Intialainen it-perhe on juuri sitä, mitä Suomi toivoo – perustivat Nokian raunioilta oman yrityksen

Julkaistu:

Työperäisestä maahanmuutosta toivotaan ratkaisua Suomen väestökatoon. Intialainen IT-yrittäjien perhe on suositellut Suomea tuttavilleen.
– Saavuimme intialaisen ystäväni kanssa Suomeen yhdessä. Saapumisemme jälkeen olimme kävelyllä silloisen asuntomme ulkopuolella ja ihailimme valtavan suurta kuuta. Ohikulkenut mies kommentoi keskusteluamme kertomalla, että suuri kuu on Suomessa varsin tavallinen näky. Lisäksi mies tokaisi: Te olette varmaan Intiasta. Siitä tuli tervetullut olo, koska työnantajamme perehdytyksessä oli kerrottu, että Suomessa tuntemattomat ihmiset voivat hymyillä, mutta eivät koskaan aloita keskustelua.

Näin intialainen Aseem Shakuntal muistelee Ilta-Sanomille ensimmäistä iltaansa Suomessa. Yksitoista vuotta myöhemmin it-alan yrittäjänä työskentelevä Aseem on asettunut Espooseen vaimonsa Nimika Keshrin ja parin 2-vuotiaan pojan Adyanshin kanssa. Nimika on Aseemin ohella yksi yrityksen perustajajäsenistä.

Perhe pitää Suomesta eikä aikomuksissa ole vaihtaa maisemaa.

– Suomi on meidän kotimme.

– Minulla on ollut alusta asti tervetullut olo Suomessa. Yleisesti voisi sanoa, että pidämme ihan kaikesta täällä. Toki jotkut asiat ovat hieman erilaisia kuin kotikulttuurissamme, Nimika pohtii.

Parilla on hyviä kokemuksia suomalaisista. Aseem kertoo, että ensimmäiseen omaan asuntoonsa muuttaessaan hänen vuokranantajansa ystävällisesti avusti häntä perusasioissa, kuten pyykinpesukoneen ja kuivausrummun käytössä.

Molemmat ovat suositelleet Suomea läheisilleen Intiassa. Nimikan veli saapui Suomeen muutamia vuosia sitten ja perheellä on paljon intialaisia ystäviä Suomessa.

Tiivis intialaisten yhteisö Suomessa helpottaa koti-ikävää. Intiasta Nimika kertoo kaipaavansa vilkasta kulttuurielämää.

– Eniten kaipaan sitä, että voimme olla kulttuurifestivaaleilla yhdessä koko perheen kanssa, hän kertoo.

– Ikävöimme todella juhla-aikaa, Aseem komppaa vierestä.


Hänen mukaansa täällä elämä pyörii lähinnä töiden ja kodin välillä. Reipas 2-vuotias poika pitää vanhempiaan kiireisenä.

– Pyrimme näkemään intialaisia tuttaviamme niin usein kuin mahdollista, Aseem kertoo.

Töitä voi olla vaikea saada, jos ei osaa suomea

Vaikka Aseemin ja Nimikan perheellä on enimmäkseen hyviä kokemuksia Suomesta, ei ihan kaikki kuitenkaan suju aivan ruusuilla tanssien.

Nimikan kokemuksen mukaan muualta kuin it-alalta on vaikea saada töitä, jos ei osaa suomea. Hän kertoo muutamista tuttavistaan, joiden on täytynyt tyytyä muihin kuin oman alansa työpaikkoihin Suomessa.

– Usein naiset uudelleenkouluttautuvat hoitajiksi tai opettajiksi, kun he eivät saa töitä omalta alaltaan täällä.

– Vaikka osaisi käydä keskustelua suomeksi, sen tarpeeksi pätevä osaaminen työkielenä vaatii todella todella paljon työtä, Nimika toteaa.

Aseem kertoo ystävänsä vaimosta, joka työskenteli hammaslääkärinä Intiassa, mutta ei pysty tekemään alan töitä Suomessa.

– Se, että on huippuammattilainen alallaan kotimaassaan, mutta ei pysty tekemään samoja töitä täällä, voi olla todella turhauttavaa, mies pohtii.

Aseem ja Nimikakin opiskelivat Suomea jonkin aikaa, viimeksi noin nelisen vuotta sitten. Työssään he eivät sitä kuitenkaan tarvitse eivätkä käytä, joten suuri osa on jo päässyt unohtumaan.

– Tällä hetkellä osaan suomeksi lähinnä seuraavat lauseet: ”Anteeksi puhutko suomea” ja ”Anteeksi puhutko englantia”. Ehkä myös muutaman muun lauseen, Aseem arvioi taitojaan lausuen suomenkieliset lauseet täydellisesti.


Suomen kielen taitojen puute ei ole ollut esteenä suomalaisten ystävien löytämiselle. Suomalaisia tuttavia on löytynyt esimerkiksi töistä ja Suomi-Intia-Seuran kautta. Seuran puheenjohtaja Markku Lemmetty ja hänen puolisonsa ovat perheen hyviä ystäviä.

Lemmetyn perheen kanssa intialaisperhe on puuhaillut erilaisia projekteja, viimeksi jo neljättä kertaa vietettyä Intia-päivää. Intialaista kulttuuria juhlisti Kaisaniemenpuistossa 18. elokuuta järjestetyssä Intia-päivässä yli 10 000 ihmistä. Seura on pyrkinyt tuomaan ja ylläpitämään Aseemin ja Nimikankin Intiasta kaipaamaa juhlakulttuuria Suomessa.

Moni tulee työn perässä Intiasta

Tilastokeskus julkaisi alkuviikolla väestöennusteen, joka loi harmaita pilviä Suomen tulevaisuuden ylle. Karun ennusteen mukaan Suomen väkiluku lähtee laskuun vuonna 2031 ja työikäisten osuus laskee 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.

Esimerkiksi työperäisestä maahanmuutosta on povattu ratkaisua väestökatoon.
Työn perusteella myönnettyjä oleskelulupia on Suomessa jo useamman vuoden ajan myönnetty EU-alueen ulkopuolelle eniten juuri intialaisille. Esimerkiksi vuonna 2018 intialaisille myönnettiin yhteensä 1 040 työperusteista oleskelulupaa.

Enemmän työlupia myönnettiin ainoastaan Ukrainaan, 1 828 kappaletta.

Aseemin taival Suomessa alkoi noin 11 vuotta sitten, kun hän haki ensimmäistä työperusteista oleskelulupaansa Suomeen. Hän haki lupaa Intiasta käsin ja sen saaminen kesti hänen muistaakseen noin kaksi kuukautta.

– Ehdin juuri ja juuri saada luvan ennen sovittua lähtöpäivää. Lupa myönnettiin vain päivää ennen kuin minun piti matkustaa Suomeen.

Luvan hakuprosessi oli Aseemin mukaan melko helppo ja nopea, mutta sen jatkuva uusiminen on miehen mukaan aikaavievää.

Työperusteinen oleskelulupa myönnetään yleensä työsuhteen ajaksi, mutta enintään neljäksi vuodeksi. Se on uusittava tasaisin väliajoin ja aina, kun työpaikka vaihtuu.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Vaimo Nimika seurasi miestään Suomeen noin vuoden päästä.

Pari tapasi Intiassa. He ovat kotoisin Himalajan lähistöltä. He opiskelivat samassa yliopistossa ja työskentelivät samoissa yrityksissä jo Intiassa. Suomeen molemmat päätyivät, kun heidät rekrytoitiin Nokian Tampereen yksikköön töihin. Töiden ohessa parivaljakko alkoi vielä tehdä maisterinopintojaan Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Vuosina 2012–2013 pariskunta asui Saksassa, kun Aseem työskenteli vuoden Nokian Here-alustan parissa Berliinissä.

Nokia auttoi yrityksen alkuun

Kun Nokia alkoi yskiä, tuli Aseemille ja Nimikallekin selväksi, että työt saattaisivat mennä alta. Jonottaessaan Tampereen keskustassa TE-toimistoon, Aseem sai liikeidean.

– Saimme parkkisakot, koska jonotusaika toimistoon venähti järkyttävän pitkäksi. Siellä olivat samaan aikaan jonottamassa kaikki vanhat nokialaiset. Silloin sain idean, että myös jonottamiselle pitäisi olla oma sovellus.

Idea päätettiin viedä eteenpäin Nokia Bridge -ohjelmaan. Vuonna 2011 käynnistetyn Nokia Bridge -ohjelman tarkoituksena oli tukea yhtiön rakennemuutosten vuoksi työnsä menettäviä. Ohjelmassa oli sen aloitusvuonna maailmanlaajuisesti mukana noin 18 000 vanhaa nokialaista.

Yksi ohjelmassa suositelluista poluista oli oman yrityksen perustaminen.

– Saimme hyvää palautetta ja silloin päätimme perustaa yrityksen, joka alkaisi kehittää erilaisia mobiilisovelluksia.

Codemendersillä on nyt muutama yritysasiakas Britanniassa ja pilotteja Etelä-Afrikassa. Seuraavaksi yritys aikoo pyrkiä Suomen markkinoille.

– Yrityksen sovellus toimii niin, että vuoronumero tulee suoraan puhelimeen, eli paikan päällä ei tarvitse fyysisesti olla. Sen jälkeen sovellus ilmoittaa, montako ihmistä on jonossa, ja kauanko odotusaikaa on jäljellä. Sovelluksen avulla pystyy siis tulemaan paikalle juuri oikeaan aikaan ilman pitkästyttävää jonotusta.

Kokonaisuudessaan kaikki paperityöt ja muu yrityksen perustamiseen liittyvä sujui kaksikon mielestä hyvin nopeasti ja helposti. Yrityksen käynnistämiseen perustajajäsenet saivat jonkin verran apua Bridge-ohjelmalta.

– Meidän käskettiin mennä pankkiin ja avata pankkitili. Sitten veimme paperit maistraattiin ja viikon sisällä kaikki oli vahvistettu ja hyväksytty, Aseem muistelee.

Poika ymmärtää jo kolmea kieltä

Vuonna 2016 Aseemin ja Nimikan kaksihenkinen perhe kasvoi yhdellä, kun pian 3-vuotias Adyansh-poika syntyi. Eläväinen ja reipas poika yrittää haastattelun aikana soittaa isänsä puhelimella isoäidilleen Intiaan ja näpsii samaisella puhelimella useita kuvia isästään.

– Hän tykkää ottaa paljon valokuvia puhelimella. Vielä enemmän äidistään kuin minusta, Aseem naurahtaa.


Vanhemmat kertovat Adyanshin olevan erityisen kiinnostunut musiikista ja luovaa päättelyä vaativista leluista. Äiti Nimika kertoo, että päivähoidosta on kerrottu pojan pitävän erityisesti yhteisistä musiikkihetkistä. Kotona kyytiä saa pojan oma lelupiano.

– Laitoimme hänet todella nuorena, vain yhdeksän kuukauden ikäisenä suomalaiseen päivähoitoon. Hän osaa jo nyt vaihdella kahden eri kulttuurin ja kolmen eri kielen välillä, Nimika kertoo.

Vähän aikaa sitten Adyansh aloitti englanninkielisessä päiväkodissa. Äiti haluaisi laittaa pojan kaksikieliseen kouluun, kun sen aika tulee muutaman vuoden päästä.

– Jos hän tietää, että on suomalaisessa seurassa, hän vastaa heille suomeksi, eikä äidinkielellään tai englanniksi. Jos hän taas tietää olevansa intialaisessa seurassa, hän puhuu äidinkieltään, äiti selittää.
Näitä luetaan!
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Näin uhkaava Postin suurlakko vaikuttaisi tavallisen kansalaisen arkeen – ja näin siihen voi varautua

  2. 2

    Suomalaiset villinneen puolalais­ketjun vaate­mallisto vaihtuu kahden viikon välein – nyt yhtiö kertoo, mitä vaate­jätteelle tapahtuu

  3. 3

    Wahlroos: Suomen kilpailuetuja ovat halvat insinöörit ja ”se, että täällä on saakelin kylmä”

  4. 4

    Suuret lakot alkavat Postissa – PAU uhkaa: Jakelu keskeytetään 2 viikoksi

  5. 5

    Ahti otti takkiin ensin Nokian, sitten Soneran ja lopulta Talvivaaran osakkeissa: ”Jos olisin pitänyt Nokian, olisin nyt miljonääri”

  6. 6

    Posti vastasi lakkoilmoitukseen – suomii PAU:ta rajusti: ”Olemme historiamme vakavimmassa tilanteessa”

  7. 7

    Björn Wahlroos: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja, vaan Nokia

  8. 8

    Ratkaisiko Kerava suomalaisen terveydenhuollon pahimman umpisolmun? ”Eihän tehtaanjohtajakaan mene linjastolle säätämään”

  9. 9

    Postin työtaistelusta tulossa poikkeuksellisen rankka – PAU:n Nieminen: ”Olemme viimeksi uhanneet näin laajoilla lakkotoimilla 1960-luvulla”

  10. 10

    Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin yritys ei ole maksanut palkkoja – myös Työllisyysrahasto karhuaa maksuja

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Suuret lakot alkavat Postissa – PAU uhkaa: Jakelu keskeytetään 2 viikoksi

  2. 2

    Björn Wahlroos: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja, vaan Nokia

  3. 3

    Suomalaiset villinneen puolalais­ketjun vaate­mallisto vaihtuu kahden viikon välein – nyt yhtiö kertoo, mitä vaate­jätteelle tapahtuu

  4. 4

    Näin uhkaava Postin suurlakko vaikuttaisi tavallisen kansalaisen arkeen – ja näin siihen voi varautua

  5. 5

    Ratkaisiko Kerava suomalaisen terveydenhuollon pahimman umpisolmun? ”Eihän tehtaanjohtajakaan mene linjastolle säätämään”

  6. 6

    Ahti otti takkiin ensin Nokian, sitten Soneran ja lopulta Talvivaaran osakkeissa: ”Jos olisin pitänyt Nokian, olisin nyt miljonääri”

  7. 7

    Wahlroos: Suomen kilpailuetuja ovat halvat insinöörit ja ”se, että täällä on saakelin kylmä”

  8. 8

    Postin työtaistelusta tulossa poikkeuksellisen rankka – PAU:n Nieminen: ”Olemme viimeksi uhanneet näin laajoilla lakkotoimilla 1960-luvulla”

  9. 9

    Posti vastasi lakkoilmoitukseen – suomii PAU:ta rajusti: ”Olemme historiamme vakavimmassa tilanteessa”

  10. 10

    Kommentti: Guggenheimin kaataminen oli ”status quon tyranniaa” – muutoin Nallen madonluvut eivät yllätä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

  2. 2

    Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

  3. 3

    IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

  4. 4

    Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

  5. 5

    Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

  6. 6

    Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

  7. 7

    Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

  8. 8

    Haluatko säilyttää elintasosi eläkkeellä? Näin paljon sinun pitäisi säästää joka kuukausi

  9. 9

    Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

  10. 10

    Kommentti: Möläytin kyläpaikassa jotain, mitä ei olisi pitänyt – raha-asiat ovat monimutkaisempia kuin itse olettaa

  11. Näytä lisää