Kasvava bisnes: Suomalaisille kaupataan ruotsalaisilta yli jääneitä keksejä ja kahvipaketteja - Yrittäjä - Ilta-Sanomat

Kasvava bisnes: Suomalaisille kaupataan ruotsalaisilta yli jääneitä keksejä ja kahvipaketteja

Suomeen laajentanut Matsmart ostaa varastojen ylijäämätavaran pilkkahintaan ja kauppaa sen kuluttajille netissä. Tutkija kehuu ruokahävikkiä pienentävää liikeideaa.

Ulf Skagerström, Karl Andersson ja Erik Södergren lanseerasivat ylijäämäruokaa myyvän nettikauppa Matsmartin Ruotsissa vuonna 2014. Sittemmin toiminta on laajentunut Norjaan ja Suomeen. Yritys laskee, että yksin viime vuonna ja Ruotsissa se ja sen asiakkaat pelastivat hävittämiseltä kaikkiaan 708 tonnin edestä ruokaa.

24.7.2017 6:03

Suomessa on aloittanut toimintansa ylijäämäruokaan erikoistunut nettikauppa. Ruotsalainen Matsmart mainostaa, että hävikistä pelastetun ruoan ostaminen on sekä taloudellisesti järkevää että ekologista.

Yritys ostaa valmistajilta ja tukuista halvalla suuria määriä ruokaa ja muita kodin tuotteita, jotka muuten päätyisivät jätteeksi, ja myy ne kuluttajille alehintaan. Alennukset vaihtelevat 20 prosentista jopa 90 prosenttiin suositushinnoista.

Luvut vaikuttavat kovilta – mutta miksi suomalainen kuluttaja ostaisi sellaista ruokatavaraa, joka ei kelpaa edes ruokakaupoille?

– Aloitimme vuonna 2014, emmekä ole saaneet koko aikana minkäänlaisia ruoan laatua koskevia valituksia, sanoo yrityksen perustajakolmikkoon lukeutuva Karl Andersson.

Täysin myyntikelpoista ruokaa ja muuta vastaavaa tavaraa menee jätteeksi valtavia määriä ja varsin turhaan, Andersson kertoo. Se on apaja, josta Matsmart ammentaa.

Hyvää tavaraa menee hukkaan paljon

Anderssonin mukaan varastoista hävitetään ruokaa toisinaan lavatolkulla vain sen takia, että suositummille tuotteille tulisi lisää tilaa. Välillä tuotteet jäävät seisomaan varastoihin, koska niiden parasta ennen -päivä lähestyy.

Myös myymättä jääneet kausituotteet, kuten joulunaikaan kuuluvat juomat, tapaavat muuttua tavarantoimittajien riesaksi. Tuotteiden tuhoamisen syy voi olla myös vääränlainen pakkaus, koska esimerkiksi ruokien etiketin ja pakkauskoot uudistuvat aina silloin tällöin.

Andersson vakuuttelee, että Matsmart huolehtii tuotteiden ruokaturvallisuudesta. Samalla hän muistuttaa, että tuotteet eivät yleensä ole pitkään aikaan syömäkelvottomia, vaikka niiden parasta ennen -päivämäärä pääsisikin menemään säilytyksen aikana ohi.

Vain kuivaa tavaraa

Suomalaisten kaupan tiskeillä vanhenevia ruokia on myyty alennuksella jo kauan, ja viime aikoina osassa S-ryhmän liikkeistä on otettu käyttöön erityiset myöhäisiltojen 60 prosentin alennukset. Esimerkiksi nettipalvelu ResQ puolestaan auttaa hävikkiin menossa olevia ravintola-annoksia löytämään syöjänsä.

Lihatuotteisiin kirkkaita alennuslappuja lisäilevistä marketeista Matsmart poikkeaa siten, että se myy pelkästään sellaista kuivaa tavaraa, joka ei mene nopeasti pilalle tai tarvitse kylmäsäilytystä.

Se siis myy esimerkiksi näkkileipää, kahvia, makeisia, keksejä ja lastenruokasäilykkeitä, joilla on parasta ennen -päivä, mutta ei lainkaan tuotteita, joilla on viimeinen käyttöpäivä.

Ainakin toistaiseksi ostokset lähetetään suomalaisillekin tilaajille Ruotsista. Suomessa kuljetuksen hoitaa Posti.

Idea lähti supermarketista

Ylijäämäruoan nettikaupan idea syntyi käytännön kokemusten pohjalta vuonna 2013, kun perustajakolmikkoon kuuluva Erik Södergren toimi ruokakauppiaana Tukholmassa ja näki, kuinka hyvää tavaraa meni hukkaan.

Samaan aikaan tavarantoimittajat valittivat, että esimerkiksi yli jääneet kausituotteet ja pakkausten uudistuminen tuottivat heille ongelmia. Varastoihin jäänyt tavara oli laadukasta, mutta kaupat eivät sitä halunneet.

Södergren suostui ostamaan kaikki ongelmalliset tuotteet myyntiin, kunhan saisi ne halvalla.

Ensimmäisestä nettikauppakokeilusta lähti käyntiin lumipalloefekti, ja ylijäämätuotteita myyvä sivuston ympärille rakentui ympäristötietoinen yhteisö, joka tarkkaili vaihtuvia tarjouksia. Myös tavarantoimittajat olivat tyytyväisiä: ne pääsivät eroon niille ongelmallisista tuotteista.

Sittemmin yritys on laajentanut toimintaansa Norjaan, ja kesäkuun lopussa vuoroon tuli Suomi. Suomessa alku näyttää hyvältä, Andersson iloitsee.

Toistaiseksi verkkokaupan tuotteet ovat lähinnä ruotsalaisia ja norjalaisia. Niissä kaikissa on kuitenkin mukana suomalaisetkin tuoteselosteet.

Nyt Matsmart neuvottelee useiden suomalaisten tavarantoimittajien kanssa ylijäämätavaran ostamisesta. Andersson arvioi, että suomalaisille tuttuja tuotteita ja tuotemerkkejä ilmestyy nettikaupan valikoimiin muutaman viikon sisällä.

Jos yritys saa suomalaisten suosion niin kuin se suunnittelee, se saattaa avata Suomeenkin varaston, josta tilauksia lähetetään.

Bisnes yhdistyy maailmanparantamiseen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvioiden mukaan tukkuportaan osuus koko ruokaketjun hävikistä ei ole kovin suuri. Silti Matsmart on myönteinen yllätys Luken erikoistutkijalle Juha-Matti Katajajuurelle.

– Ruokahävikki on kaikkein tarpeettominta ympäristökuormitusta ja rahanhaaskausta, ja jokainen sitä vähentävä keino on hyvästä, Katajajuuri korostaa.

– Tämähän on aivan erinomainen esimerkki kiertotaloudesta. Mukana on myös talouden aspekti. Hävikkiruokaa ei vain anneta ja jaeta, vaan siitä tehdään myös liiketoimintaa, hän kehuu.

Katajajuuri arvioi, että ruokahävikin vähennys olisi kokonaisuuttakin ajatellen huomattava, jos kaikki myymättä jäänyt tavara saataisiin kaupaksi nettikaupan erikoistarjouksilla.

Andersson myöntää, että Matsmart on perustajilleen bisnes. Samalla he kuitenkin ovat iloisia, että voivat antaa asiakkailleen mahdollisuuden tehdä enemmän ympäristön eteen.

– Jotta tällaisella olisi merkitystä ruokahävikin vähentämisessä, tämän pitää olla kaupallista, koska mittaluokan täytyy olla todella suuri, Andersson sanoo.

Yritys laskee, että pelkästään Ruotsissa se ja sen asiakkaat pelastivat vuonna 2016 yli 700 tonnia ruokaa hukkaan heittämiseltä. Määrä vastaa 650 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Anderssonin mukaan lukujen odotetaan tänä vuonna yli kaksinkertaistuvan.

Anderssonin mukaan on hyvin todennäköistä, että Matsmart laajentaa myös muualle Eurooppaan.

– Ongelmat ovat samat kaikkialla maailmassa.

Satoja miljoonia kiloja ruokaa roskiin

Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan pelkästään Suomessa heitetään vuosittain roskiin tai muuten hukkaan kaikkiaan 400–500 miljoonaa kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa.

Hävikki syntyy ruokaketjun eri vaiheissa pellolta pöytään. Ilmaston kannalta se on suuri ja turha rasite.

Suurin hävikkivirta syntyvät kodeissa, kun ruokaa heitetään pois. Toiseksi suurin hävikki syntyy ravintoloissa. Läpivirtaukseen suhteutettuna hävikkiä syntyy eniten juuri ravitsemuspalvelusktorilta.

Hävikkiä syntyy myös kaupassa ja tukkuportaassa. Niiden hävikkiä on tutkittu vähemmän, mutta toimijoilla on siitä tarkat tiedot.

Suomeen suunnitellaan järjestelmää, jolla ruokahävikin muodostumista ja kehitystä voitaisiin seurata systemaattisesti ruokaketjun eri vaiheissa.

EU:n tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä huomattavasti. Esimerkiksi roskiin menevän valmiin ruoan määrä yritetään puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?