Korkiakosken tilan isäntä vaatii lisää faktoja nauta­keskusteluun: ”tutkimus­pohjaisia päätöksiä ideologisten päätösten sijaan”

Nautakarjatalouteen kohdistuva kritiikki on tuttua myös Kärsämäellä Pohjois-Pohjanmaalla.

Juulia, Jari ja Anu Ahlholm kotitilallaan Korkiakoskella Kärsämäellä.

8.10.2019 7:35

Ilta-Sanomat pureutui tutkimaan nautakarjatalouden aiheuttamia ilmastopäästöjä.

IS:n mukaan naudanlihan maailmanlaajuisista päästöistä puhuminen on peittänyt alleen sen, että Suomessa tuotanto lukeutuu maailman vähäpäästöisimpiin.

– Täkäläiseen keskusteluun on kopioitu kansainvälisistä raporteista sellaisia uhkia, joita täällä ei ole. Nautakarjatalouteen kohdistuva kritiikki on Suomessa kohtuuttoman suurta suhteessa sen vaikutuksiin, tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) totesi.

Maatalousyrittäjänä Kärsämäellä Pohjois-Pohjanmaalla vuodesta 1994 toiminut Jari Ahlholm toteaa, että ilmastonäkökulmasta käyty keskustelu ja uutisointi karjatalouden ympärillä on ollut sävyltään ikävää luettavaa.

– Minusta tämä IS:n tekemä juttu oli ensimmäinen sellainen, missä mahdollisuudet ja olemassa olevat faktat on käyty hienosti läpi. Yksi ongelma on varmasti suomalaisten tietämättömyys asiasta.

Ahlholm sanoo, että nautakarjatalouden ilmastopäästöjä tutkiva työ on erittäin tärkeää.

– Tutkimukseen pitää panostaa, jotta Suomessa pystytään tekemään tutkimuspohjaisia päätöksiä ideologisten päätösten sijaan. Tämä on kuitenkin elinkeino, joka pitäisi pyrkiä pitämään elossa.

Pitäisikö Suomessa lisätä naudanlihantuotantoa ja -vientiä, kun se kerran on kestävää?

– En pidä pahana sitä, että vientiä lisättäisiin. Sehän toisi lisää verotuloja Suomeen. Mutta jos tuotanto pystytään todentamaan kestäväksi ja vastuulliseksi, osaammeko me markkinoida sitä ulkomaille, Ahlholm pohtii.

Korkiakosken tilan isäntä on avoin ajatukselle, että ”Suomen mallia” voitaisiin viedä myös ulkomaille. Hän kuitenkin suhtautuu ideaan varauksella.

Jokaisessa maassa on Ahlholmin mukaan olemassa pitkät perinteet siinä, miten asioita hoidetaan. Hän arvelee, että muutos ei tapahdu hetkessä.

– Jos uusia toimenpiteitä halutaan, niin silloin niistä pitäisi myös palkita yrittäjiä. Muutokset edellyttävät usein rahaa vaativia toimenpiteitä.

Korkiakosken tilalla lehmiä on 65–70 ja hallittavaa peltopinta-alaa noin 120 hehtaaria. Lisäksi on vielä metsää.

Ahlholmin mukaan lehmien tuottamia päästöjä ei toistaiseksi seurata, sillä käytössä ei ole tilakohtaisia mittaustyökaluja. Tilalla on kuitenkin otettu käyttöön menetelmiä, joista tilan yrittäjäpariskunta on kuullut hyvää.

– Yksi asia on nurmituotannon tehostaminen. Silloin käytetään syväjuurisia kasveja, kuten apilaa. Meillä on noin kolmasosa apilaa viljelyksessä.

Nurmituotannon tehostaminen parantaa hiilensidontaa ja on tilallisille taloudellisesti kannattavampaa.

– Maidontuotantokapasiteettia olisi mahdollisuus myös nostaa, jolloin päästöt laskisivat litraa kohden.

Ahlholm nostaa esiin lisäksi biokaasutuotannon keinona vähentää päästöjä.

– Tällä hetkellä pitäisi olla kannustimia maatila -kokoluokan biokaasulaitoksiin. Biokaasun puristaminen liikennekäyttöön on aika arvokasta tällä hetkellä näin pienessä mittakaavassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?