Ensin joensuulaisfirmaan ei soittanut kukaan, sitten soitti pankinjohtaja – konttorissa istui huijari tyhjentämässä yhtiön tiliä - Yrittäjä - Ilta-Sanomat

Ensin joensuulaisfirmaan ei soittanut kukaan, sitten soitti pankinjohtaja – konttorissa istui huijari tyhjentämässä yhtiön tiliä

Identiteettivarkaus voi olla huijareille vain ensimmäinen vaihe laajemmassa petoksessa.

16.11.2018 8:09

Pari vuotta sitten joensuulaisessa Kärripojat-hinauspalvelussa alettiin ihmetellä, kun yrityksen puhelin ei ollut soinut pitkään aikaan.

Syy alkoi paljastua, kun työntekijä toi firmaa pyörittäville veljeksille yrityksen erillisen päivystyspuhelimen. Linjan toisessa päässä oli firman käyttämän pankin johtaja.

Pankinjohtaja vaati veljeksiä tulemaan heti pankkiin, muttei suostunut puhelimessa kertomaan syytä. Veljesten saavuttua paikalle pankinjohtaja kertoi, että pankin sivukonttorissa istui parhaillaan yrityksen edustajana esiintyvä mies, joka halusi siirtää yrityksen tililtä huomattavan summan rahaa toiselle tilille kiinteistökaupan takia. Todisteena miehellä oli yrityksen valtakirja sekä muita asiakirjoja.

Pankin virkailija ihmetteli kuitenkin, miksi mies ei ollut mennyt yrityksen yleensä käyttämään pankkikonttoriin, ja otti yhteyttä pankin johtajaan. Pankinjohtaja taas yritti soittaa veljeksille. Toisessa päässä vastasi pankinjohtajalle tuntematon miesääni, joka esittäytyi toiseksi veljeksistä. Tämän jälkeen johtaja keksi soittaa päivystyspuhelimeen.

Esimerkin kertoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Erilaisen viranomaisten, yritysten, tuttujen ja tunnettujen henkilöiden nimissä lähetettävät urkintaviestit ovat arkipäivää jo kaikille. Identiteettivarkaudet ja niiden seuraukset ovat yleisiä myös yrityksille.

Tunnetuimpia ovat niin sanotut toimitusjohtajahuijaukset, jossa yrityksen laskunmaksusta vastaava henkilö yritetään huijata siirtämään suuri summa rahaa huijarin tilille esimerkiksi toimitusjohtajana.

– Identiteettivarkaus voidaan nähdä usein lievempänä rikoksena, jota käytetään välineenä vakavampaan rikokseen Toivonen kertoo.

– Huijari voi viedä esimerkiksi yritys A:lta jonkun henkilön tiedot, ja tehdä tämän jälkeen hänenä esiintyen tilauksen yritys B:ltä. Huijari saa tuotteet, lasku menee yritys yritys A:lle. Tällöin A on identiteettivarkauden uhri, ja B petoksen uhri.

Toivosen mukaan potentiaaliset identiteettivarkauden uhrit ovat 1–9 työntekijän niin sanottuja mikroyrityksiä, joita on yli 93 prosenttia yrityksistä.

– Ja 60 prosenttia yrityksistä on yhden työntekijän osakeyhtiöitä, joissa siis yksi henkilö pyrkii hoitamaan kaiken, Toivonen kertoo.

Uhriksi voivat tosin joutua suuretkin yhtiöt. Esimerkiksi koneyhtiö Konecranes paljasti muutama vuosi sitten joutuneensa identiteettihuijauksen uhriksi, jossa sen tytäryhtiöltä vietiin jopa 17 miljoonaa euroa.

Identiteettivarkaudet ovat yleisiä varsinkin teräksen ja ajoneuvojen kaupassa, arvioi Juha Kuusala Verohallinnon arvonlisäveropetostorjunnan yksiköstä. Hänen mukaansa yleinen Euroopan alv-tunnistejärjestelmä on erityisen haavoittuva.

– Huijari voi ottaa yrityksen alv-tunnisteen käyttöönsä, väärentää asiakirjat ja ostaa käsirahalla esimerkiksi Keski-Euroopasta auton ilman arvonlisäveroa. Jossain vaiheessa oikealle yritykselle tulee maksumuistutus, joka voi mennä jopa perintään, Kuusala kertoo.

Kärripoikien tapauksessa huijarit olivat onnistuneet saamaan käsiinsä toisen veljeksen sosiaaliturvatunnuksen. Tämän avulla he olivat miehen nimissä saaneet operaattorin kääntämään Kärripojille tulevat puhelut huijarin prepaid-liittymään.

Kuusala on laatinut listan varoitusmerkeistä, jolloin yrityksen pitäisi epäillä, että vastapuolella ei ole puhtaat jauhot pussissaan. Epäilysten pitäisi herätä esimerkiksi, jos asiakkaana on uusi yritys, joka on yllättäen tekemässä suurta kauppaa.

Varoitussignaali on myös, jos toisen yrityksen yhteyshenkilö vaihtuu, ja lisäksi tuotteiden hinta alenee. Sama pätee, jos yhteyshenkilö säilyy, mutta yritys ja sen yhteystiedot ja pankkitilit vaihtuvat. Outoa on myös, jos lasku pyydetään jakamaan usealle eri tilille tai maksamaan ulkopuoliselle yritykselle.

Suomen Yrittäjien Toivonen suosittelee yrityksiä ottamaan käyttöön sähköisen laskutuksen, joka auttaisi huomaamaan usein kirjeitse tulevat huijauslaskut. Yrityksissä pitäisi myös sopia laskunmaksuun tarkat rutiinit ja tarkastusmenetelmät, joita noudatetaan tarkasti.

Identiteettivarkauksien takana ovat usein rikollisjärjestöt, jotka saattavat muiden rikosten lisäksi käydä esimerkiksi huume- ja asekauppaa. Huijareiden saaminen kiinni voi olla vaikeaa, jos he toimivat verkon kautta, mutta tapaukset kannattaa aina raportoida viranomaisille.

Kärripoikien varojen nostoa yrittänyt mies saatiin kiinni vielä pankissa.

– Hän oli ilmeisesti kuitenkin pelkkä juoksupoika, ja todellisen huijarit pääsivät karkuun, Toivonen kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?