Oman pellon ruokaa – mutta millä hinnalla?

Julkaistu: , Päivitetty:

Tehotuotettu ruoka nyppii yhä useampaa kuluttajaa, erityisesti suuremmissa kaupungeissa. Pakastevihanneskohu on uusin niitti niille, jotka haluavat kasvattaa oman ruokansa.
Kaupunkilaiset ovat kehittäneet modernin version pula-aikojen viljelypalstoille. Kumppanuusviljelmiä on perustettu jo liki kymmeneen kaupunkiin Suomessa. Uusia yhteisöviljelmiä tänä kesänä perustettu ainakin Mäntsälässä, Jyväskylässä ja Lahdessa.

Maanviljelyssä on menoja koko vuoden, mutta tulot tulevat vasta satokaudella. Osuuskunta maksaa viljelijälle kuukausipalkkaa tai tekee sopimuksen tuottajan kanssa siitä, että se ostaa sadon osittain tai kokonaan. Osuuskunta hallinnoi yleensä tällaisia CSA-peltoja (Community Supported Agriculture).

Hyvänä kesänä jäsenet voivat taas saada varsin edullisesti itse tuotettua ruokaa, kun tukku- ja kauppavälikädet jäävät pois. Huonoina vuosina sato, ainakin osa lajeista, voi jäädä heikoksi ja kalliiksi.

Lahdessa toiminta on alkanut vauhdikkaasti. Jouluna hanke oli puheen tasolla, helmikuussa alettiin kokoustaa, ja osuuskunta muodostettiin pian sen jälkeen, osuuskunnan jäsen Katariina Broman kertoo.

Tällä hetkellä puutarhuri painaa kylvötöitä. Salaattia on jo saatu. Varhaisperuna istutettiin juuri. Broman ei tiedä, kypsyykö se ihan juhannukseksi.

Muutamia
satoja jäseniä


Osuuskuntaviljelystä on alettu puhua jopa buumina, mutta toiminta on yhä hyvin pientä. Osuuskunnilla on jäseniä 20160 hengen välillä.

Satomaksut vaihtelevat kaupungeittain yleensä vajaasta 200 eurosta 400 euroon. Niillä katetaan viljelijöiden palkat ja matkakulut, maanvuokrat ja siemenet, maanparannusaineet ja työkalut.

Satomaksun lisäksi päälle tulee osuuskunnan jäsen- tai liittymismaksuja. Lahdessa maksu on 300 euroa.

70 henkeä on ajateltu maksimimääräksi, että rahalle saa myös vastinetta, Broman sanoo.

Toiveena on, että jokainen jäsen käyttäisi myös omaa aikaansa. Lahdessa toiveena on kymmenen työtuntia vuodessa. Työ voi olla muutakin kuin pellolla kökkimistä. Broman itse on vääntänyt paperitöitä. Niiltä ei voi välttyä osuuskunnassa.

Hinnat kaupan
tasoa tai alle


Herttoniemen ruokapiirin perustajan Olli Revon mukaan viime satokaudella oman maan tuotteiden hinta oli viidenneksen halvempi kuin kaupasta ostetun.

Yleisesti hinnat ovat korkeampia kuin halvimman markettivaihtoehdon, mutta selvästi alle luomukauppojen. Esimerkiksi perunan kilohinta oli viime satokaudella 1,80 euroa.

Hinnat vaihtelevat paljon jakoajan mukaan. Kun kasvatetaan harvinaisempia lajeja, fenkolia, viinisuolaheinää tai luomukaaleja, kuten Turussa, hintavertailua voi vaikeuttaa vastaavan tuotteen löytäminen kaupasta.

Turun Livonsaaren osuuskunnassa kylvötyöt ovat nyt täydessä vauhdissa.


Meillä on toivottu, että lajit olisi aiempaa ruokaisampia. Enemmän porkkanaa, papua, perunaa ja vähemmän lehtivihanneksia, osuuspuutarhan puuhamies Simo Annala kertoo.

Todellinen
vaihtoehto?


Lähiruokabuumin monien sympaattisten ilmentymien runsas huomio voi hämärtää nykytilaa. Maa- ja lihatalouden suurten kysymysten ratkaisijaksi yhteisöviljelmistäkään tuskin on.

Broman kieltää silti, että kyse olisi pelkästä viherpiiperryksestä.

Näen tässä potentiaalia levitä pitemmälle, koska niin monia ihmisiä kiinnostaa, mistä lautaselle päätyvä ruoka on peräisin. Haluaisin uskoa, että yhä useamman silmät alkavat avautua sille, mitä seuraa, kun ruoka on liian halpaa.

Bromanin mukaan itse tuotetun ruuan hävikki jää pienemmäksi, kun ruuan eteen on nähty vaivaa. Hyvää on myös se, että osuuskunta työllistää puutarhurin ja harjoittelijan.

– Yritämme luoda kestävän talouden mallia, jossa yhdistyvät liiketalous, ekologisuus ja sosiaalisuus, Herttoniemen piirin Repo kiteyttää.

Suurimman ja vanhimman ruokaosuuskunnan liikevaihto on reilut 100 000 euroa.

Ravintolakoulu
lähtenyt mukaan 


Turussa toimintaan osallistui viime vuonna yksi kasvisravintola. Lähikauppojen taholta innostusta ei löytynyt. 

Herttoniemen osuuskunnassa on sen sijaan kolme yhteisöjäsentä: ravintolakoulu Perholla on 10 sato-osuutta. Mukana ovat myös ravintoloitsija Antto Melasniemen Kellohalli sekä Päiväkoti Arabianhelmi.

Herttoniemen ruokaosuuskunta hallinnoi Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta. Herttoniemeläiset ovat ehdolla tämänvuotisen Pohjoismaiden ympäristöpalkinnon saajaksi.

Hypetystä tai piperryksestä – ainakin ruokakeskustelun herättäjinä yhteisöviljelmillä näyttää olleen merkitystä.

Kahden lapsen isänä Repo pitää siitä, että yhteisöviljelmä luo lapsille tervettä suhdetta ruokaan ja luontoon. Rajansa tosin kaikella.

– Kyssäkaali on tosi vaikea. Toinen lapsista ilmoitti juuri, että nyt on niin kova nälkä että pystyisi syömään ihan mitä vaan. Paitsi siis kaalilaatikkoa.

Tiesitkö?

Nykymallisen yhteisöviljelyn historian katsotaan juontuvan 1960-luvulle, Saksaan, mutta myös Japaniin, jossa tehotuotannosta huolestuneet kotiäidit perustivat Teikeinä tunnetun version CSA:sta

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Totuus unelmatalosta paljastui jo ensimmäisenä talvena ja kylmyys ajoi nuorenparin muualle – seurasi vuosien piina

    2. 2

      Psykologi: Terve suhtautuminen työhön on kulttuurissamme vaikeaa – 10 vinkkiä parempaan syksyyn

    3. 3

      Kiinan valuutta heikentyi alimmilleen 11 vuoteen – osakekurssit syöksyvät Aasian pörsseissä

    4. 4

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    5. 5

      Helsingin pörssissä loivaa laskua

    6. 6

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    7. 7

      Tästäkö pirtti Eurojackpot-voittajalle? Siilinjärven kalleimmasta asunnosta jää rahaa vielä säästöönkin

    8. 8

      Aasian pörssit luisuivat odotetusti

    9. 9

      Osakestrategi kertoo, miten Eurojackpot-voitto kannattaa sijoittaa – mahdollisuus 50 000 euron voittoihin

    10. 10

      Kommentti: Miinuskorollakin voi tienata satumaisia voittoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    2. 2

      Totuus unelmatalosta paljastui jo ensimmäisenä talvena ja kylmyys ajoi nuorenparin muualle – seurasi vuosien piina

    3. 3

      Psykologi: Terve suhtautuminen työhön on kulttuurissamme vaikeaa – 10 vinkkiä parempaan syksyyn

    4. 4

      Kryptovaluutoissa kihisee – kestävätkö markkinoiden rakenteet?

    5. 5

      Kommentti: Miinuskorollakin voi tienata satumaisia voittoja

    6. 6

      Tästäkö pirtti Eurojackpot-voittajalle? Siilinjärven kalleimmasta asunnosta jää rahaa vielä säästöönkin

    7. 7

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    8. 8

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    9. 9

      Päiväpalkka jopa yli 700 euroa verottomana – Sieniyrittäjä iloitsee: ”on tullut aika hyvin sateita”

    10. 10

      Osakestrategi kertoo, miten Eurojackpot-voitto kannattaa sijoittaa – mahdollisuus 50 000 euron voittoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    2. 2

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    3. 3

      Leipomon tuotantopäällikkö mokasi pahasti sämpylän, kokkareet yllättivät Jyrki Sukulankin – ”Palaute järkyttävän hyvää myös lihansyöjiltä”

    4. 4

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    5. 5

      Nainen vaati hyvitystä 20 vuoden avoliitosta, vaikka seurusteli välillä toisen kanssa – näin KKO asian ratkaisi

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    8. 8

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    9. 9

      Ikea ja Finlayson nokittelivat, nyt iski lusikkansa soppaan pikkufirma Kangasalta: ”Siirtäkää tuotanto Suomeen, niin jatketaan keskusteluja”

    10. 10

      Palkka nousee 3 600 euroon kuussa – Helsinki korottaa näiden ammattilaisten palkkoja toistamiseen tänä vuonna

    11. Näytä lisää