Viranomaiset ja elinkeinoelämä auttavat maahanmuuttajia yrittäjiksi - Yrittäjä - Ilta-Sanomat

Vastaanottokeskuksesta suoraan yrittäjäksi – näinkö se käy?

Vastaanottokeskuksesta suoraan yrittäjäksi. Viranomaiset ja elinkeinoelämä jalkautuivat Vantaalle kertomaan, että Suomessa voi työllistää itsensä.

18.5.2016 17:05 | Päivitetty 18.5.2016 16:56

(Jos video ei näy laitteellasi, voit katsoa sen tästä linkistä.)

Vantaan vastaanottokeskuksen tiloissa suuri joukko turvapaikanhakijoita seuraa hieman hämmentyneen oloisina tiedotustilaisuutta ja esityksiä Suomessa asuvien maahanmuuttajien yrittäjäkokemuksista.

Tarvitaan liikesuunnitelmaa, kirjanpitoa, työntekijöiden kouluttamista, työn laadun arviointia. Ja jos haluaa perustaa yrityksen Suomessa, "teidän on täytettävä 25 erilaista lappusta", yrittäjä Abdiqadar Hirsi huomauttaa.

Paikalle tulleet työministeri Jari Lindström (ps) ja Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies hymähtävät. Kynnys perustaa yritys on vasta saapuneelle turvapaikanhakijalle huima, jos byrokratia vaikeuttaa monien mielestä kohtuuttomasti kantasuomalaistenkin yrittäjyyttä.

Karenssiajoista puhetta, europalkoille ei

Maahanmuuttajien työllistyminen takkuaa pahasti ylipäätään. Yhdysvalloissa pakolaisia ei kotouteta roikottamalla heitä sosiaaliturvan varassa. Helsingin Sanomien mukaan kahdeksan kuukauden kuluttua 85–90 prosenttia pakolaisista tulee toimeen omillaan.

Saksassa turvapaikanhakijoita on laitettu töihin jopa yhden euron palkalla. Yhdysvalloissakin työllistymistä edistävät monen kerroksen työmarkkinat alimpine matalapalkkoineen. Suomessa palkkajoustoja ei ole, ja töitä saa hakea aikaisintaan 3–6 kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen tekemisestä.

– Näistä karenssiajoista ollaan jonkin verran keskusteltu. En kauheasti lämpene halpatyömarkkinoille, itse asiassa en lainkaan, Lindström kommentoi.

Lindström kertoo kuitenkin keränneensä tietoa Yhdysvaltain mallista keskustelussa maan suurlähettilään Charles C. Adamsin kanssa.

– On hyvä kuulla, miten Yhdysvallat, sulatusuuni, on onnistunut tässä kotouttamisessa ja opettaa alusta asti, että ei sosiaaliturvalla, vaan työtä tekemällä.

– Meillä on ihmisiä, joilla on koulutusta ja niitä jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa. Kaikille pitää löytää polku suomalaiseen työelämään, Lindström sanoo.

"Maahanmuuttajilla yrittäjähenkeä"

Käytännön toimia töihin pääsylle tai yrittäjiksi ei työministeriöstä tai EK:sta esitetty, vaan lähinnä nykyisten keinojen hyödyntämistä. Häkämiehen mukaan työkokeilu ja palkkatuki ovat maahanmuuttajillekin sopivia väyliä töihin. Maahanmuuttajien oppisopimuskoulutusta pitäisi edistää.

Uudempi kokeilu liittyy Britanniassa kehitettyyn malliin, joka tehostaa työllistymistä yksityisellä pääomalla. Niin kutsutun SIB-mallin tavoitteena on maahanmuuttajan työllistyminen kahden kuukauden kuluttua kotoutumiskoulutuksen aloittamisesta.

Erityisesti yrittäjyys on painopisteenä miesten vastaanottokeskuksessa tänään avatussa elinkeinoelämän, työvoimahallinnon ja Suomen Uusyrityskeskusten kiertueessa. Sen tavoitteena on välittää tietoa yrittäjyydestä ja työnsaannin palveluista oleskeluluvan saaneille.

Yrittäminen voi helpottaa työllistymistä, koska se ei vaadi välttämättä tutkintoa tai pätevyyttä. Maahanmuuttajan riskinottokynnys on ministeriön mukaan usein matalampi kuin kantasuomalaisen, ja yrittäjäintoa riittää monilla.

"Hotelliala, ravintola"

Ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä oli pari vuotta sitten 12 000, mutta määrä on kasvanut. Yleisimmin maahanmuuttajien yrityksiä on majoitus- ja ravitsemusalalla. Niitä on paljon myös kaupan ja rakennus- ja kuljetusaloilla sekä hyvinvointipalveluissa.

Kaksi viikkoa sitten oleskeluluvan saanut Al-Rubei Musaabayad, 23, haluaisi löytää töitä matkailualalta, jolla hän työskenteli aiemmin Irakissa. Musaabayad opiskeli myös Bagdadin yliopistossa, mutta joutui jättämään kotimaansa sotien takia.

– Haluaisin työskennellä matkailualalla, jolla toimin ennen, ja avata myös ravintolan, jossa tehdään irakilaista ruokaa ja juomaa.

Suomen Yrittäjien mukaan viime vuonna jo noin kolmannes Helsingin, Vantaan ja Espoon yritysneuvonnan asiakkaista oli maahanmuuttajia. Intoa yrittäjyyteen lisännee kireä työmarkkina.

– Tärkeää on, että yrittäjyyden vaihtoehtoa tarjotaan niille maahanmuuttajille, jotka ovat siitä aidosti kiinnostuneita ja motivoituneita. Nykyisessä työllisyystilanteessa yrittäjyys on tärkeä väylä, mutta ei varmaan pakkoyrittäjyydeltäkään voi aina välttyä, ministeriön neuvotteleva virkamies Tiina Oinonen kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?