Joukkorahoitusta koskevaan lainsäädäntöön suunniteltu remontti on ottanut taas askelen eteenpäin.
Valtiovarainministeriö julkaisi tänään lakiehdotuksensa uudeksi joukkorahoituslaiksi, ja pyysi luonnoksestaan lausunnot kesäkuun 12. päivään mennessä.
Joukkorahoituksella viitataan useimmiten yksityishenkilöiltä kerättävään rahoitukseen, jota sijoitetaan tai lainataan varoja tarvitseviin yrityksiin. Tämän liiketoiminnan selkiyttämiseen uusi lakiuudistus myös keskittyy.
Uuden lain keskeisinä tavoitteina on luoda uusia yrityksille kasvuedellytyksiä, lisää sijoitusvaihtoehtoja piensijoittajille, sekä selkeyttää vastuita joukkorahoituksen valvonnassa.
Joukkorahoituksen vapauttamiseen liittyy huolia
Finanssivalvonnan (Fiva) johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan Fiva suhtautuu positiivisesti joukkorahoituksen pelisääntöjen selkiyttämiseen.
Fiva painottaa lakipaketissa riittävän sijoittajasuojan toteutumista. Rahoituksen välittäjien on tarjottava riittävän kattavasti tietoa joukkorahoituksen riskeistä.
Myös muita sijoittajansuojamekanismeja, kuten arviota sijoitusten soveltuvuudesta asiakkaalle tai yksittäisille sijoituksille asettavaa euromääräistä tai sijoitussalkun kokoon suhteutettua enimmäisrajaa, olisi Fivan mukaan syytä harkita.
EU-maissa euromääräiset rajoitukset on katsottu tarpeelliseksi vastapainoksi kevyemmille menettelytapa- ja tiedonantovelvoitteille.
Kuluttajavirasto on puolestaan painottanut kuluttajansuojalain ottamista huomioon joukkorahoitusta ja rahankeräystä koskevassa lainvalmistelussa.
Vertaislainaaminen on viranomaisten uusimman tulkinnan mukaan verrattavissa kuluttajaluottoihin, eivätkä siksi lukeutuisi joukkorahoituslakipakettiin.
Vastikkeeton joukkorahoitus on puolestaan rahankeräyslain nojalla kielletty muihin kuin yleishyödyllisiin kohteisiin. Tässä polttava kysymys on keräysten luotettavuuden säilyminen, jos rahankeräys vapautetaan myös muihin kuin yleishyödyllisiin kohteisiin.
Rahankeräyksen uudistukset kesken sisäministeriössä
Suomen rahankeräyslain vuoksi esimerkiksi suosiota keränneen joukkorahoituspalvelun Kickstarterin toiminta ei ole ollut mahdollista Suomessa.
Rahankeräyslaki nousi viime vuonna otsikoihin, kun Radio Helsinkiä kiellettiin keräämästä kuuntelijoiltaan vapaaehtoista kuuntelumaksua.
Muutokset vastikkeettomaan rahankeräykseen eivät sisälly joukkorahoituslakiin, mutta lain viime syksynä alkanut uudistustyö on jumissa sisäministeriössä.
Uuden lain tavoitteena on muuttaa rahankeräyksen lupamenettely ilmoituksenvaraiseksi sekä sallia rahankeräys myös muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen.
Ministeriön mukaan selvitystyössä on erityisesti keräysten tehokas valvonta ja luotettavuus sekä kohdentuminen vain lailliseen toimintaan.
"Ala kasvaa 20-50 prosentin vuosivauhtia"
Joukkorahoitusmarkkinoiden koko oli vuoden 2013 lopulla 18 miljoonaa euroa, ja alan toimijat uskovat markkinoiden kasvavan 20–50 prosentin vuosivauhtia.
Viime vuoden lopulla Suomessa oli arviolta 13 joukkorahoituksen välittäjää. Joukossa ovat muun muassa laina- ja sijoitusmuotoista joukkorahoitusta yrityksille tarjoava Vauraus, vastiketta vastaan rahankeräystä harjoittava Mesenaatti ja yksityishenkilöiltä toisille lainaa välittävä Vertaislaina.
Finanssivalvonnan Kajala muistuttaa, että vaikka ala on kasvussa, on tahti kaukana vallankumouksellisesta.
– Joukkorahoitus näyttää olevan kasvuala. Jos sitä vertaa muuhun finanssisektoriin, volyymit ovat kuitenkin pieniä. Joukkorahoituksen rooli on lähinnä muita rahoituskeinoja täydentävä, Kajala arvioi.
