Yrittäjä

Harvalla viljelijällä on vakuutus satovahinkojen varalta – ”Yhtiö maksaa enemmän korvauksia kuin saa maksuja”

Julkaistu:

Vakuutuksesta korvataan vain äkillisten ja poikkeavien luonnonilmiöiden aiheuttamia satovahinkoja. Kuiva tai sateinen kesä ei vielä oikeuta saamaan korvauksia, ellei sitten kyse ole poikkeuksellisesta kuivuudesta tai rajuista rankkasateista.
Kun valtio lopetti niin sanottujen katokorvauksien maksamisen vuonna 2016, moni maanviljelijä jättäytyi kokonaan onnensa varaan.

Vaihtoehtona oli hankkia vakuutusyhtiön tarjoama satovahinkovakuutus osana maatilan kokonaisvakuutuspakettia, mutta harva maanviljelijä lähti tuolloin ostamaan vakuutuksia.

Tilanne ei juurikaan ole muuttunut kahdessa vuodessa.

Lue lisää: Maatalouden etujärjestö hallituksen 90 miljoonan kriisipaketista: Ei riitä

Valtaosa suomalaisista maanviljelijöistä harjoittaa maataloutta edelleen täysin sään armoilla. Vain muutama on vakuuttanut satonsa luonnonilmiöiden varalta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomessa on nykyisellään kaksi vakuutusyhtiötä, jotka tarjoavat satovahinkovakuutuksia. Ne ovat OP Vakuutus ja LähiTapiola.


Vakuutusasiakkaiden määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt kummassakaan vakuutusyhtiössä vuodesta 2016, kun satovahinkovakuutukset tulivat myyntiin.

OP Vakuutuksella on tällä hetkellä 14 000 maanviljelijää asiakkaana, joista noin neljälläsadalla on satovahinkovakuutus.

LähiTapiolalla maatila-asiakkaita on vajaat 30 000. Heistä toistasataa on hankkinut vakuutuksen luonnonilmiöiden varalta.

Maatiloja Suomessa on noin 50 000.

Kolme syytä, miksi vakuutuksia ei oteta

Maanviljelijöillä on ainakin kahdenlaisia syitä olla vakuuttamatta satoja: vakuutusehdot ovat huonot ja kunnollisia korvauksia saa ani harvoin.

– Kolmas syy on tietämättömyys. Se myös selittää osaltaan kahta edellistä syytä, OP Vakuutuksen vakuutuspäällikkö Teppo Raininko sanoo.

Rainingon mukaan monikaan viljelijä ei saanut valtiolta korvauksia silloin, kun katokorvauksia maksettiin. Tämä on voinut vaikuttaa siihen, että viljelijät eivät ole innostuneet vakuutusyhtiöiden tarjoamista satovahinkovakuutuksista.


Pelkkien uskomusten ja aiempien kokemusten varaan viljelijöiden haluttomuus hankkia vakuutuksia ei kuitenkaan perustu.

Vakuutusyhtiöt nimittäin korvaavat ainoastaan äkillisten ja poikkeavien luonnonilmiöiden aiheuttamia satovahinkoja. Kuiva tai sateinen kesä ei vielä oikeuta saamaan korvauksia – ellei sitten kyse ole poikkeuksellisesta kuivuudesta tai rajuista rankkasateista.

Tähän on vakuutusyhtiöillä yksinkertainen perustelu: kaikille yhtä aikaa sattuvaa vahinkoa ei ole varaa korvata yksityisistä varoista.

Tappiollista liiketoimintaa vakuutusyhtiöille

OP Vakuutus ja LähiTapiola eivät lähteneet mitenkään riemuiten myymään satovahinkovakuutuksia, kun valtio lakkautti katokorvauksien maksamisen.

– Satovahinkovakuutus luotiin lähinnä palveluksi meidän maatila-asiakkaille, LähiTapiolan kehityspäällikkö Sami Myyrä kertoo.

Vakuutusyhtiöt ennakoivat jo alusta pitäen, että liiketoiminnasta on vaikea saada kannattavaa pitkälläkään aikavälillä.

– Tämä on mitä luultavimmin kolmas perättäinen vuosi, kun yhtiö maksaa enemmän vahingonkorvauksia kuin saa vakuutusmaksuja, OP Vakuutuksen Raininko sanoo.

– Vuonna 2016 korvauksia maksettiin reilusti maksukertymää enemmän. Viime vuonna korvauksia maksettiin tuplasti enemmän, hän lisää.

Kesän alkuun ajoittuneet helteet olivat paikoin katastrofaalisia viljasadon kannalta. Koko maassa saataneen viljasatoa tänä vuonna 25–30 prosenttia keskimääräistä vähemmän.
Tältä ajalta sekä OP Vakuutus että LähiTapiola ovat saaneet kummatkin keskimäärin noin 30 vahinkokorvaushakemusta.

Hallitus päätti keskiviikkona päättyneessä budjettiriihessään noin 90 miljoonan euron toimista maatalouden tilanteen helpottamiseksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    3. 3

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    4. 4

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    5. 5

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    6. 6

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    7. 7

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    8. 8

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    9. 9

      Donald Trump peruu delegaationsa osallistumisen Maailman talousfoorumiin

    10. 10

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    3. 3

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    4. 4

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    5. 5

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    6. 6

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    7. 7

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    8. 8

      Donald Trump peruu delegaationsa osallistumisen Maailman talousfoorumiin

    9. 9

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    10. 10

      Näille 60–70-vuotiaille on aina töitä Suomessa: ”He voivat laskuttaa mitä vaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    6. 6

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      7 000 euron palkkaa nauttinut mies menetti työnsä ja turvautui pikavippeihin – kohta niskassa oli lähes 200 000 euron velka

    10. 10

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    11. Näytä lisää