Visma palkkaisi heti 50 koodaria, jos heitä olisi – nuoria osaajia kiskotaan töihin jo koulunpenkiltäkin - Yrittäjä - Ilta-Sanomat

Visma palkkaisi heti 50 koodaria, jos heitä olisi – nuoria osaajia kiskotaan töihin jo koulunpenkiltäkin

Koodareista on niin kova pula, että yritykset hamuavat heitä töihin jo opinnoista. Palkasta kukaan ei halua hiiskua, mutta selväksi käy, että aloituspalkasta noustaan nopeasti tuhansia euroja ylöspäin.

Voisimme toteuttaa enemmän projekteja, jos niille olisi tekijöitä, sanovat Sanna Burton (vas) ja Johanna Susiviita.

4.2.2019 7:30

Palkkaisimme Visma-yhtiöihin heti ainakin 50 koodaria, jos heitä vain olisi saatavilla, sanoo Visma Consultingin henkilöstöpäällikkö Johanna Susiviita. Mutta kun heitä ei ole.

Siksi Vismalle on nyt palkattu henkilö, jonka pääasiallinen työ on rekrytoida yhtiöön koodareita. Käytännössä hän tekee tiivistä oppilaitosyhteistyötä, koska Susiviidan sanoin ”meidän pitää pystyä rekrytoimaan tänne suoraan oppilaitoksista parhaita tekijöitä”.

Visma Consulting on yksi kymmenestä erillisestä Suomessa toimivasta Visman yhtiöstä. Emoyhtiö on norjalainen ja Norjassa ovat konsernitoiminnat.

Koodaripulasta on kirjoitettu paljon. Viimeksi erittäin painavan kannanoton asian puolesta esittivät tunnetut yritysjohtajat viime vuoden lokakuussa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. He arvioivat, että välitön koodaajatarve on 7 000–9 000 osaajaa.

Peliyhtiö Supercell puolestaan ilmoitti viime vuoden joulukuussa perustavansa Helsinkiin koodauskoulun.

Koodaripula koskee koko maata

Visma on siitä hyvä esimerkkiyhtiö, että se toimii usealla paikkakunnalla ympäri Suomea. Yhtiö kuvaa itseään yritysohjelmistojen ja it-konsultoinnin tarjoajaksi. Visma löytyy myös ainakin koululaiskodeille tutun Wilma-järjestelmän takaa.

Kaikkiaan Visma työllistää Suomessa noin 1 200 henkilöä.

– Meillä on pulaa koodareista ympäri maata, mutta akuutein tilanne on pääkaupunkiseudulla, sanoo Sanna Burton. Hän on Visma Suomen viestintäpäällikkö.

– Tarvitsisimme lisää koodareita jokaiseen yhdeksään yhtiöömme.

Visman ilmoitustaulu ei tuo kuvaa stressaavasta työympäristöstä.

Visma Consultingin Johanna Susiviita sanoo, että koodaripula on yhtiölle kasvun hidaste.

– Voisimme toteuttaa enemmän projekteja, jos niille olisi tekijöitä.

Kun valmiita ammattilaisia ei ole, silloin palkataan harjoittelijoita. Opiskelijat aloittavat usein kesällä ja jatkavat töitä opintojen ohessa osa-aikaisina. Ja juuri tämän vuoksi yhteistyö oppilaitosten kanssa on elintärkeää. Susiviidan mukaan harjoittelijat ovat niin lahjakkaita, että he pystyvät hyvin nopeasti tekemään yhtiölle laskutettavaa työtä.

Kova kilpailu, kova palkka

Jos osaajista on noin huutava pula, heistä kilpaillaan kaiken järjen mukaan palkalla. On selvää, että ammattilaisille maksetaan osaamisesta ja harvinaisella osaamisella voi pyytää kovaa palkkaa. Mutta millaisella palkalla alalle tullaan?

Burton ja Susiviita sanovat, että Teknologiateollisuuden tessien mukaisella. Harjoittelun ajalta maksetaan harjoittelupalkkaa.

Soitto Teknologiateollisuuteen tuottaa tulokseksi, että vastavalmistuneen palkka on 2 500–3 000 euroa. Mutta tästä palkka kipuaa nopeasti tuhansia euroja ylöspäin. Teknologiateollisuus on tehnyt palkkatutkimuksia ja koodareiden palkoissa on valtava hajonta. Parhaat tienaavat todella hyvin.

Mistä oppilaitoksista Visma koodarinsa löytää? Burtonin ja Susiviidan mukaan heille tulee väkeä Aalto yliopistosta, Helsingin yliopistosta sekä ammattikorkeakouluista ja teknillisistä yliopistoista ympäri maata.

He kaipaisivat nuorten lisäksi alalle myös senioreita, siis aikuisia jo töissäolevia ihmisiä.

– Täydennyskoulutus ja aikuiskoulutus olisi tärkeää. Suomeen tulee myös maahanmuuton kautta ihmisiä, joiden pohjakoulutus auttaa koodarikoulutuksessa. Sieltä voisi myös saada hyviä työntekijöitä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?