– Oikeastaan kaikki on mennyt tänä vuonna pieleen, toteaa maanviljelijä Juho Mehto, 43.
Mehton viljasatoa Keski-Suomen Konnevedellä ovat kurittaneet myöhään alkanut kesä ja alkusyksyn jatkuvat sateet.
– Olen puinut kosteasta maasta 8,6 hehtaaria rukiita, mutta se ei kelpaa leipäviljaksi. Nyt vielä katsotaan, jos se kelpaisi teollisuuskäyttöön.
Mehton maassa on yhä reippaasti ohraa, kevätvehnää ja kauraa, mutta hänellä on sama ongelma kuin lukemattomilla muilla maanviljelijöillä: satoa ei pysty korjaamaan.
Kylmyyden ja kosteuden vuoksi suuri osa viljasta ei ole vielä kypsää, kun taas osa on jo ylikypsää. Koska palstoilla on sekaisin eri kasvuvaiheessa olevia kasveja ja maa on sateiden vuoksi pehmeää, puiminen ei onnistu.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila kuvaa kuluvaa vuotta poikkeuksellisen vaikeaksi.
– Monien viljelijöiden mukaan tilanne on jopa pahempi kuin katastrofivuonna 1987, jota pidetään lähihistorian huonoimpana, Lunttila sanoo Taloussanomille.
Ero vuoden 1987 ja tämän päivän välillä on se, että aikoinaan valtio maksoi viljelijöille korvauksia menetetyistä sadoista.
Nykyisin vain ani harvalla on mahdollisuus saada korvauksia.
Vakuutus löytyy prosentilta, eikä korvauksia todennäköisesti tipu heillekään
Valtion maksamat satokorvaukset lakkautettiin lopullisesti tämän vuoden alussa. MTK:n Lunttilan mukaan päätös ei ollut erityisen dramaattinen.
– Korvausten ehdot olivat 2000-luvulla niin tiukat, että niitä maksettiin hyvin harvoille. Lakkauttamispäätös ei siksi nostattanut suurta huutoa.
Valtion satokorvaukset on yritetty korvata yksityisten vakuutusyhtiöiden myymillä satovahinkovakuutuksilla, joiden myynti alkoi viime vuonna.
Vakuutuksia myyvät LähiTapiola ja OP Vakuutus. Yhtiöistä kerrotaan, että varsinaiseksi hittituotteeksi satovakuutukset eivät ole nousseet: LähiTapiola on myynyt niitä 300 ja OP Vakuutus reilut 200 kappaletta.
Suomessa on noin 50 000 maatilaa, joten vakuutus löytyy vain joka sadannelta.
Konneveteläinen Mehto on yksi harvoista vakuutuksen ottaneista, mutta hän sai keskiviikkoaamuna huonoja uutisia.
– Vakuutusyhtiöstä kerrottiin, että vakuutus ei kata kylmyydestä tai jatkuvista sateista aiheutuvia menetyksiä.
Sekä LähiTapiolasta että OP Vakuutuksesta vahvistetaan, että niiden myymät vakuutukset kattavat lähinnä poikkeuksellisista kertaluonteisista sääilmiöistä ja tapahtumista johtuvia vahinkoja.
Yhä useammat viljelijät hakevat lisäaikaa maksuilleen
Mehto sanoo suostuneensa haastatteluun voidakseen lisätä tietoisuutta maanviljelijöiden talousahdingosta.
– Usein ajatellaan, että maanviljelijät valittavat turhasta ja kinuavat lisää valtion rahaa. Ehkä se joskus pitää paikkansa, mutta tällä hetkellä tilanne on aidosti tukala.
Väitettä tukevat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan tilastot.
Viime vuonna Mela myönsi maatalousyrittäjille 4 500 eläkemaksulaskun lykkäystä, kun vielä toissa vuonna luku oli 1 900.
Tämä vuonna lykkäysten määrä on jatkanut kasvuaan, Melasta kerrotaan.
Mela on Juha Sipilän (kesk) hallituksen hyväksynnällä alentanut eläkemaksujen viivästyskoron väliaikaisesti 8 prosentista 4 prosenttiin.
Tommi Lunttilan mukaan MTK toivoo, että Sipilän hallitus voisi antaa maanviljelijöille jonkinlaista ”kriisitukea”.
Tuleva viikko ratkaisee
Juho Mehto odottaa valtion kädenojennustakin enemmän parempia säitä.
Hän sanoo muistavansa lapsuudestaan vuoden 1987, joka oli ”todellinen katovuosi”. Nyt peli ei hänen mukaansa ole vielä menetetty.
– Tuleva viikko on ratkaiseva. Sääennusteet lupaavat käännettä lauantaina. Jos ennuste toteutuu, on vielä mahdollista saada kohtuullinen sato.
MTK:n Lunttilan mukaan tilanne on samankaltainen kaikkialla, etenkin Keski- ja Pohjois-Suomessa.
Lunttila ja Mehto varoittavat, että ilman tuntuvaa käännettä säässä maanviljelijöiden tilanne voi äityä vakavaksi.
– Pelkään, että tässä on valtakunnallisen katastrofin mahdollisuus, Mehto sanoo.
Muokattu 21.9. klo 14:00: Korjattu vakuutusyhtiö Pohjolan nimi OP Vakuutukseksi.
