä, joilta kaikilta lähti tulot. Jos kesällä ollaan samassa tilanteessa, se sitten on todella katastrofaalista, Pekonen kertoo.

Tilanne näyttää Pekosen mielestä ”ihan hirveän huonolta”, jos hän joutuu ottamaan lainaa lainan päälle, että pystyy jatkamaan yritystoimintaansa.

– Taidealalla on ryhdytty tekemään kaikenlaisia livestriimaushankkeita. Ravintolapuolta nekään eivät kyllä auta, ja vaikea on keksiä, mikä ravintoloita nyt auttaisi.

Markku Pekosen neljä vuotta vanha Kulttuurikuppila Brummi sulki ovensa.

2. Jonna Dhawan, JD Beauty, Helsinki

Maununnevalla sijaitseva JD Beauty tuottaa kauneudenhoitojen ja hieronnan palveluita. Ovet avautuivat 14. helmikuuta ja toiminta lähti pirteästi liikkeelle.

– Aikoja on peruttu, mutta yksikin rouva sanoi, että kuuluu riskiryhmään. Sanoin että ymmärrän täysin, Jonna Dhawan kertoo.

Dhawanilla on alalta pitkä kokemus, mutta yrittäjänä hän on aloittelija. Opit näyttävät menneen perille, sillä hänellä on puskuria kriisin varalta.

Jonna Dhawanilla käy yhä jonkin verran asiakkaita.

– Näinhän sitä neuvotaankin, että yrittäjällä täytyy aina olla kolmen kuukauden puskuri.

– Olemme ajatelleet, että pysymme iloisina ja positiivisina täällä, ja jos tilanne vielä huononee, tehdään sitten jotain kivaa someen ihmisille kotona katsottavaksi. Aloitimme vasta ja teimme ison remontinkin. Minulla ei ole mitään aikomusta luovuttaa, ei todellakaan.

3. Annukka Kääriäinen, Pro-Kaks, Oulu

Kotityöpalveluyritys Pro-Kaksia pyörittävä Annukka Kääriäinen kertoo, että hoitolaitoksissa asuvien siivouspalvelut ovat nyt jäissä.

– Kotisiivousten osalta ei ainakaan vielä ole tullut pudotusta. Olemme muuttaneet työtapoja entistä tarkemmiksi, kun lähdemme kohteesta, niin viimeisenä desinfioima valokatkaisimet ja ovenkahvat.

Toivon hartaasti, että 1990-luvun tilanne ei tule toistumaan, sanoo yrittäjä Annukka Kääriäinen.

– Tällä hetkellä meillä on viisi talon kirjoilla olevaa työntekijää ja kaksi Varamiespalvelun kautta. Pyrimme varmistamaan työt vakinaiselle väelle, joten vuokratyövoiman käyttö tulee vähenemään. Se on erittäin ikävää hyvien työntekijöiden kannalta, mutta ainoa vaihtoehto.

– Pienet yritykset kaipaavat tässä tilanteessa erityisesti apua. YEL-maksujen siirtämisessä kuukausien päähän ei suurta apua ole, sillä pitäähän ne kuitenkin maksaa. Vasta aloittaneet pienet yritykset ovat tässä tilanteessa todella vaikeuksissa.

4. Outi Nurmi, Alina, Uusikaupunki

Kenkäkauppa Alinassa, Uudessakaupungissa ovi ei enää juurikaan käy, mutta uutta tavaraa sen sijaan tulee sisään. Myynnin pitäisi olla 1 500 euron luokkaa päivässä, että selviää, ennen koronaa kevätmyynti on ollut 2 000–3 000 euroa.

Toimituksia on varastossa ja tulossa noin 200 000 euron arvosta. Lisärasitteena on vielä suuri varasto talvikenkiä, joista 70 prosenttia jäi myymättä kun talvea ei tullut.

Finnveralta kauppias Outi Nurmi toivoo lainaa ja riittävästi maksuaikaa, jotta saa hoidettua laskunsa tavarantoimittajien kanssa.

–Kyllä yrittäjä haluaa selvitä ongelmista itse. Jos jotain menoja on, rahat pitää tienata, Outi Nurmi sanoo.

Nurmi on keksinyt uusia tapoja palvella, hän viestii asiakkailleen, järjestää ikääntyneille omia ostoaikoja, vie jalkineita kotiin. Autossakin niitä on soviteltu.

Nurmi sanoo, että on joskus tavannut panikoida elämäntilanteissa. Koronakriisi toi yllätyksen.

– En edes ymmärrä, että mistä tämä ihmeellinen rauha tulee. Jostain syystä on vain varma olo, että kaikki kyllä järjestyy. Ihmiset oppivat toimimaan uudessa tilanteessa ja kauppa alkaa taas käydä.

5. Kirsi Rautio ja Mari Lohela, Sapuska, Nivala

Nivalassa, Pohjois-Pohjanmaalla, ravintola Sapuskassa on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Yrittäjäkaksikko Kirsi Raution ja Mari Lohelan pyörittämään henkilöstöravintolaan ja juhlapalveluun koronaepidemia iski täysillä.

– Meillä on lounasruokailua, kokouspalveluita ja juhlapalvelua syntymästä kuolemaan. Suunnilleen nollassa olemme, keskiviikkona olemme vielä auki ja jatkoa katsomme päivän kerrallaan, Rautio kertoo.

Mari Lohelalla (vas) ja Kirsi Rautiolla on yrittäjätaustaa 14 vuodelta. Nivalan Sapuska on toiminut seitsemän vuotta.

Sapuska sijaitsee Nivalan teollisuuskylässä, teknologiakeskuksessa, jossa on paljon yrityksiä. Kun porukka siirtyi etätöihin, lounasruokailu loppui kuin seinään.

Rautio ei ole uskaltanut vielä ajatella, kuinka monta kuukautta selkäranka kestää toiminnan pysähdyksissä olemista. Rautio kuvaa tilannetta yhdellä sanalla.

– Järkyttävä.

Rautio on kiitollinen orastavasta joustavuudesta, jota eri tahoilla näyttäisi olevan. Se ei silti paljon lohduta.

– Velallahan ei tätä tilannetta kuitata. Jotakin pienyrittäjille annettavaa tukea pitäisi kehittää.

6. Jasu Forss, toimintaterapeutti, Mikkeli

– Kahden päivän sisällä lähti käytännössä kaikki työt. Ensin tiedotettiin Kelalta kaiken henkilökohtaisesti annettavan toimintaterapian keskeytyvän toukokuun loppuun asti. Seuraavana päivänä samaa tiedotti kuntayhtymä sitä kautta tulevien terapioiden keskeytyvän, toimintaterapeutti Jasu Forss toteaa.

Kelan kautta tulevat työt pysähtyivät Jasu Forssilta kuin seinään.

– On ehkä mahdollista jatkaa joitain terapioita etäyhteyden kautta, mutta onhan se ihan erilaista ohjata nettiyhteyden kautta aivoverenkiertohäiriöstä toipuvaa asiakasta pukeutumaan tai laittamaan ruokaa, kuin olla siellä paikan päällä ohjaamassa ja varmistamassa. Tältä osin olen aivan uuden edessä, Forss pohtii.

7. Lauri Suutarinen, Huippupaikat, Tahko, Vuokatti ja Kasurila

Sotkamolainen hiihtokeskusyrittäjä Lauri Suutarinen sanoo, että kaipaa ”selkeitä ja suoria ohjeita viranomaisilta”, sillä nyt suositusten soveltaminen jää omille harteille.

Lauri Suutarisen Huippupaikat avasi viime vuonna uudistuneen lumimaailmahallin Vuokattiin.

– Alana pyrimme toimimaan yhdessä siten, että noudatamme kaikki suosituksia. Koko ajan tässä joutuu kuitenkin rajoittamaan tiettyjä juttuja tässä ympäristöstä.

– Toivomme, että saamme pitää laskettelukeskusten palvelut auki. Toisaalta jos ei ole asiakkaita, niin sekin on haastavaa. Myös meidän työntekijöiden terveys on tärkeä asia. Tässä on monta eri asiaa, mitä pitää ottaa huomioon, Suutarinen korostaa.

– Koko ajan tässä tehdään laskelmia siitä, miten päästään seuraavaan kauteen. Tämän kevään vaikutuksia ei voi vielä tietää. Toiveissa kuitenkin on, että seuraava kausi alkaisi normaalissa tilanteessa, Suutarinen toivoo.

8. Ari Sääski, Wild Brown Bear, Kuhmo

Wild Brown Bear on esimerkiksi karhujen kuvaamisretkiä tarjoava yritys.

– Meidän asiakkaista 95 prosenttia on ulkomaalaisia. Kevään varausten peruuttaminen alkoi siinä vaiheessa, kun Finnair ilmoitti keskeyttävänsä lennot Kajaaniin.

– Meidän kausi alkaa huhtikuun alussa. Ensimmäiset karhut lähtevät liikkeelle maaliskuun loppupuolella. Meille oli tulossa paljon ulkomaalaisia ryhmiä, mutta nyt varauksia on siirretty loppukesään ja ensi vuodelle. Tällä hetkellä myymme jo vuoden 2021 safareja.

– Toivottavasti kotimaiset matkailijat tulevat tänne ulkomaisten sijaan. Meillä on useita uusia luksuskatselumökkejä ja kuvauspaikkoja, joissa pystyy kuvaamaan karhuja yksin tai kaksin. Ei tarvitse olla suuressa väkijoukossa, vaan voi olla omissa oloissaan. Ja karhuissa ei ole koronaa havaittu.

9. Jani Huotari, LaiffiGym, Muhos

Liikunta-alan yritys LaiffiGym perui ryhmäliikuntatunnit jo viime viikolla, yrittäjä Jani Huotari kertoo.

– Hiljaista on ollut iltaisin myös parhaaseen primetime-aikaan laitteiden puolella. Välillä vain joku kolahdus kuuluu, tunnelma on väliin jopa aavemainen, Huotari kertoo.

– Olemme odottaneet ohjeistuksia siitä, pitääkö koko sali sulkea. Haluamme kuitenkin palvella asiakkaita. Noudatamme THL:n ohjeita puhtaanapidon ja desinfioinnin suhteen. Meillä on asiakkaille tarkat ohjeet, jonka lisäksi olemme lisänneet myös omaa siivousta.

Jani Huotari on jo toisen polven fysioterapia- ja kuntosaliyrittäjä.

– Tarjosimme asiakkaille mahdollisuutta laittaa kuntosalin jäsenyys maksutta tauolle kuukauden ajaksi, mutta yllättävän harva siihen on tarttunut. Poikkeustilanteessa halutaan tukea paikallista yrittäjää.

10. Merja Klint, Hiushuoltamo Helga, Kangasala

Hiushuoltamo Helga Kangasalalla toimii enää ajanvarauksella, sillä asiakkaat ovat lähes kokonaan kaikonneet. Se oli odotettavissa, sillä Klintin asiakkaista 80 prosenttia on yli 70-vuotiaita.

Yrittäjä Merja Klint sanoo, että pärjää näissä oloissa vain joitakin viikkoja. Olo on ”epätoivoinen”. Hänen mukaansa järkevämpää saattaa olla laittaa lappu luukulle ja käynnistää toiminta joskus uudestaan kuin velkaantua kuukausia.

Pieni lohtu on, että valtio on päästänyt yrittäjät poikkeuksellisesti työttömyysturvan piiriin.

– Tietää ainakin, millä ostaa lapsille ruokaa.

Parturikampaajien työlle luulisi olevan poikkeusoloissakin tarvetta, sillä tukka kasvaa koronasta huolimatta ja on vaikea uskoa, että ikääntyneet voivat olla kuukausia leikkaamatta hiuksiaan. Klint sanoo, alalla kaivattaisiin kunnollista viranomaisohjeistusta.

– Ei kai loputtomasti voi leikkaamista lykätä, mutta onko eettisesti oikein palvella heitä, jos ohjeistus on jäädä kotiin ja välttää kontakteja.

Suosi suomalaista

  • Suomalaisten yrittäjien hätä on yhteinen. Jokainen voi halutessaan tukea jollakin tavalla kotimaista yritystoimintaa ja näin auttaa sitä selviämään hengissä koronaepidemiasta.

  • Osta suomalaisen pienyrittäjän tuotteita verkosta, tilaa ravintolasta ruokaa kotiin, hanki lahjakortti itselle tai ystävälle, tai kuluta kulttuuria verkossa. Esimerkiksi Timma on luopunut omasta lahjakorttien komissiosta ja vakuuttaa lahjakortin summan konkurssin varalta.

  • Kulttuuripuolella Koronakonsertit-sivusto kertoo verkon livekeikoista, ja Karanteeniklubin Facebook-sivulla saa tietoa etäkonserteista ja muista virtuaaliesiintymisistä.

  • Pienien yrittäjien löytämisen helpottamiseksi osoitteessa kotonakotimaista.fi on kartta, josta löytyy suomalaisia pienyritysten myymälöitä ja toimipisteitä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?