Lähes joka kolmas suomalainen tekee etätyötä, kun toissa vuonna vastaava luku oli joka viides. Tieto käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön uudesta barometrista. Koti on edelleen suosituin etätyöpaikka, mutta toimiston siirtämisen kahvilaan voi veikata kasvattavan jatkuvasti suosiotaan.
Englanniksi kahvilassa työskentelylle on muodostunut jopa oma sanansa, kahvin ja toimiston yhdistävä "coffice". Tukholmasta löytyy samanniminen kahvila.
Kahviloissa tapahtuvaa työntekoa tutkitaan myös yliopistoissa, joten voidaan puhua ilmiöstä.
"Ennen mies ja Hiace,nykyään nainen ja Macbook"
Aalto-yliopiston CityWorkLife-projektissa tarkastellaan kaupungeissa tapahtuvaa "joustavaa ja monipaikkaista" työtä. Tällä tarkoitetaan työskentelyä julkisilla paikoilla, kuten kahviloissa, kirjastoissa ja puistoissa.
Projektissa työskentelevä tutkijatohtori Satu Koivisto toteaa, että tällaista työtä tekevät ovat usein nuoria ja koulutettuja kaupunkilaisia, joille liikkuva työ sopii. Tietotyötä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta.
Future Works -konsulttiyrityksen perustajaosakkaan Petri Rajaniemen mukaan kehno taloudellinen tilanne vie työtä kahviloihin. Irtisanomiset ovat ulottuneet myös asiantuntijatyöhön ja moni on lähtenyt yrittäjäksi tai freelanceriksi. Kahviloiden pöydät ovat täyttyneet läppäreistä.
– Ennen yrittäjyys oli sitä, että oli mies ja Hiace. Nykyisin on yhä useammin nainen ja Macbook, heittää Rajaniemi, joka työskenteli aiemmin Suomen Yrittäjissä kehittämispäällikkönä.
Käsintehtyjä design-vaatteita verkossa myyvän Palonin toimitusjohtajan Minna Särelän mukaan hänen työssään on nykyään vain harvoja rutiineja, jotka kiinnittäisivät yhteen paikkaan.
– Suuren osan työstä voi viedä mukanaan melkein minne vain, ja kahvilat tarjoavat siihen viihtyisän ympäristön.
Perustarpeiden ohellaseuraa ja inspiraatiota
Kahvilassa työtä tekevän perustarpeet ovat selkeät: latauspistoke läppärille, toimiva nettiyhteys ja hyvä kahvi. Kunnollista sumppia löytyy jokaisesta itseään kunnioittavasta kuppilasta, mutta latauspistokkeet ja netti eivät ole itsestäänselvyyksiä.
– Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin sopia tapaaminen paikkaan, jossa netti ei toimi. Se on turhauttavinta, mitä voi olla, ja kaikkien ajan haaskausta, Minna Särelä puuskahtaa.
Aalto-yliopiston Satu Koiviston mukaan kahviloissa työskentelevät kiinnittävät huomiota myös asiakaskuntaan. Freelance-työhön ja yrittämiseen liittyy usein paljon yksin tehtävää työtä. Samaan paikkaan työskentelemään kokoontuvilla yhteinen puheenaihe löytyy helposti.
– Paljon yksin työtä tekeviltä puuttuu yhteisö. Kahviloista voi löytyä "työkavereita", Koivisto pohtii.
Liikkuvan työn tekijät hakevat Koiviston mukaan kahvilasta myös inspiraatiota. Maisemanvaihdokselta odotetaan uusia ajatuksia. Petri Rajaniemi tunnistaa ilmiön.
– Suosikkikahvilani on Musiikkitalossa, jossa toimii myös Sibelius-akatemia. Asiakaskunta on erittäin vaihtelevaa ja tunnelma täysi vastakohta tylsälle toimistolle.
Minna Särelällä on puolestaan muutama kantapaikka, joita hän hyödyntää työnsä vaatimusten mukaan. Kokoukset vaativat tilaa, ideointi inspiraatiota ja haastattelut hiljaisemman ympäristön.
Viihtyvyyslisää tuottavuutta
Keskeinen tutkimuskysymys Aalto-yliopiston projektissa on, voiko kahviloiden ja kirjastojen tapaisissa julkisissa tiloissa tehdä tuottavaa työtä. Eikö kahviloihin ole tarkoitus mennä viihtymään? Ja eikö ole huolestuttavaa, että työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät entisestään?
Petri Rajaniemi ei syty ajatukselle.
– Viihtyvyys on tärkeää myös tuottavuudelle. Kun työolot ovat kohdillaan, saa paljon aikaan.
Samaa mieltä on Minna Särelä. Hän ei voisi kuvitellakaan tapaavansa yrityksensä suunnittelijoita harmaassa toimistossa.
Meluisan kahvilan voisi kuvitella haittaavan keskittymistä. Aalto-yliopiston Koiviston mukaan tutkimuksissa on kuitenkin käynyt ilmi, että työnteon taustalle nimenomaan kaivataan ääntä.
Myös Rajaniemen mielestä on toivottavaa, että kahvilassa on sopivasti hälinää. "Sopivasti hälinää" saattaa kuulostaa epätieteelliseltä, mutta Journal of Consumer Research -tiedejulkaisun mukaan juuri keskitasoinen taustamelu lisää luovuutta. Onpa optimaalisen kahvilamelun tuottamiseen kotioloissa kehitetty jopa oma sovellus.
Vakioasiakkaastapidettävä huolta
Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvontajärjestön MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan kahvilanpitäjän kannalta voi olla ongelmallista, jos joku pitää kahvilaa konttorinaan.
– Kahviloissa kertaostos on yleensä aika pieni. Neljä tuntia yhden caffè latten parissa tuottaa tappiota.
Petri Rajaniemi ei allekirjoita väitettä tilaa vievistä työasiakkaista. Viihtyisässä paikassa käy mielellään usein, ja vakiokahvilaan sopii mielellään myös tapaamisia.
Rajaniemi arvioi kuluttavansa työpäivän aikana muutaman kympin. Kanta-asiakkaalta tulee hänen mukaansa huomattavasti suurempi tulovirta kuin satunnaiselta ohikulkijalta. Hän peräänkuuluttaakin kahvilanpitäjiltä oikeaa asennetta.
– Ovatko paljon aikaa viettävät vakioasiakkaat riesa, vai tärkeintä koko paikalle? Omaan kantakahvilaani olen aina tervetullut.
Minnä Särelä ymmärtää yrittäjiä, joiden kahvilat eivät esimerkiksi vähäisten asiakaspaikkojen vuoksi sovellu työskentelyyn. Särelän mukaan kahviloissa voitaisiin kuitenkin miettiä, miten työskenteleviä asiakkaita palvellaan niin, ettei se vaikuta muiden asiakkaiden palvelutasoon.
Vaikka osa kahviloista suhtautuukin varauksella pöytätilaa vieviin läppärityöläisiin, Aalto-yliopiston Koivisto arvioi työnteon siirtymisen kahviloihin yleistyvän. Nuoremmat työntekijät arvostavat joustavuutta työnteossaan.
– Jos esimerkiksi valittavana on kaksi työpaikkaa, otetaan mieluummin se, jossa ei tarvitse olla koko aikaa toimistossa.
