Klaukkalalaiset yrittäjät Elia Kinnunen, 18, ja Leevi Unkuri, 17, uskovat tietävänsä, miten nuoria peruskoulunsa päättäviä nuoria pitäisi työllistää – ja miten ei.
Heidän yrityksensä rekrytoi nuoria töihin ja etsii näille rakennusalan oppisopimuspaikkoja.
Kinnunen ja Unkuri, joilla on virtaa ja tuoreita ajatuksia, ovat herättäneet myös työministeriön huomion. Ensi viikolla Kinnunen ja Unkuri tapaavat työministeri Jari Lindströmin (sin) ja kertovat omat havaintonsa siitä, kuinka nuorten työllistäminen pitäisi hoitaa.
– Sitä ihmettelemme tuoreimpana ongelmana, että miksei valtio kohdenna enempää tukea nuorille. Kun esimerkiksi opiskelija on työelämässä vuoden ja oppii, hän tuo enemmän verotuloja kuin vastaanottaa tukea, Kinnunen sanoo.
– Ja se tukikin [korotettu koulutuskorvaus], joka vielä poistuu vuodenvaihteessa, on ehdottomasti liian pieni. Se pakottaa minutkin vähän valitsemaan, kenet voin ottaa töihin. Minun ei kannata palkata suoraan peruskoulusta tullutta nuorta, jota haluaisin eniten tukea, kun voin valita kypsemmän kaverin, vaikka armeijasta tulevan.
– Tätä pitäisi ehdottomasti jatkaa. Se auttaisi meitäkin, koska aiomme työllistää 50 nuorta ensi vuoden aikana.
”Muut ovat johtajia, mutta ollaan me päälliköitä”
Unkuri ja Kinnunen ovat perustaneet oman nuoria työllistävän yrityksen, joka etsii työtä heille. Nuoret saavat kunnon liksaa ja myös työnantaja hyötyy mallista, he sanovat.
Kinnuselle ja Unkurille, omien sanojensa mukaan ”häirikkönuorille”, oma koulunkäynti oli tuskaista ja molemmat olivat matkalla huonoille poluille.
Työministerin tapaamiseen on valmistauduttu, mutta omalla tavalla.
Minulla on joitakin ajatuksia, joita voisin esitellä. Minä ainakin pidän niitä hyvinä, ja ne ovat sellaisia, joissa kaikki voittavat.
– Kun meitä neuvottiin siinä, miten sinne [ministeriöön] pitää mennä, pojat meinasivat, että laittakaa nyt oikeasti puvut päälle. Se on tyrmätty, ei laiteta, koska edustamme juuri nuoria työläisiä.
Kravatti, jos sellaista on, jää siis kotiin, mutta kunnon titteliä löytyy sentään. Kinnunen toimii Scotun kehityspäällikkönä, Unkuri henkilöstöpäällikkönä.
– Joo, sitäkin on naurettu. Ajateltiin, että kun muut ovat johtajia, mutta ollaan me päälliköitä. Sama henki on päällä, teemme asioita omilla ehdoilla, hirveästi emme halua kuunnella muiden ohjeita, vaan teemme asioita omalla tavallamme.
– Opettelemme kunnolla systeemin ja kerromme, miten työllistämisasiat pitää hoitaa. Aina tulee joku kaveri kertomaan, miten asiat pitäisi hoitaa. Me ei mennä häntä koipien välissä. Ryminällä vaan sisään.
”Härdelliä” koulussa
Teini-iässä omapäisyys löi Kinnusella yli. Molemmilla oli kaikenlaista ”härdelliä” koulussa. Polku oli johtamassa todella huonoon suuntaan. Opettajien suuntaan riitti kyseenalaistettavaa.
– Kirjallisia varoituksia tuli ja määräaikaisia erotuksia. Seiskalla oli säätämistä, kasilla se paheni, ja ysillä ei kaveria paljon näkynyt enää koulussa, Kinnunen kertoo.
Häiriköt pääsivät kuitenkin rakennusalan oppisopimuskoulutukseen ja kaikki muuttui. Miehistä tuli kertomansa mukaan ”ahkeria ja kunnollisia” opiskelijoita. Kinnunen ja Unkuri hankkivat tutkinnot Keudasta ja meneillään on jo myös yrittäjän ammattitutkinto.
Scotu syntyi omasta kokemuksesta. Perinteinen työssäoppimismalli on miesten mielestä ”kankea, hidas ja epämotivoiva”. Scotun mallissa opiskelu tapahtuu pitkälle verkon välityksellä, pilvipohjaisella työkalulla.
Normaalisti työssäoppimisesta saa 12 euroa päivä, yhtiö maksaa saman tunnissa. Yhtiö saa tulovirtansa nuoria työllistäviltä yrityksiltä. Mukana on myös yksi enkelisijoittaja.
Korjattu kello 16.00 otsikosta toisen pojan ikä 18:sta 17 vuoteen.
