Bisneksen aakkoset sököstä, ruplilla rahoiksi – kartanonherra Arto Hakala on poikkeuksellinen yrittäjä

Julkaistu:

Arto Hakala osti rapistuneen Mäntsälän Hirvihaaran kartanomiljöön 27 vuotta sitten, kun huomasi myynti-ilmoituksen lehdestä. Hän ehti jo heittää lehden roskakoriin, mutta ilmoitus alkoi kiinnostaa ja lehti kaivettiin esille.
Rakennusyrittäjä iski kartanoon ajankohtana, jolloin rakentaminen oli sukeltamassa syvälle. Arto Hakalan rakennusliike oli urakoinut noin 150 asuntoa vuosittain, mutta nyt oli muutoksen aika.

Rakennusmestari-yrittäjä otti sököpelin oppien mukaan riskin, ja rahaa paloi, mutta hanke kannatti.

Hirvihaaran kartano tunnetaan tänään hotelli- ja ravintolatoiminnastaan. Viikonloppuisin tanssitaan häitä ja järjestetään muita tapahtumia. Arkipäivät kartanon tilat ovat suurten yritysten ja julkisten toimijoiden kokous- ja koulutuskäytössä.

– Ihmisiä kiehtoo erilaisuus. Kaupunkien keskustoja kaikki ovat nähneet. Me olemme maalla, luonnon keskellä.

– Meidän valttinamme on myös etäisyys pääkaupunkiseudulta. Ulkomaisten kokousvieraiden matka Helsinki-Vantaan lentokentältä kestää vain puoli tuntia, laskee Hakala, 58.


Pääkaupunkiseudun suuret 300–500 huoneen hotellihankkeet eivät pelota yrittäjää.

– Pienille ja yksilöllisille hotelleille ja majoitustiloille on tarvetta. Ne ovat hyviä vaihtoehtoja.

Hakala on ollut opintojen päättymisestä saakka yrittäjä. Hän laskee yrittäjäuransa alkaneen 18-kesäisenä.

Viime vuonna kartano juhli satavuotista taivaltaan. Sen historia liittyy suomalaiseen tulitikkuteollisuuteen, joka oli Mäntsälässä erityisen elinvoimaista. Paikka liittyy myös Mäntsälän kapinaan.


Hakala osti kartanon Mäntsälän kunnalta ja maksoi siitä 1,8 miljoonaa markkaa vuonna 1992. Paikka oli niin huonossa kunnossa, että Museovirastokaan ei siihen puuttunut, kun Hakalan suunnittelema rakennuksen kunnostus käynnistyi. Viimeksi siinä oli asunut pääkaupunkiseudulta tulleita alkoholisteja.

Mutta kun kartanovanhus oli pessyt kasvonsa ja pihapiiriin oli tulossa uusia rakennuksia, heräsi Museovirastokin. Remonttia teki noin sata miestä vajaan kolmen kuukauden ajan.

Remontit nielivät miljoonia. Kartanossa on 30 huonetta ja isot kokoustilat. Näyttävän lasipaviljongin suunnitteli rakennusmestari Hakala itse ja paviljongin runkomateriaalit on valmistettu serkkupojan metalliyrityksessä. Sisustuksen suunnittelusta on vastannut vaimo Monika Hakala yhdessä miehensä kanssa.

– Vasta viime viikolla Koneen kokousvieraat kyselivät, onko paviljonki tuotu ulkomailta, koska Wienissä on samanlaisia.

– Kerroin, että kotimaista tuotantoa se on, mutta esikuvat ovat sieltä, Hakala kertoo.


Hakalan rakennusyritys remontoi 1990-luvun loppuvuosina Pietarissa Suomen ja muiden maiden konsulaatteja. Käytännön syistä Hakala aloitti myös valuuttakaupankäynnin ruplilla. Valuuttabisneksessä oli töissä 20 ihmistä.

Remontit ajoittuivat hetkeen, kun rupla romahti vuonna 1998. Yrityksen kassassa oli kolmen miljoonan markan edestä ruplia. Hakala ei joutunut paniikkiin vaan harkitsi mitä nyt pitää tehdä.

– Ruplan arvo puolittui ja hetken tuntui siltä, että kaikki menee. Mutta sattuma oli mukana ja kahdessa viikossa vedettiin kassa lävitse eikä meille tullut mitään romahdusta, yrittäjä muistelee.

Rakentaminen ja majoitusbisneksen kehittäminen kiinnostavat edelleen Hakalaa. Hän osti Mäntsälän vanhan meijerin ja parhaillaan tiloihin saneerataan 10 hotellihuonetta.


Piharakentamisessa Hakala näki mahdollisuuden ja perusti 2001 Siisti Piha -nimisen verkkokaupan. Yritys myy monenlaisia pihatuotteita ja siitä kasvoi lyhyessä ajassa Suomen johtava suursäkkien toimittaja.

– Viime vuonna myytiin 15 000 suursäkkiä. Kyse on noutosäkeistä, joita käytetään pientalotyömailla ja kaupunkien kerrostalojen saneerauskohteissa. Säkkeihin lajitellaan suoraan rakentamisessa syntyvä jäte ja toimitetaan kierrätykseen.

– Työmaille ei tarvitse viedä paljon tilaa vaativia siirtolavoja, kun jäte kootaan säkkeihin, jotka autot hakevat vaikka joka aamu, kertoo Hakala.

Pihabisneksen liikevaihto on noin kolme miljoonaa ja kokous- ja majoitustoiminnan noin kaksi miljoonaa euroa. Yritykset työllistävät noin 40 ihmistä.

Hakala puhuu mielellään myös yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta ja henkilökunnan kuulemisesta.

– Jokaisen työssä olevan ääntä pitää kuunnella. Heiltä kaikilta voi tulla arvokkaita uudistuksia. Henkilökunta on innostunutta, kun voi aidosti olla mukana kehittämässä yritystä.


– Työilmapiiriä on helppo heikentää sillä, että vetää aina liinoja kiinni ja vastustaa ehdotuksia. Yritykset pärjäävät paremmin, kun kaikki saavat olla kehittämässä.

Hakala on palkannut nuoren kuuromykän miehen, joka on ollut yrityksen palveluksessa yli 10 vuotta. Hän viihtyy työssään ja itsetunto on noussut

– Monessa firmassa voisi olla yksi työpaikka vammaiselle kahtakymmentä työpaikkaa kohti. Työpaikan antaminen olisi yhteiskunnalle suuri säästö. Kyse voisi olla myös osa-aikatyöstä, Hakala neuvoo.

Taloussanomat etsii kiinnostavia yrittäjätarinoita. Jos tunnet mielenkiintoisen yrittäjän, joka on esimerkiksi tehnyt pitkään menestyvää bisnestä, keksinyt erikoisen bisnesidean tai vaikkapa selvinnyt konkurssin partaalta, vinkkaa Taloussanomien toimitukselle: taloussanomat@sanoma.fi. Perustele viestissäsi, miksi juuri häntä kannattaisi haastatella.

Hirvihaaran kartano – kenttäsairaala ja alkoholistiparantola

Kartanon rakennutti perheensä kodiksi Hirvihaaran tulitikkutehtaan omistaja, insinööri Herman Holmberg. Päärakennus valmistui 1918. Holmberg oli aikansa rikkaimpia suomalaisia.

Mäntsälän kunnasta tuli kartanon omistaja 1927, kun Holmberg oli edellisenä vuotena kuollut.

Vain kaksi vuotta kunta isännöi kartanoa, kun se siirtyi Pentti Sakkisen omistukseen. Sakkinen oli yksi vuoden 1932 Mäntsälän kapinan johtomiehiä. Sakkisen pidätys kesällä 1932 oli näyttävä operaatio. Pidättäjinä oli 60 poliisimiestä Helsingistä ja 150 miestä sekä joukko upseereja Uudenmaan rykmentistä.

Hetken aikaa kunta omisti jälleen kartanon ja rakennukseen kaavailtiin kunnanvirastoa. Hirvihaaran Kartano Oy:stä tuli uusi omistaja, joka kuitenkin myi osakkeet 1939 vapaaherra Johan ja Dagmar Ramseylle.

Vapaaherratar Dagmar Ramsey perusti kartanon alakertaan kenttäsairaalan. Se toimi sotilaiden toipilaskotina vuoteen 1944 saakka.

Elisabeth Rehnin isä Mäntsälän kunnanlääkäri Anders Carlberg oli toipilaskodin lääkärinä. Pikkulotta Elisabethille (Lillan) toipilaskoti tuli myös tutuksi, kun hän siskojensa kanssa osallistui toipilaskodin viihdytystoimintaan.

Helsingin kaupunki osti kartanon 1951 Ramseyn perheeltä. Kartanosta tuli miesten hoitokoti, mutta 1952 olympialaisiin valmistautuva pääkaupunki siirsi noin 60 alkoholisoitunutta kulkijaa Hirvihaaraan ja kartano tarjosi palveluja 1989 saakka, jolloin kunnasta tuli jälleen sen omistaja.

Rakennukset jäivät rapistumaan muutamaksi vuodeksi, kunnes Arto Hakala osti ne 1992.

Käytetyt lähteet: Kirsi Manninen 2018, Hirvihaaran Kartano; sata vuotta kylän ja kartanon vaiheita.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kysely: Tämä piirre pomojen käytöksessä ottaa nuoria aivoon – ”Sietokyky huomattavasti matalampaa”

    2. 2

      Yrittäjä osoittaa selvän syyn Suomea vaivaavaan hitsaajapulaan: ”Kävin pajassa, jossa en olisi päivääkään töissä”

    3. 3

      FT: Yhdysvaltain tiedustelu­palvelut ovat varoittaneet yrityksiä Kiinaan liittyvistä riskeistä

    4. 4

      HS: Huippukokki Helena Puolakka paljastaa ravintoloissa näkemänsä kauhut – päivän päätteeksi pomo vei hakkaamansa työntekijät ensiapuun

    5. 5

      Lehdenjakaja nosti 56 lainaa ja osti 37 000 euron auton – silloin velkojien mitta täyttyi

    6. 6

      Putkiremontti on helppo tunaroida kalliiksi – kiinnitä huomiota näihin asioihin

    7. 7

      Eläkeläisen lämmitysjärjestelmä hajosi – remonttifirmat iskivät kiinni ja myivät kymmenillätuhansilla turhia urakoita

    8. 8

      Pariskunta sai ”pikavoiton” omaan ruutuun pysäköinnistä, parkkifirma ei aio perua – jopa viranomainen ymmällään

    9. 9

      Tältä näyttää Eckerö Linen uusi Tallinnan-laiva

    10. 10

      Ruokadronet liitävät pian Itä-Helsingissä – ”Palvelu nopeaan nälkään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yrittäjä osoittaa selvän syyn Suomea vaivaavaan hitsaajapulaan: ”Kävin pajassa, jossa en olisi päivääkään töissä”

    2. 2

      Eläkeläisen lämmitysjärjestelmä hajosi – remonttifirmat iskivät kiinni ja myivät kymmenillätuhansilla turhia urakoita

    3. 3

      HS: Huippukokki Helena Puolakka paljastaa ravintoloissa näkemänsä kauhut – päivän päätteeksi pomo vei hakkaamansa työntekijät ensiapuun

    4. 4

      Lehdenjakaja nosti 56 lainaa ja osti 37 000 euron auton – silloin velkojien mitta täyttyi

    5. 5

      Tältä näyttää Eckerö Linen uusi Tallinnan-laiva

    6. 6

      Putkiremontti on helppo tunaroida kalliiksi – kiinnitä huomiota näihin asioihin

    7. 7

      Kuluttaja: Kolmen iäkkäille aggressiivisesti remontteja tyrkyttäneen yrityksen taustalla on yksi suku – ja valtion omistusta

    8. 8

      Kysely: Tämä piirre pomojen käytöksessä ottaa nuoria aivoon – ”Sietokyky huomattavasti matalampaa”

    9. 9

      FT: Yhdysvaltain tiedustelu­palvelut ovat varoittaneet yrityksiä Kiinaan liittyvistä riskeistä

    10. 10

      Ruokadronet liitävät pian Itä-Helsingissä – ”Palvelu nopeaan nälkään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kokenut kassa: Uusi lähimaksuraja laukaisi asiakkaissa omituisen piirteen – lisää riskejä ja hidastaa asiointia

    2. 2

      Yksi tekstiviesti sinetöi Reino-tossujen kohtalon – ”Tosi surkea homma, että tämän teit”

    3. 3

      Haluaisitko eläkkeelle etuajassa? Vaihtoehtoja on neljä – ja niillä jopa kymmenientuhansien eurojen erot

    4. 4

      Näin SAK:n ”verotsunami” osuisi suomalaisiin: ”Kostomentaliteetti tästä paistaa”

    5. 5

      Lehdenjakaja nosti 56 lainaa ja osti 37 000 euron auton – silloin velkojien mitta täyttyi

    6. 6

      Simo oli yli 40 vuotta työelämässä ja jäi osaeläkkeelle – määrättiin uudestaan työnhakijaksi: ”Tilanne on hiukka pöljä”

    7. 7

      Yrittäjä osoittaa selvän syyn Suomea vaivaavaan hitsaajapulaan: ”Kävin pajassa, jossa en olisi päivääkään töissä”

    8. 8

      Perheyrittäjältä täysmyllytys SAK:n verolinjauksille: ”Eivät ne voi olla noin tyhmiä!”

    9. 9

      Kolari myöhästytti hakijat pääsykokeesta Oulussa – tuhansilla euroilla valmistautunut Hoger seisoi tunteja ruuhkassa, kunnes tajusi, että ”peli on hävitty”

    10. 10

      Tälle alalle olisi tarjolla satoja työpaikkoja, mutta ei hakijoita – kainuulaistehdas harkitsee koulutusta Venäjällä

    11. Näytä lisää