Yrittäjä

Irtisanomisen helpottaminen ei yksin riitä: ”Jos pääset nenänkaivajasta eroon, et voi palkata heti tilalle toista”

Julkaistu: , Päivitetty:

Töitä olisi yrityksissä yllin kyllin, mutta yrittäjien mukaan ensimmäisen ja toisen työntekijän palkkaaminen on valtava riski. Jos rekrytointi menee pieleen, yritys voi kaatua.
Yrittäjät tarvitsevat hyviä työntekijöitä, mutta eivät uskalla palkata, koska pelkäävät epäonnistumisia. On tavallista, että yrittäjä pinnistelee voimiensa rajoilla, mutta ei uskalla rekrytoida.

– Joka rekrytoinnin yhteydessä lasketaan riskejä, kirjanpitopalveluita tarjoavan helsinkiläisen Profitcountin toimitusjohtaja Markus Seppänen sanoo.

Proficountissa on Seppäsen lisäksi kuusi työntekijää. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on hänen mukaansa vaikeinta, toisen toiseksi vaikeinta ja niin edelleen.

Peter Westerlund työskentelee yksin Pienessä Suklaatehtaassaan Porvoossa. Tehtävää riittää, sillä hän valmistautuu viikonlopun lakritsi- ja salmiakkifestivaaleja varten.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Vältän palkkaamista niin pitkälle kuin mahdollista, hän sanoo kiireestä huolimatta.

Kuopiolaisen kukka- ja hautauspalvelu Rosannan toimitusjohtaja Sanna Hiltunen kertoo, että jos irtisanominen olisi helpompaa, hän työllistäisi kahden työntekijänsä lisäksi useampiakin.

– Näin tekisi moni muukin, hän lisää.

Profitcountin Seppäsellä on kokemusta paitsi omasta yrityksestään myös asiakasyrityksistä. Hän on nähnyt, miten yksi riidankylväjä vie voimavaroja ja lamauttaa yrityksen kasvun.

Rosannan Sanna Hiltunen puolestaan sanoo, että pienessä yrityksessä tehdään tiimityötä.

– Jokainen työntekijä on avainasemassa. Jos saat huonon tai työntekijällä alkaa olla koeajan jälkeen sairauslomia sun muuta hankaluutta, hän voi ajaa koko yrityksen alas. Tällöin yrittäjältä menee kaikki, hän kuvaa.

Irtisanomisen helpottaminen

Haastatellut yrittäjät kannattavat hallituksen kaavailemaa irtisanomisen helpottamista alle kymmenen työntekijän yrityksissä. Hiltusen mielestä pitäisi katsoa myös muita epäkohtia. Irtisanomiskynnyksen heikentäminen ei paljon auta, jos takaisinottovelvoite on pitkä.

– Jos pääset nenänkaivajasta eroon, et voi palkata heti tilalle toista, vaikka yrityksessä on töitä, hän huomauttaa.

Seppänen toivoo ensisijaisesti paikallisen sopimisen lisäämistä ja yleissitovuuden purkamista. Irtisanomissuojan heikentäminen olisi hänestä näiden jälkeen seuraava tärkeysjärjestyksessä. Muutos voitaisiin laajentaa koskemaan myös suurempia työnantajia.


Moni yritys toimii usealla alalla ja välillä on Seppäsen mukaan vaikea selvittää, mitä työehtosopimusta pitäisi kulloinkin noudattaa.

Westerlund ja Hiltunen puuttuisivat myös kustannuksiin. Karkeasti arvioiden työntekijä maksaa työnantajalleen tuplasti palkan verran.

– Työntekijän palkkaaminen on kamalan kallista, Westerlund sanoo.

Työntantajat kilpailevat työntekijöistä

Yrittäjät ihmettelevät keskustelun kiivautta. Hiltunen sanoo, että se nostaa ihokarvat pystyyn.

– Niin työntekijällä kuin yrittäjälläkin on huonoja päiviä. Ei tämä tarkoita, että lähtisimme heti irtisanomaan, hän sanoo.

Lakiesityksen läpimeno voisi Hiltusen mielestä kasvattaisi työmoraalia. Hänestä työntekijän pitää ymmärtää, että töihin ei tulla harrastamaan eikä rälläämään puhelimella.

Yrittäjät uskovat, että ehtojen höllentämisestä hyötyisivät myös työntekijät. Kun rekrytointikynnys madaltuisi, irtisanotun mahdollisuudet saada uusi työ helpottuisivat. Työntekijätkin saattaisivat uskaltaa nykyistä paremmin tavoitella paikkaa, jossa oikeasti viihtyvät.

Mitä pienempi yritys on, sitä keskeisempää sille on, että työntekijä on hyvä.

– Työnantajat kilpailevat parhaista tekijöistä, Seppänen sanoo.

Sitouttaminen voi näkyä niin palkassa kuin työehdoissakin.

Muutos tukisi startup-yrityksiä

Yrittäjät uskovat, että lakimuutokset lisäisivät työllisyyttä ja investointeja. Seppänen huomauttaa, että sen ansiosta startup-yritykset voisivat nykyistä paremmin saada ulkomaista rahoitusta.

Tanskassa ja Saksassa irtisanomissuojaa on Seppäsen mukaan heikennetty ja työllisyys on parantunut. Hän huomauttaa, että Saksassa demarihallitus alensi suojaa.

– Suomessa demarit ja ammattiyhdistysliike eivät aja työttömien, vaan jäsentensä, työntekijöiden etua. Hallituksen keinot parantaisivat työttömien tilannetta, koska työnantajat uskaltaisivat työllistää heitä, Seppänen lisää.

Juttua on korjattu 25.10. kello 14.17: Markus Seppäsen kuvatekstissä oli eri henkilön sitaatti.

Joka toinen pienyrittäjä palkkaisi lisää väkeä, jos irtisanominen olisi helpompaa

Pienistä ja keskisuurista yrittäjistä puolet arvioi, että he työllistäisivät nykyistä enemmän, jos henkilöperusteinen irtisanominen olisi nykyistä helpompaa pienissä yrityksissä. Etenkin teollisuuden, rakentamisen ja kaupan alan yritykset palkkaisivat lisää väkeä.

Eniten väkeä palkkaisivat yli kymmenen henkilöä työllistävät yritykset, mutta 2–9 työntekijän yrityksistäkin 60 prosenttia kertoi lisäävänsä henkilökuntaansa tässä tapauksessa. Yksinyrittäjistä noin kolmannes rekrytoisi ensimmäisen työntekijän.

Tämä ilmenee markkinatutkimusyritys Kantar TNS:n syyskuussa tekemästä yrittäjägallupista. Siihen vastasi hieman yli tuhat pienen ja keskisuuren yrityksen edustajaa.

Hallitus on esittänyt, että alle kymmenen henkilön yrityksissä työntekijän irtisanomista helpotettaisiin. Esityksen tavoitteena on madaltaa pienten yritysten työllistämiskynnystä.

Kyselyn perusteella irtisanomiskynnyksen vuoksi yrittäjät jarruttelevat työllistämistä etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Kolmannes vastaajista ilmoitti joutuneensa tilanteeseen, jossa hänen oli pitänyt sanoa työntekijä henkilöperusteisin syin. Hieman useampi kuin joka viides olisi halunnut tehdä näin, mutta ei ollut irtisanonut, koska oli pelännyt oikeusriitaa.

Suomessa oli vuonna 2016 Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan noin 283 600 maa-, metsä- ja kalatalouden ulkopuolista yritystä. Ne työllistävät 1,4 miljoonaa ihmistä. Yrityksistä 93 prosenttia oli alle 10 hengen yrityksiä. Niissä työskenteli 333 000 työntekijää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    3. 3

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    4. 4

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    5. 5

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    6. 6

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    7. 7

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    8. 8

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    9. 9

      Palkka jopa 5000–7000 e/kk ja kysyntää riittää – Tee testi: olisiko sinusta koodariksi?

    10. 10

      Donald Trump peruu delegaationsa osallistumisen Maailman talousfoorumiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    3. 3

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    4. 4

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    5. 5

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    6. 6

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    7. 7

      Donald Trump peruu delegaationsa osallistumisen Maailman talousfoorumiin

    8. 8

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    9. 9

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    10. 10

      Näille 60–70-vuotiaille on aina töitä Suomessa: ”He voivat laskuttaa mitä vaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    10. 10

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    11. Näytä lisää