Mikko Tamminen paljastaa: näin suomimuusikot takovat biisileireillä kultalevyjä Saksaan ja Aasiaan – ”Päälle vain äänitetään japaninkielinen laulu” - Yrittäjä - Ilta-Sanomat

Mikko Tamminen paljastaa: näin suomimuusikot takovat biisileireillä kultalevyjä Saksaan ja Aasiaan – ”Päälle vain äänitetään japaninkielinen laulu”

Myös räppärinimellä Setä Tamu tunnettu Mikko Tamminen on biisiviennin pioneereja Suomessa.

Myös räppärinimellä Setä Tamu tunnettu Mikko Tamminen on biisiviennin pioneereja Suomessa.

Julkaistu: 14.12.2019 13:30

Musiikkiviennistä on tullut Suomelle kasvava menestysbisnes. Mikko Tamminen on alan pioneereja.

Musiikin tekijänoikeustulot ulkomailta kasvoivat viime vuonna 22 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tekijänoikeustuloja ulkomailta Suomeen maksettiin 5,7 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Eniten suomalaisesta sävelkynästä lähtenyttä musiikkia kuunnellaan saksankielisessä Euroopassa ja Pohjoismaissa. Aasian markkinat ovat kasvussa.

Musiikkivienti koostuu yhä useammin teosviennistä. Se tarkoittaa suomalaisten tekijöiden ulkomaisille artisteille tekemiä biisejä.

– Kyse on pitkän aikavälin toimintakulttuurin muutoksesta. Sekä musiikintekijöiden että musiikkiyritysten ajattelutapa on muuttunut kansainvälisemmäksi, Teoston asiakkuusjohtaja Jani Jalonen erittelee kasvun syitä Teoston verkkosivuilla.

– Tekijät ja kustantajat ovat paremmin verkostoituneita ulkomailla, ja he voivat suunnata suoraan kansainvälisille markkinoille. Jakelu on muuttunut merkittävästi, ja erityisesti englanninkielisen julkaisun jakelu on lähtökohtaisesti maailmanlaajuista.

Tuottaja ja biisintekijä Mikko Tamminen on ollut mukana biisiviennissä kymmenisen vuotta. Tulosta on syntynyt. Tammisen ansioluettelosta löytyy muun muassa Japanin listaykköseksi kivunnut Kara-yhtyeen kappale Electric Boy sekä useampi kultalevy Saksasta.

Tamminen on lisäksi ollut tekemässä lauluja muun muassa Taiwanin, Ranskan ja Etelä-Korean markkinoille.

– Olin etunenässä, kun tätä alettiin kymmenisen vuotta sitten tehdä. Silloinen Music Export Finland alkoi tuoda kirjoittajia ympäri maailmaa tekemään suomalaisten kanssa biisejä, Tamminen kertoo.

Kuuntele tästä Mikko Tammisen tuottama ja osaltaan kirjoittama Karan Electric Boy -biisi:

Music Export Finland tunnetaan nykyisin lyhyemmällä nimellä Music Finland.

– Sitä kautta syntyi kontakteja ympäri maailmaa. Ilman Music Finlandia mulla ei olisi ollut mitään mahiksia päästä mihinkään. Se on ollut tärkein edellytys sille, että suomalaisia tekijöitä on nyt mukana kansainvälisillä markkinoilla.

Käytännössä tekeminen tarkoittaa usein biisileirejä, joihin suomalaiset osallistuvat.

– Yleensä siellä tehdään biisi per päivä -tyyliin. Artisti tai levy-yhtiö briiffaa minkä tyylisiä biisejä haluaa. Tekijät laitetaan kolmen hengen ryhmiin, joissa pyritään halutunlaiseen lopputulokseen.

Ryhmässä on tuottaja, sanoittaja ja melodiantekijä eli topliner. Kaikki voivat kommentoida toistensa tekemisiä, vaikka jokaisella onkin oma vastuualueensa.

– Sessioissa tehdään tavallaan vain demo, jonka joku tuottaja myöhemmin muokkaa artistille sopivaksi. Aasian tuotannoissa tosin halutaan tuotanto-osaamista. Omia tuotantojani on mennyt Aasiaan paljon niin, että päälle vain äänitetään esimerkiksi japaninkielinen laulu.

Eteläkorealainen tyttöbändi Kara kuvattuna vuonna 2012.

Eteläkorealainen tyttöbändi Kara kuvattuna vuonna 2012.

Kun musiikkikulttuuri on yhtenäistynyt, ei ole juurikaan väliä missä päin maailmaa biisi tehdään. Kaikkialla tähdätään saman tyyliseen lopputulokseen.

Tamminen ei halua paljastaa miten tuottoisaa biisien tekeminen hänen kohdallaan on.

– Vuodet ovat vaihtelevia tällä alalla. Jos on hyvä vuosi, saa ihan hyvän korvauksen, mutta ei meistä kukaan miljonääri ole. On ollut hyviä vuosia, mutta myös huonoja. Aina eivät tekemiset mene maaliin.

Biisiviennin kasvua Tamminen selittää osittain sillä, että tekijöiden määrä on lisääntynyt ja toisaalta ammattitaito on kasvanut huimasti.

– Kymmenisen vuotta sitten meitä oli kourallinen. Sittemmin tekijöiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Se näkyy myös alan koulutuksessa. Itsekin opetan biisintekemistä musiikkikoulussa Ikaalisissa.

– Ala on mennyt hirveästi eteenpäin, mutta ollaanhan me aika paljon Ruotsia perässä. Siellä tätä toimintaa on ollut varmaan jo 1960-luvulta lähtien. Tosin taidossa emme nykyisin ruotsalaisille häviä. Suomessa on todella taitavia biisintekijöitä.

Musiikin kokonaisviennin käyrä on sekin jyrkässä nousussa. Music Finlandin tilastojen mukaan musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2018 yhteensä 78,5 miljoonaa euroa. Kaksi vuotta aiemmin se oli noin 45 miljoonaa.

Tekijänoikeudet ovat kokonaisuudesta vain pieni siivu. Noin 50 miljoonaa euroa tulee äänentoistoteknologian ja -laitteiden viennin kaltaisista osa-alueista. Lähes 13 miljoonaa livemusiikista, 6,5 miljoonaa äänitteistä ja 3,8 miljoonaa muista vientituotteista.

Tuoreimmat osastosta