Uusi kirja sivaltaa yritysjohtajia: Suomi ei menesty ilman motivointia ja myötätuntoa - Yrittäjä - Ilta-Sanomat

Uusi kirja sivaltaa yritysjohtajia: Suomi ei menesty ilman motivointia ja myötätuntoa

Talous ja moraali yrittää pohtia sitä, miltä arvopohjalta markkinatalous eri muodoissaan kulloinkin ponnistaa ja olisiko toisenlaiselle ihmiskäsitykselle kapitalismissa sijaa.

16.2.2016 6:12 | Päivitetty 15.2.2016 15:12

Kaikkia pakolaisia ei voida auttaa, koska se maksaa liikaa.

Myös pienituloisilta on leikattava, koska kestävyysvajeen kurominen umpeen edellyttää, että kaikkien on osallistuttava säästötalkoisiin.

Yritysten on harjoitettava verosuunnittelua, koska muuten ne eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa.

Kaikki nämä kolme väittämää ovat esimerkkejä siitä, kuinka niin sanottu talouspuhe nykyään helposti liiskaa alleen ihmisen. Moraalista talous ensin -ajattelu ei ole kovin kiinnostunut.

Tänään ilmestyvän Talous ja moraali -kirjan toimittaneet tutkijat Sari Kivistö, Sami Pihlström ja Mikko Tolonen varoittavat talouspuheeseen sisältyvästä kovasta, mutta usein piilevästä vallankäytöstä.

– Jos yhteiskunnallisia puheenvuoroja jaetaan sen perusteella, käytetäänkö ensisijaisesti tai jopa pelkästään talouden kieltä, ajaudutaan kohti maailmaa, jossa talouden ongelmat ratkaisemalla uskotaan voivan hoitaa myös muut yhteiskunnalliset ongelmat, kolmikko kirjoittaa.

Talous ja moraali (Gaudeamus) yrittää pohtia sitä, miltä arvopohjalta markkinatalous eri muodoissaan kulloinkin ponnistaa ja olisiko toisenlaiselle ihmiskäsitykselle kapitalismissa sijaa. Ääneen pääsevät niin pankkiirit, onnellisuusfilosofi kuin yksi kansanedustajakin.

Onko inhimillisempi työelämä mahdollinen?

Kulukuurit, yt-neuvottelut ja organisaatiouudistukset imevät mehuja monilla työpaikoilla. Motivaatio voi olla kadoksissa, kun työntekijästä on tullut "resurssi".

Miia Paakkanen, Frank Martela ja Anne Birgitta Pessi lupaavat, että muutos on jo käynnissä.

– Haluamme uskoa, että tulevaisuuden työelämä on inhimillisempi. Se on sekä talouden että ihmisyyden kannalta kauniimpi tulevaisuus, kolmikko kirjoittaa.

Paakkanen on työelämän tunnetaitovalmentaja, Martela onnellisuusfilosofi ja Pessi kirkkososiologian professori.

Kolmikko sivaltaa yritysjohtajia, joista moni "rakentaa organisaatioonsa johtamis-, palkitsemis- ja kontrollijärjestelmiä, jotka perustuvat yksiulotteiseen näkemykseen ihmisen perimmäisistä tavoitteista ja ihmisiä eteenpäin vievistä voimista".

Kolmikon mukaan työpaikoilla olisi ymmärrettävä, että ihmisiä motivoivat oman taloudellisen edun lisäksi tekemisen innostus ja myötätunto.

– Vasta tällöin pystytään rakentamaan yrityskulttuuria, joka ruokkii näitä kaikkia perustarpeita.

Käynnissä oleva työelämän muutos vaatii yhä enemmän luovuutta, ihmissuhdetaitoja ja kykyä kehittää itseään. Sisäisen motivaation ja myötätunnon ruokkiminen työpaikoilla onkin kirjoittajien mukaan ratkaisevaa Suomen elinkeinoelämän menestykselle.

Yhdenlaista yritystalouden muutosta perää myös Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Teivainen kysyy, voisiko yhtiöitä demokratisoida kuin valtioita.

Ajatus perustuu yritysvallan kasvuun sen levittäytyessä yhä useammille yhteiskunnan osa-alueille. Samalla yritykset itse ovat tulleet yhä tietoisemmiksi omasta yhteiskunnallisesta roolistaan.

Teivainen on kansalaisaktivisti, joka on tunnettu kapitalismikritiikistään. Hän kuitenkin huomauttaa, että myös pankkiiri Björn "Nalle" Wahlroos kysyy, ovatko yritykset muuttuneet valtioiden kaltaisiksi ja merkitseekö tämä uudenlaista tarvetta asettaa ne poliittiseen vastuuseen.

Mitä Adam Smith olisi sanonut Carunasta?

Talous näyttäytyy usein omalakisena, historiattomana todellisuutena. Yksi Talouden & Moraalin tavoitteista on luodata sitä, miten moraalin ja talouden suhde on historiassa aiemmin hahmotettu ja mitä siitä voisi ammentaa nykypäivään.

Helsingin yliopiston yleisen historian professori Kari Saastamoinen osoittaa, kuinka yksipuolinen käsitys modernin taloustieteen isän, moraalifilosofi Adam Smithin ajattelusta on.

Kuten Saastamoinen kirjoittaa, talouskeskustelussa Smith esiintyy usein sääntelemättömän markkinatalouden esitaistelijana.

– Yksille Smith on vapauden ja yritteliäisyyden puolustaja, toisille ahneuden ja riiston oikeuttaja.

Smith ei suinkaan kannattanut kaiken taloudellisen sääntelyn lakkauttamista. Tätä ajattelua voi peilata vaikka vuosien 2008–2009 finanssikriisiin.

Saastamoinen kirjoittaa, kuinka vuosina 1769–1772 lainarahan synnyttämä hintakupla ja sitä seurannut pankkikonkurssien aalto sai Smithin vaatimaan, että valtioiden tulee rajoittaa sellaista voitontavoittelua, joka vaarantaa koko yhteiskunnan turvallisuuden.

Smithillä voisi olla sanottavansa myös sähköverkkoyhtiö Carunan reippaisiin hinnankorotuksiin. Smith kiinnitti huomiota siihen, kuinka suurta liiketoimintaa ohjaa kiusaus kasvattaa voittoja monopolien ja kartellien avulla.

Saastamoisen mukaan Smithin ajattelu tässä suhteessa "tunnustetaan nykyään laajalti". Moni suomalainen on kuitenkin sitä mieltä, ettei tämä ajattelu mennyt perille johtaville suomalaispoliitikoille, kun he sallivat sähkönjakelun Carunan kaltaiselle yksityiselle monopolille.

Filosofisemmille pohdinnoille vähän sijaan talouskirjallisuudessa

Talous ja moraali on virkistävä lisä viime vuosien talouskirjallisuuteen. Sitä ovat hallinneet finanssi- ja eurokriisien selitykset. Filosofisemmille pohdinnoille on ollut vähän tilaa.

Kirjoittajilta olisi kuitenkin toivonut enemmän rohkeutta pohtia talouden ja moraalin suhdetta tämänhetkisissä talouselämän ilmiöissä.

Usein kirjoittajat heittävät ilmaan enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia.

Harmi, ettei kukaan pohdiskellut talouden ja moraalin suhdetta nykyhallituksen leikkauspolitiikassa. Esimerkiksi kokoomuslainen valtiovarainministeri Alexander Stubb sanoi tammikuussa, että hallitus on tehnyt poliittisen arvovalinnan panostaa menoleikkauksiin eikä veronkorotuksiin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?