Joukkorahoituksen asiantuntijat pitävät rahoitusmuotoa monia perinteisiä keinoja tehokkaampana, selviää työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä valtiovarainministeriön (VM) raportista.
Ministeriöt selvittivät viime vuoden lopussa rahoitusmarkkinoilla toimivien viranomaisten, etujärjestöjen ja yksityisten toimijoiden näkemyksiä joukkorahoituksesta, jolla viitataan usein internetissä suurelta joukolta kerättävään rahoitukseen.
Joukkorahoituksen vahvuuksiksi nostettiin kyselyssä nopeus, rahoituksen saatavuuden paraneminen erityisesti aloitteleville yrityksille sekä talletustileillä makaavien rahojen hyödyntäminen.
Suomalaisyritysten mahdollisuudet saada ulkomaisia asiakkaita paranisivat joukkorahoituksen avulla. Sijoittajan näkökulmasta joukkorahoitus puolestaan tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia hajauttamiseen.
Raportin mukaan joukkorahoitukselle on kysyntää myös avustustyön näkökulmasta. Lisäksi sen avulla on mahdollisuus tukea pienimuotoista toimintaa, jolle ei ehkä muuten löytyisi rahoitusta.
Sääntelystä toivotaan kevyttä, mutta toimivaa
Ministeriöiden kyselyllä pyrittiin selvittämään erityisesti joukkorahoitusta koskevan lainsäädännön toimivuutta. Kyselyn perusteella etenkin rahankeräyslakiin liittyy monia ongelmia.
Julkisuudessa on ollut esillä Facebookissa suosioon nousseen Senja Larsenin Senja opettaa sinulle ruotsia -hankkeen joukkorahoituskampanja, joka jouduttiin perumaan epäselvyyksien vuoksi.
Poliisi alkoi selvittää, oliko hankkeessa kyse yksityishenkilöiltä kielletystä luvanvaraisesta rahankeräyksestä vai ehdollisesta kirjan ennakkotilausten myynnistä. Kun poliisi ei ajoissa reagoinut Larsenin vastaukseen, hankkeen rahoittajien rahat jouduttiin palauttamaan ja kirjat annettiin heille lahjoituksina.
Ministeriöiden kyselyyn vastaajat toivoivatkin kevyttä, mutta laittomuudet estävää lainsäädäntöä joukkorahoituksen tueksi. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on samoilla linjoilla.
– Sääntelyn pitäminen kevyenä hallinnollisesti on hyvä tavoite. Sijoittajansuojan parantamiseksi ja väärinkäytösten estämiseksi voi olla kuitenkin tarpeen säätää esimerkiksi yhtenäisistä alaa koskevista tiedonantovaatimuksista ja toimijoiden rekisteröitymisestä, ministeri puntaroi VM:n tiedotteessa.
Vapaavuoren mukaan Suomessakin kasvuun lähdössä oleva ala on otettava vakavasti.
