Tukea Supercellistä – "Suomi omassa sarjassaan" - Yrittäjä - Ilta-Sanomat

Tukea Supercellistä – "Suomi omassa sarjassaan"

Supercellin perustaja Ilkka Paananen.

Supercellin perustaja Ilkka Paananen.

Julkaistu: 3.3.2014 12:52, Päivitetty 4.3.2014 12:07

Suomen kansantaloudelle ei mennyt viime vuonna hyvin. Tilastokeskuksen mukaan valopilkkuja olivat metsätalous ja peliyhtiö Supercell.

Suomen talouden kasvuluvut olivat viime vuonna miinusmerkkisiä jo toista vuotta peräkkäin. Lukuja tänään esitelleen yliaktuaari Pasi Koikkalaisen mukaan Suomi painii Euroopassa tässä suhteessa "omassa sarjassaan".

Vuosi sitten useissa ennustelaitoksissa ajateltiin, että kansantalous olisi kääntynyt viime vuoden lopulla viennin vetämänä plussalle, mutta näin ei tapahtunut. Myös viimeinen neljännes oli hieman pinnan alla. Laskua tuli 0,3 prosenttia heinä-syyskuusta.

Koko viime vuonna bruttokansantuote laski 1,4 prosenttia.

– Jos vertaa historiaan niin tällaisia negatiivisia bruttokansantuotteen laskuvuosia ei ole paljon. Vuosi 2009 oli suurin, mutta tämä on toiseksi suurin lasku parinkymmenen vuoden ajalta, Koikkalainen totesi tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa Suomen talous kehittyi viime vuonna heikosti kansainvälisessä vertailussa.

– Useimmissa muissa teollisuusmaissa tuli bruttokansantuotteen kasvua. Yhdysvalloissa ja Britanniassa talous kasvoi selvästi, Japanissa myös ja Ruotsissa melko hyvin, Koikkalainen sanoi.

Hänen mukaansa Ruotsissa loka-joulukuu oli, toisin kuin Suomessa, "yllättävän vahva".

– Todellakin voimakas kontrasti Suomen ja Ruotsin välillä tuossa viimeisellä neljänneksellä.

Koko EU:n bkt-kasvu jäi viime vuonna vain 0,1 prosenttiin, kun suurissa talouksissa Saksassa ja Ranskassa kasvua oli vain hiukan.

Supercellistä tukea

Suomessa lähes kaikki toimialat olivat viime vuonna miinuksella. Roiminta lasku oli perinteisessä metalliteollisuudessa, mutta myös kaupassa ja Nokian vaikeuksien koettelemassa sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa pakitettiin selvästi.

Poikkeus oli alkutuotanto, jossa metsätalous kehittyi vilkkaiden hakkuiden myötä myönteisesti. Toinen kasvuala oli informaatio- ja viestintäala, jossa "Supercell ja tämäntyyppiset yritykset kasvattivat arvonlisäystä".

Suurin euromääräinen lasku kirjattiin viime vuonna kaupan alalta, missä miinusta oli volyymeissa noin 700 miljoonan euron edestä.

Elinkeinoelämän pessimismi näkyi yksityisissä investoinneissa, jotka olivat viime vuonna reippaassa alamäessä. Toinen laskenut erä oli yksityinen kulutus.

– Sen sijaan vienti ei kontribuoinut negatiiviseen bkt-muutokseen, vaan viennin volyymi pysyi suurin piirtein vuoden 2012 tasolla, Koikkalainen sanoi.

Viime vuoden lopussa vienti alkoi elpyä, mikä voi Koikkalaisen mukaan olla merkki paremmasta. Vaihtotaseen vaje supistui viime vuonna 1,6 miljardiin euroon edellisvuoden 2,7 miljardista, mihin vaikutti tuonnin supistuminen vientiä enemmän.

Ylen siirtyminen rahoituksessaan Yle-veroon näkyi tilastollisesti yksityisen kulutuksen supistumisena ja julkisen kulutuksen kasvuna. Ilman Ylen vaikutusta yksityinen kulutus olisi laskenut viime vuonna vain 0,4 prosenttia eikä 0,8 prosenttia. Toisaalta julkinen kulutus ei olisi kasvanut juuri lainkaan.

– Kotitalouksien kulutuksen volyymi kehittyi viime vuonna tasaisen heikosti, kuten bruttokansantuotekin, Koikkalainen totesi.

Yle-vero näkyi myös kokonaisveroasteen nousuna, mihin vaikutti toisaalta arvonlisäveron nosto viime vuoden alussa. Veroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen alkaa olla vuosituhannen vaihteen ennätystasolla.

Tuoreimmat osastosta