Kokkolalainen yrittäjä Camilla Aurén-Raatikainen tuskaili Taloussanomien jutussa sitä, miten monet suomalaiset ostavat nykyisin vaatteensa ulkomaisista verkkokaupoista.
Samalla monet alan yritykset näivettyvät ja jopa lopettavat.
Vähittäiskaupan tuotteiden verkko-ostoksiin käytettiin Kaupan liiton mukaan viime vuonna 4,9 miljardia euroa. Ostoksista 54 prosenttia lähetettiin Suomesta. Vielä edellisvuonna osuus oli 59 prosenttia.
Verkkokaupat jylläsivät etenkin naisten vaate- ja kenkäkaupassa.
Taloussanomien lukijat ottivat kantaa asiaan vilkkaasti.
Kokeillaan kivijalkakaupassa ja ostetaan verkosta
Nimimerkki Ex-kalastusvälinekauppias puuttuu monien ostajien tuntemaan ilmiöön.
– Asiakkaat käy kivijalassa kokeilemassa tuotteet ja kyselemässä myyjältä tarpeelliset tiedot ja tilaavat sitten "halvemmalla" netistä. Myös tavaratalot, erilaiset tunkkikaupat, tuhoavat kivijalkojen asiakaspalvelut pois. Kilpailu on kovaa, mutta ei lopulta asiakkaan ja yhteiskunnan etu. Tämä on niin tätä aikaa, nauttikaa, hän sanoo.
Mieluummin ostaisin kivijalkakaupoista, mutta...
Monet olivat sitä mieltä, että suomalaisista vaatekaupoista ei löydä haluamaansa tai jos löytääkin, tuotteet ovat liian kalliita.
– Itse käyn kivijalkaliikkeissä vaateostoksilla, mutta usein saan lähteä tyhjin käsin. Vaatteissa ei ole kokoja tai itselleni sopivia malleja. Ja joka kaupassa samantyyliset vaatteet. Näin ainakin täällä Joensuussa. Verkkokaupoissa valikoimaa myös lyhyille kokoa 44–46 oleville. Kesän ajan etsin Joensuusta kauniita t-paitoja, joissa olisi pituutta ja hihoja, ei löytynyt. Mieluummin ostaisin vaatteeni kivijalkamyymälöistä. On se postirumbakin palautuksineen työlästä, Turhautunut sanoo.
– Moni kivijalkakauppa uudistaa valikoimansa aivan liian hitaaseen tahtiin ja harva tarjoaa mitään omaperäistä tai erikoista. Samaa huttua kuin suurimmalla osalla verkkokauppoja, mutta kovemmalla hinnalla. Miksi ostaisin kivijalkakaupasta, jos tarjonta ei vastaa kysyntää, Hei hei olenhan mies -nimimerkki kirjoittaa.
Omaa taloustilannettaan syyttää moni kommentoijista:
– Jos se ei olisi rahakysymys, niin menisin vaattureille ja teetättäisin aina itselleni mieluisat vaatteet farkuista lähtien suomalaisilla kankailla. Lupaankin tukea suomalaisia pienliikkeitä myös tässä, kunhan saan nostettua itseni taloudellisesta kuopastani ylös.
Nimimerkki Jaana suosisi myös suomalaista, jos olisi varaa:
– Suomi on kallis maa ja asiakkaat joutuvat myös miettimään rahan riittämistä. Minulla ei ole varaa tukea suomalaista työtä, siksi tilaan ulkomailta.
Kommentoijat esittivät myös konkreettisia esimerkkejä hintojen eroista:
– Kyselin Suomen varaosakaupoista kytkinpaketin hintaa, halvin olisi ollut vajaat 800 euroa. Tilasin sitten virolaisesta varaosaliikkeestä, heillä on peräti suomenkieliset sivutkin. Täysin saman paketin hinta oli 185 euroa lähetyskuluineen. Vaihdoin itse, kun taitoa on, nimimerkki johannes kertoo kokemuksistaan.
Huoli työllisyydestä
Muutamia keskustelijoita mietityttää verkkokaupan kasvun vaikutus työllisyyteen.
– Jos kaikki tavarat ostettaisiin verkosta, kaduilla näkyisi sen jälkeen pääasiassa vain polkupyörälähettejä kuljettamassa tavaroita kotiovelle. Kaupan kassojen ja myyjien työt olisivat loppuneet ja heistä olisi tullut tavaroiden kuljettajia, jerry sanoo.
Muutamat keskustelijat odottavat kivijalkakaupoilta vastaiskua verkossa.
– Kivijalkamyymälöiden pitäisi alkaa entistä useammin esitellä tarjontaansa netissä. Kyllä mieluusti tulen hakemaan haluamani tuotteen paikan päältä ilman että sitä pitää odotella saapuvaksi, Sanottu kuin tehty -nimimerkki sanoo.
Parkkitila puuttuu!
Lukijoita mietityttää myös kaupassa käymisen hankaluus.
– Kaupunkien keskustat lisäksi ovat aivan sairaan älyttömän, jatkuvan ja ahtaan rakentamisbuumin vallassa, kaikki muuttuu jatkuvasti niin, että ei tiedä minne ajaisi tai missä jokin liike sijaitsee. Olen ainakin itse täysin kyllästynyt siihen jatkuvaan mylläämiseen, mitä esim. Tampereella on vuosikausia ollut. Vastaavaa pyritään toteuttamaan muuallakin, nimimerkki MT sanoo.
Toisaalta kivijalkakauppoja ei edes ole joka paikkakunnalla.
– Syrjäseuduilla ei ole joukkoliikennettä eikä kaikilla autoa, joten aika vaikea siellä kivijalkamyymälöissä käydä. Netistä helpompi ostaa ja hinnat ovat halvempia ja valikoima suurempi. Ei tarvitse jonotella kaupoissa tai etsiä myyjää, nimimerkki maalainen muistuttaa.
