Putoavatko pienet yrittäjät soten kyydistä? – ”Riskejä on”

Julkaistu:

Yrittäjien edustajat arvioivat, että pienetkin yrittäjät pystyvät elämään sote-esityksen kanssa, vaikka siinä on riskejäkin. Yksi sisältyy rahoitukseen, toinen maakunnan vallankäyttöön ja kolmas teknisiin vaatimuksiin.
Pienten ja keskisuurten yritysten asema sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa herättänyt paljon kysymyksiä. Sekä Lääkäripalveluyritysten että Suomen Yrittäjien edustajat arvioivat, että hallituksen eilen julkistama esitys näyttää antavan yrityksille elintilaa.

– Oma tiimi on se, josta lähdetään liikkeelle. Se takaa pk-yritysten toimintamahdollisuudet, sanoo Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Asko Koskinen.

Tämä niin sanottu sote-keskus vastaa perustason sosiaali- ja terveyspalveluista. Koko uudistuksessa keskeistä on, että kansalainen voi valita itse sote-keskuksen, jonka asiakkaana on. Halutessaan asiakas saa vaihtaa keskusta kerran vuodessa.

Sote-keskuksen ei tarvitse tuottaa kaikkia palveluita itse. Kun sen oma osaaminen tai palvelurepertuaari ei riitä, se voi maksusetelin avulla lähettää potilaan muualle vaikkapa fysioterapiaan tai erikoislääkärille.

Elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo, että rahoitukseen sisältyy riskejä.

– Sote-keskuksen pitää kantaa rahoitusvastuu koko palvelupaketista, hän huomauttaa.

Hänen mielestään pitää varmistaa, että tämä on yrityksille mahdollista. Jos ei ole, yrittäjävetoisten keskusten syntyminen vaarantuu.

Henkilökohtainen budjetti näyttää toimivan

Soteen liittyy myös kaksi muutakin asiakkaalle näkyvää rahoituspalikkaa: asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti. Kun maksusetelin myöntää sote-keskus, nämä palikat myöntää maakunta.

Asiakassetelillä ostetaan erikoissairaanhoitoa silloin, kun lääkäri arvioi sen tarpeelliseksi.

– Erikoislääkärille ei vastaisuudessakaan pääse ilman lähetettä, Koskinen huomauttaa.

Asiakas voi saada sen joko maakunnan omistamaan tai yksityiseen palvelulaitokseen.

Vanhukset ja vammaiset saavat henkilökohtaisen budjetin. He voivat joko itsenäisesti, omaistensa tai viranomaisten kanssa valita palvelupaikkansa ja saavat budjettinsa mukaisen euromäärän käyttöönsä.

– Nykyisten analyysien valossa henkilökohtainen budjetti näyttää toimivan hyvin, Kallama kertoo.

Palveluiden laajuus voi pudottaa pieniä toimijoita

Maakunta saa paljon valtaa. Kallaman mukaan se voi päättää, että kansalaisille annettava palvelupaketti on sovittua laajempi.

– Tämä voi olla mieluista suurelle palvelutuottajalle, mutta vaikeaa pienelle yritykselle.

Uudistuksessa määritellään mitä palveluita yritysten on annettava ja kriteerien toteutumista valvotaan. Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) on kuvannut vaatimuksia tiukoiksi.

– Voi olla, että kaikki eivät läpäise niitä, Koskinen sanoo.

Koskinen on silmäkirurgiaan keskittyneen Medilaserin toimitusjohtaja ja hänestä on kaikkien etu, että koko ala toimii vastuullisesti.

Koskinen pelkää, että vaatimukset kalliista tietojärjestelmistä vievät joiltakin yrityksiltä mahdollisuudet olla mukana. Hän kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi sähköisestä reseptijärjestelmästä on olemassa edullisempia ”kevytversioita”.

Maakunnat päättävät sairaankuljetuksesta

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo, että sairaankuljettajien osalta esitys oli jonkin tasoinen pettymys.

– Olisi ollut hyvä, että olisi annettu yksityisille toimijoille parempi mahdollisuus.

Nyt ambulanssiyritysten toimintamahdollisuudet ovat hänen mukaansa pitkälti kiinni kunkin maakunnan päätöksistä.

– Jos ne eivät katso tarkoituksenmukaiseksi hyödyntää markkinoita, yksityinen potentiaali jää ainakin osittain käyttämättä.

Pienet voivat selvitä verkottumalla

Sote-uudistus tulee voimaan vaiheittain. Yksityisen yritysten rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä kasvaa vuodesta 2019 lähtien.

Koko uudistuksessa on keskitytty paljon terveydenhuoltoyrityksiin, mutta Kallama muistuttaa, että sosiaalipuolella on pienyrittäjiä.

Koskinen ennakoi, että aluksi yrityksille ei siirry kovin suurta osuutta 20 miljardin euron kokonaiskakusta. Silti siirtymävaihetta ei saisi hukata.

– Nyt on luotava verkostoja, hän sanoo.

Hyvät verkostot voivat yrittäjien edustajien mukaan taata elinmahdollisuudet pienille toimijoille.

– On luotava pohjaa lähipalveluille, jotta ne ovat olemassa, kun markkinat avautuvat. On äärimmäisen tärkeää, että kynnys yrittäjäksi on matala, Kallama lisää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tiina maksoi Tjäre­borgin perhe­lomansa verkko­pankissa – nyt matka ja rahat ovat vaaka­laudalla: ”Tyhmyydestä sakotetaan”

    2. 2

      Näin kilpailijat kommentoivat Tjäreborgin tilannetta: ”Hinnat peilautuvat suoraan kysyntään”

    3. 3

      Oletko ostanut matkan Tjäreborgilta? Näin saat rahasi takaisin

    4. 4

      Ruotsalaiset luopuvat käteisen käytöstä vauhdilla, joka hirvittää jo valtiota – kruunulle harkitaan sähköistä vaihtoehtoa

    5. 5

      Hallinto-oikeus: Ähtärin kaupunki takasi laittomasti yli 17 miljoonan pandalainat

    6. 6

      Kumpi päättää perheen raha-asioista? Suomalaiset vastasivat: ”Puolisoni ei tiedä, että minulla on 65 000 euroa”

    7. 7

      Kommentti: Brexit puraisi jo syyttömiä suomalaisturisteja

    8. 8

      KKV on alkanut järjestää Tjäreborgin asiakkaiden paluukuljetuksia

    9. 9

      Saksa pohtii hätälainaa Thomas Cookin tytäryhtiölle Condorille

    10. 10

      Yksi lyhyt kuulutus romutti Karin ja Raijan odotetun loman – lento­kentän kahvilassa etsittiin äkki­lähtöä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook konkurssiin – 600 000 lomanviettäjää jäi ilman paluulentoa

    2. 2

      Yksi lyhyt kuulutus romutti Karin ja Raijan odotetun loman – lento­kentän kahvilassa etsittiin äkki­lähtöä

    3. 3

      Oletko ostanut matkan Tjäreborgilta? Näin saat rahasi takaisin

    4. 4

      KKV on alkanut järjestää Tjäreborgin asiakkaiden paluukuljetuksia

    5. 5

      Tiina maksoi Tjäre­borgin perhe­lomansa verkko­pankissa – nyt matka ja rahat ovat vaaka­laudalla: ”Tyhmyydestä sakotetaan”

    6. 6

      Peter ja Päivi olivat juuri nousemassa Tjäre­borgin loma­lennolle, kun tuli kuulutus: lentonne on peruutettu – ”Mitenköhän tässä käy”

    7. 7

      Tjäreborg: kaikki maanantain lomalennot peruttu – Suomesta piti lähteä 525 lomalaista

    8. 8

      Kumpi päättää perheen raha-asioista? Suomalaiset vastasivat: ”Puolisoni ei tiedä, että minulla on 65 000 euroa”

    9. 9

      Tjäreborgin emoyhtiö konkurssiin – suora lähetys Mallorcan lentokentältä

    10. 10

      Tjäreborgin emo­yhtiötä Thomas Cookia uhkaa konkurssi – matkan­järjestäjä rauhoittelee suomalais­asiakkaita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    2. 2

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    3. 3

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    4. 4

      Kohua herättänyt sähköyhtiö Caruna nostaa jälleen siirtomaksua – Omakotiliitto parahti: ”Pöyristyttävää”

    5. 5

      Yksinhuoltajan lompakko lihoo, keskituloinen perhe kaivaa kuvetta – katso tästä budjettiehdotuksen voittajat ja häviäjät

    6. 6

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook konkurssiin – 600 000 lomanviettäjää jäi ilman paluulentoa

    7. 7

      Autoalan yrittäjä lähti koeajolle ja ”hakemaan rahoja” – runneltu Mersu löytyi viikon päästä, takakontissa inhottava yllätys

    8. 8

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    9. 9

      Näin hallituksen budjetti vaikuttaa suomalaisiin: pienituloisten tuloverot alas, perusturvaan 20 euroa ja bensa kallistuu

    10. 10

      Yksi lyhyt kuulutus romutti Karin ja Raijan odotetun loman – lento­kentän kahvilassa etsittiin äkki­lähtöä

    11. Näytä lisää