Joukkorahoituksella kerätään jo miljoonapotteja – "Pitäisi ymmärtää mihin sijoittaa" - Yrittäjä - Ilta-Sanomat

Joukkorahoituksella kerätään jo miljoonapotteja – "Pitäisi ymmärtää mihin sijoittaa"

Pienpanimoyrityksen osakeanti nousi Suomen suurimpien joukkoon. Joukkorahoitus tuo piensijoittajalle uusia kiinnostavia mahdollisuuksia. Sijoittajan kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Miten esimerkiksi sijoituksesta saa tuottoa ja miten siitä pääsee eroon.

22.8.2016 15:36 | Päivitetty 22.8.2016 15:37

Suomalaiset näyttävät lämpenevän joukkorahoitukselle. Esimerkiksi hiljattain osakeantinsa päättänyt pienpanimoyritys Sangen Oy keräsi sijoituksia jopa 1070400 euron edestä. Nopeita voittoja joukkorahoittajien ei kuitenkaan kannata odottaa.

Tornion panimon henkiin herättävän Sangen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ahokas uumoilee, että miljoonan ylittävällä summalla päästiin ainakin lähelle joukkorahoituksen Suomen ennätystä. Ahokas kertoo, että vaikka moni mieltääkin joukkorahoituksen lähes hyväntekeväisyydeksi, on Sangen Oy:llä tarkka budjetti ja suunnitelma siitä, miten Tornion panimosta tehdään voitollinen yritys.

– Pyrimme hyvään liikevaihtoon ja siihen, että osakkeenomistajat saavat sijoitukselleen vastinetta, Ahokas toteaa.

Osakeannissa keskimääräinen sijoitus oli Ahokkaan mukaan hieman yli 500 euroa. Moni lähti rahoitukseen mukaan satasella, jolla sai kaksi osaketta.

Suurimmat sijoitukset olivat kymmeniä tuhansia euroja, eikä yhtään yli 100 000 euron sijoitusta tullut. Merkittäviä summia sijoittaneet olivat paikallisia yrityksiä tai muuten mukaan projektiin tahtovia firmoja.

Ahokas kertoo, että Sangen on Tornion panimon emoyhtiö, joka toimi rahoituksen hankkijana. Järjestelyn taustalla on se, että summa lainataan panimolle, jotta sijoittavat saavat omiaan takaisin jo lainan takaisinmaksusta.

– Ajatus oli, että näin saataisiin sijoittajille vähän nopeammalla aikataululla osinkoja. Siitä, mitä Tornion panimo pystyy lyhentämään velkaa, voidaan koroista maksaa osakkaille, Ahokas sanoo.

Esimerkiksi suomalaisessa joukkorahoituspalvelu Invesdorissa on viime aikoina esitelty hankkeita laidasta laitaan. Rahoitusta on haettu muun muassa koulutusteknologiaan, miesten kosmetiikkaan, pienvarastointiin, sähköautojen vuokrauspalveluun ja henkisen hyvinvoinnin nettiyhteisöön.

Sijoittaja, pidä nämä mielessä

Pienten startup-yritysten osakkeissa on yleensä suurempi riski kuin listattujen osakkeiden ostamisessa pörssistä, huomauttaa Finanssivalvonnan markkinavalvoja Ulla Larmi. Rahoitusta hakevat yritykset ovat usein niin alkuvaiheessa, että voi olla vaikeaa arvioida, lähteekö liiketoiminta lainkaan liikkeelle.

Joukkosijoittajan kannattaa ottaa huomioon myös se, miten sijoituksestaan pääsee eroon.

– Näillä osakkeilla ei ole valmiita jälkimarkkinoita, kuten pörssiin listattujen yritysten osakkeilla. Vaikka osakkeiden arvo nousisikin, voi sijoituksesta olla vaikeaa hyötyä silloin kun itse haluaisi, Larmi kertoo.

Koska osakkeille ei ole järjestettyä kauppapaikkaa, saadaan tuotot tyypillisesti yrityskaupan yhteydessä. Yksittäinen sijoittaja ei siis välttämättä voi vaikuttaa siihen, milloin tuoton hetki tulee.

Kasvuyrityksille ei myöskään ole heti ajankohtaista jakaa osinkoja. Finanssivalvonnan piirissä olevasta Invesdorista kerrotaan, että usein tuotot sijoitetaan kasvuun osinkojen jakamisen sijaan. Poikkeuksia ovat luonnollisesti jo suuriksi kasvaneet yritykset, jotka järjestävät osakeannin joukkorahoituspalvelun kautta.

Joukkorahoituksen suhteen Larmi muistuttaa myös siitä, ettei kannata sijoittaa sellaiseen, mitä ei ymmärrä.

– Sanomme aina, että pitäisi ymmärtää mihin sijoittaa. Joukkorahoituksessa osakkeille on voitu rakentaa monimutkaisia ehtoja esimerkiksi osakassopimuksiin tai yhtiöjärjestykseen. Piensijoittajan voi olla vaikeaa saada näistä selvää, toteaa Larmi.

Lainmuutoksia valmistellaan

Yleisöltä kerättävä rahoitus on kasvanut hitaasti, mutta vielä se ei ole noussut yleisempien rahoitustapojen tasolle. Talousvaliokunnan tuoreessa mietinnössä joukkorahoitukseen liittyvästä lainsäädännöstä todetaan, että Suomen vuoden 2015 joukkorahoitusmarkkinoiden arvioidaan olleen noin 84,4 miljoonaa euroa. Samalla yksityissijoittajien ja pääomasijoitusyhtiöiden sijoitukset startup- ja kasvuyrityksiin olivat yhteensä noin 253 miljoonaa euroa.

Osakkeilla käytävää kauppaa säännellään Suomessa lailla sijoituspalveluyrityksistä, jossa arvopaperinvälittäjiltä edellytetään toimilupaa. Valmisteilla olevassa joukkorahoituslaissa tarkoitus on muun muassa selkeyttää lainamuotoisen joukkorahoituksen pelisääntöjä. Lainamuotoisessa rahoituksessa järjestäjät lupaavat maksaa sijoitetun pääoman takaisin koroilla tai ilman.

– Lainamuotoista joukkorahoitusta ei ole aiemmin säännelty. Lainmuutoksen jälkeen myös osaa sijoituspalveluista voi tarjota ilman toimilupaa, mutta vain eurooppalaisen sijoituspalveludirektiivin tiukkojen rajoitteiden puitteissa. Muutoksen merkitys jää nähtäväksi, koska joukkorahoituksenvälittäjän täytyisi välittää merkintätoimeksiannot edelleen toimiluvalliselle sijoituspalvelun tarjoajalle, selventää Larmi.

Pankit voivat tuoda suosiota

Tornion panimoa käynnistelevä Sangen ehti jo tänä kesänä teetättää omalla reseptillään olutta Oulun Qstock-tapahtumaan. Ahokkaan mukaan oluelle riitti kysyntää, ja palautekin oli hyvää. Omaa valmistuslupaa yritys odottelee täksi viikoksi. Tuotannon ensimmäisen vaiheen laitteistot on jo asennettu, mutta myöhemmin olutmäärät kasvavat. Seuraavassa vaiheessa tuotanto jatkuu uusilla laitteilla, joilla voisi kapasiteetiltaan tehdä 2,1 miljoonaa litraa olutta ensi kevään aikana.

Mikko Ahokas uskoo, että pankkien osallistuminen joukkorahoituskuvioihin voisi auttaa aloittelevia yrityksiä. Esimerkiksi Nordea on tuomassa markkinoille omaa joukkorahoituspalveluaan. Ahokas pitää todennäköisenä, että tutun pankin kautta sijoittamiseen suhtauduttaisiin luottavaisemmin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?