Yrittäjä

Nyt puhuu laktoosittoman karjalanpiirakan estänyt viranomainen: ”Tässä suojellaan kahta asiaa...”

Julkaistu:

Miksi laktoosittomasta karjalanpiirakasta nousi poru? Viranomainen kertoo taustat.
Pohjois-Karjalassa on siunailtu Ruokaviraston (entinen Evira) vaatimusta perinteisen karjalanpiirakan tekijöille. Jos piirakan valmistuksessa on käytetty laktoositonta maitoa, maitojauhetta tai kananmunaa, tuotetta ei saa Ruokaviraston mukaan kutsua karjalanpiirakaksi.

Viranomaisen kiellot ja ohjeistukset tulkitaan herkästi merkiksi sääntö-Suomen viranomaisen jäykkyydestä, mutta Ruokavirastossa asiaa katsotaan toiselta kantilta.

– Viranomaisen pitää tehdä tehtävät, jotka on sille säädetty. Nimisuoja kuuluu elintarvikevalvonnan piiriin. Tässä suojellaan kahta asiaa: että yrittäjät ovat keskenään tasa-arvoisessa asemassa ja että kuluttaja saa sitä, mitä nimi antaa ymmärtää, Ruokaviraston ylitarkastaja Mika Varjonen sanoo.

Ruokaviraston vaatimus oli yllätys Viipukan leipomon yrittäjälle Merja Kinnuselle, joka on leiponut piirakoita laktoosittomilla tuotteilla. Kinnunen teki muutokset ja vaihtoi nimet riisipiirakaksi ja perunapiirakaksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.
Tilanne on erikoinen, sillä Ruokavirasto valvoo nimisuojaa, jota alun perin haki Pohjois-Karjalan maaseutukeskuksen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Nyt sama keskus haluaisi itse väljentää suojaa. Se on valmistellut muutosesityksen, jotta laktoosittomat tuotteet hyväksyttäisiin raaka-aineiksi.

Aikanaan esitys käsitellään Ruokavirastossa. Sen jälkeen se lähtee Brysseliin, missä hakemus annetaan tiedoksi muille maille.

Varjonen suhtautuu perinneruokien päivityksiin varauksellisesti. EU arvioi tarkkaan, noudattaako laktoositon tuote enää nimisuojajärjestelmän periaatteita ylipäätään eli onko se enää aito perinnetuote.

 

Yrittäjät itse ovat ottaneet yhteyttä, että voisitteko valvoa paremmin kalakukon nimisuojaa.

– Nimisuojajärjestelmän yksi ulottuvuus on, että se pyrkii suojelemaan perinnereseptejä ja -ruokakulttuuria niin, että ne eivät vesittyisi tai massatuotanto ei tekisi tuotteista samanlaisia kuin kaikki muut tuotteet.

– Jos on jotain ainutlaatuista, se pysyisi jatkossakin.

Varjosen mukaan tarkoituksena on myös suojata pientuottajia, jotka tekevät tuotteitaan perinteisellä tavalla. Varjonen pitää valitettavana, että leipureilla ei ole taloudellista kannustinta valmistaa karjalanpiirakoita eikä niistä olla valmiita maksamaan korkeampaa hintaa kuin vastaavan näköisistä muista piirakoista.

Suomessa nimisuoja on karjalanpiirakan lisäksi Kainuun rönttösellä, Puruveden ja Kitkan viisas -muikuilla, sahdilla, kalakukolla, puikulaperunalla sekä tietyillä poronlihatuotteilla.

Aito kalakukko harvinaisuus

Varjonen puolustaa myös kalakukkoa uudistamispaineilta, vaikka asia ei ole hänen päätösvallassaan. Nimisuoja on siinä määrin vaatelias, että Suomessa myydään enää harvoja tuotteita kalakukon nimellä.

Yleisimmin kaupoista löytyy muikku- tai lanttukukkoja. Niitä voi versioida miten haluaa – jopa kehittää vaikkapa gluteenittoman vaihtoehdon.


Kalakukon valmistuksessakin on keskustelua ruishiutaleiden käytön sallimisesta jauhojen sijaan. Se helpottaa valmistamista. Varjosen mukaan tässäkin muutoksessa menetettäisiin hiukan kalakukon perinteistä tekotapaa ja ideaa.

– Yrittäjät itse ovat ottaneet yhteyttä, että voisitteko valvoa paremmin kalakukon nimisuojaa.

Paineen alla

Kinnunen on tehnyt laktoosittomia piirakoita pitkään, mutta Ruokavirasto puuttui siihen vasta nyt. Varjonen myöntää, että elintarvikeviranomainen tekee työtä paineen alla. Palautetta tulee virkamiehille jatkuvasti, ja yleinen ilmapiiri teilaa herkästi valvonnan.

– Kuntien elintarvikevalvonnassa on varmasti hiukan painetta, kun on kansallinen perinneruoka kyseessä. Ei uskalleta vaatia sitä, mitä pitäisi eli yrittäjiltä täsmällistä nimisuojan noudattamista. Ja kun muutakin elintarviketurvallisuuteen liittyvää työtä on, asia ei ole ollut tärkeyslistalla ensimmäisenä.

Varjonen kertoo, että lähetti itse alueelle valvontapyynnön, jotta viranomaiset tarkastavat reseptistä poikkeavat leipomot. Taustalla on viime vuonna pyörinyt hanke, jossa useiden kuntien terveystarkastajia osallistui nimisuojattujen tuotteiden käytön valvontaan.

Laktoosiasia suomalaisille tärkeä

Nimisuojauksen on saanut yli 1 300 tuotetta EU:ssa. Eniten nimisuojauksia on juustoilla, sitten hedelmillä ja vihanneksilla, lihalla ja lihajalosteilla sekä oliiviöljyillä. Eniten suojauksia on vahvojen ruokaperinteiden maissa Ranskassa, Italiassa, Portugalissa, Espanjassa ja Kreikassa.

– Suomen suhde perinneruokiin poikkeaa Etelä-Euroopan maista. Näissä maissa suhtautuminen on suorastaan fanaattista. Perinteiden suojelu on sydämen asia.

– Tuntuu, että laktoosi on suomalaisille kovin tärkeä asia. Laktoositonta versiota pitää saada joka tuotteesta.

Laktoositon maito ei ole Varjosen mukaan ainoa asia, mikä viranomaista hiertää. Toinen on maitojauheen esittäminen raaka-aineeksi. Sen käyttö on helppoa ja nopeaa, mutta ei hänen mukaansa istu perinteisen valmistuksen ideaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Voisiko kesämökin armahtaa sähkönsiirron maksuista talveksi? Energiateollisuus: Sähköverkko on kuin joki

    2. 2

      Kalasataman kerrostalon tuleva asukas vesivahingosta HS:lle: ”Alkaa pelottaa, miten firma selviää kaikesta”

    3. 3

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    4. 4

      Oriola vajosi raskaasti tappiolle – aloittaa 20 miljoonan euron säästöohjelman

    5. 5

      21-vuotiaana Julius keksi omaperäisen konstin saada kesätöitä ja se toimi – näin hänellä sujuvat bisnekset nyt

    6. 6

      ”Ei ulosottomies helposti ryhdy 1 000–2 000 euron lainasta asuntoa realisoimaan”

    7. 7

      Tällainen on kohutun Aurora Lainan kiistelty esikuva – teki perustajastaan miljardööriin

    8. 8

      Puun hinta nousi selvästi viime vuonna – kuusitukista maksettiin eniten

    9. 9

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    10. 10

      Chanthana kyllästyi ”väärin kokattuun” thairuokaan ja siksi Perttikin, 66, paiskii nyt töitä 100 tuntia viikossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Voisiko kesämökin armahtaa sähkönsiirron maksuista talveksi? Energiateollisuus: Sähköverkko on kuin joki

    2. 2

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    3. 3

      21-vuotiaana Julius keksi omaperäisen konstin saada kesätöitä ja se toimi – näin hänellä sujuvat bisnekset nyt

    4. 4

      Kalasataman kerrostalon tuleva asukas vesivahingosta HS:lle: ”Alkaa pelottaa, miten firma selviää kaikesta”

    5. 5

      ”Ei ulosottomies helposti ryhdy 1 000–2 000 euron lainasta asuntoa realisoimaan”

    6. 6

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    7. 7

      Tällainen on kohutun Aurora Lainan kiistelty esikuva – teki perustajastaan miljardööriin

    8. 8

      Näin yksityinen sairaalakäynti maksatetaan julkisella – HUSin uusi johtaja arvostelee veivausta Apteekkarilehdessä

    9. 9

      Oriola vajosi raskaasti tappiolle – aloittaa 20 miljoonan euron säästöohjelman

    10. 10

      SEB: Berner aloittaa 1. kesäkuuta ja jättää Suomen hallituksen toukokuun loppuun mennessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Töölöläinen taloyhtiö päätti muuttaa ullakon asunnoiksi – hyvä diili muuttuikin painajaiseksi

    3. 3

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    4. 4

      Lidlin jauhelihassa taas salmonellaepäily – keskeyttää yhteistyön lihatalon kanssa

    5. 5

      Joronjälkeä myyvä Auvo, 63, tekee hotellissaan kaiken yksin – ”Heittelen yläpystyyn mummoja, jotka haluavat tanssia”

    6. 6

      Voisiko kesämökin armahtaa sähkönsiirron maksuista talveksi? Energiateollisuus: Sähköverkko on kuin joki

    7. 7

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    8. 8

      Huoltomies nukkui pommiin, kieltäytyi töistä, törmäsi liikenteenjakajaan ja aiheutti vesivahingon – miten kävi potkujen?

    9. 9

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    10. 10

      Yrittäjä vaati 400 000 euroa sopimuksen rikkomisesta – sai 500 euroa liikennemerkistä

    11. Näytä lisää