Joten häntä tapaamaan. Saarikon työhuone on entisen Marian sairaalan tiloissa Helsingissä – sieltä löytyy Maria01-niminen startup-keskittymä.
Missä vaiheessa ajatusharppaamo nyt on?
– Organisaatio ei ole valmis, mutta yhteydenottoja tulee paljon. Hyvin erilaisilta tahoilta, joilla kaikilla on kytkös ruokaan tavalla tai toisella, Saarikko sanoo.
– Etsimme ihmisiä, yrityksiä ja organisaatioita, jotka haluavat olla vaikuttamassa suomalaiseen ruoka-alaan ja sen tulevaisuuteen. Sanoisin, että tämä ei ole vain think tank vaan think & do tank.
Kuulostaa hyvältä, mutta voisiko saada enemmän konkretiaa.
– Nyt kootaan mahdollisimman laajaa näkemystä siitä, miten suomalainen ruokabisnes saadaan nousuun. Katse on suoraan maailmalle.
”Perjantaina syön tosi puhtaasti”
Rakennuspalikat ovat hyvät. Suomalaisella ruoalla on ilmiselviä valtteja, kuten puhtaus ja turvallisuus. Ilmastonmuutos vaikuttaa suuresti maatalouteen ja ruoantuotantoon globaalisti. Eikä sellaista alaa olekaan, johon digitalisaatio ei vaikuttaisi.– Kukaan ei vaan sano, että perjantaina aion muuten syödä tosi puhtaasti, Saarikko naurahtaa.
Millaista tekemisen pitäisi olla vuoden kuluttua, että Saarikko tuntee onnistuneensa?
– Vuoden päästä meillä on kasassa porukka, joka tekee hyviä ja merkityksellisiä asioita ruokaketjun parantamiseksi. Olemme saaneet uusia ajatuksia, alan ihmiset ovat kohdanneet ja meillä on kansainvälinen benchmark.
Saarikko muistuttaa pariinkin kertaan, että organisaatiota ei ole vielä kasattu eikä hän johda ajatusharppaamoa. Hän vasta rakentaa, S-ryhmän pyynnöstä. S-ryhmä puolestaan on kertonut, että se auttaa harppaamoa pääsemään taloudellisesti alkuun, mutta ei ohjaa muuten sen toimintaa.
Saarikko itse on varsinainen moniosaaja. Tässä yhteydessä tärkein kytkös on, että hän on San Franciscossa päämajaansa pitävän Founder Instituten Suomen johtaja. Ja Founder Institute taas on startup-kiihdyttämö.
Puolukoita bioreaktorista
Suomalaiselle ruoalle ja elintarvikeosaamiselle voisi olla maailmalla paljon kysyntää. Meillä on hyviä esimerkkejä onnistumisista, joissa on lähdetty aika lailla suoraan maailmalle. Otetaan vaikka Kyrö Distillery, joka valmistaa erilaisia alkoholituotteita. Laitettu pystyyn vuonna 2014, nyt tuotteita on myynnissä lähes 30 maassa ja tuotteet ovat voittaneet kansainvälisiä palkintoja.Suomessa on myös hyvää elintarvikkeisiin liittyvää tutkimusta. Saarikko kertoo maistaneensa bioreaktorissa valmistettua puolukkaa ja hyvää kuulemma oli. Toinen erinomainen esimerkki on nyhtökaura.
Raaka-aineita ja osaamista siis on. Nyt jäämme odottamaan, mitä harppaamossa syntyy.
Kommentit
Näytä lisää