Pikavippifirmoja katoaa: "Nallekarkit uusjakoon" - Yrittäjä - Ilta-Sanomat

Pikavippifirmoja katoaa: "Nallekarkit uusjakoon"

Moni pikavippifirma on luopunut leikistä tänä vuonna. Osan mukaan syy löytyy tulevasta pikavippilaista. Toisten mielestä alan näkymät ovat yhä hyvät: voihan tulosta tehdä muullakin kuin huikeilla koroilla.

19.2.2013 6:01 | Päivitetty 18.2.2013 16:53

Pikavippimarkkinoilta on kadonnut tänä vuonna 11 yritystä. Se on paljon, sillä viime vuoden lopussa alan rekisteristä löytyi vielä 87 yhtiötä.

Yksi yhtiö lähtenee tällä viikolla, sanoo ylitarkastaja Tuija Karsimus Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, joka ylläpitää luotonantajarekisteriä.

Yrityskato ei ole niin kova kuin aluksi näyttää, sillä toiminnan lopettajista yhdeksän kuuluu samaan ryppääseen, joka aikanaan tunnettiin nimellä Tuomon tuvat. Mutta silti: Koko viime vuonna pikavippiliiketoiminnan lopetti omasta tahdostaan vain neljä firmaa.

Rekisterissä ei lopetusperusteita kysellä, mutta syy löytynee Arkadianmäeltä, Karsimus arvioi. Eduskunta hyväksyi helmikuun alkupuolella lain, jolla määrätään pikavippien koroille ja kuluille katto. Vielä tänä keväänä voimaan tulevan lain mukaan alle 2 000 euron lainojen korkein vuosikorko olla viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä.

Alkuvuodesta rekisteristä poistuneen Suomen Rahoitusyhtiön toimitusjohtajana toiminut Jan Karjalainen väittää vastaan. Hänen mukaansa uusi laki ei vie pikavippibisnekseltä pohjaa pois.

– Alan näkymät ovat hyvät tai eivät ainakaan sen huonommat kuin viime vuonna tähän aikaan, Karjalainen sanoo.

Hänen mukaansa tulosta voidaan repiä muualtakin kuin koroista.

– Korkokatto ja lainan todelliset kustannukset ovat eri asioita, Karjalainen sanoo.

Hän uskoo, että markkina kasvaa, mutta alalta poistuu pienempiä toimijoita.

Rahoitusyhtiö poistui hänen mukaansa rekisteristä, sillä se myytiin toiselle alan yritykselle CG Lainalle. Mukana menivät verkkotunnukset, esimerkiksi iisivippi.fi.

Toisessa lopettajassa, liettualaisperäisessä Viacontossa ääni on ollut toisenlainen. Seitsemässä maassa toimiva yritys ei lopulta edes kunnolla käynnistänyt toimintaansa Suomessa, alalta kerrotaan. Tuleva laki kuulemma tekee liiketoiminnasta mahdotonta.

Taloussanomat yritti tavoittaa vastuuhenkilöitä myös muista rekisteristä poistuneista saman ryppään yrityksistä, esimerkiksi MVC Investmentsistä ja Creditmarketista. 

Kysyntää riittää, kukavastaa ja miten?

Rekisteröityjen toimijoiden määrän muutoksista ei vielä kannata kummoisia päätellä, arvioi pikavippifirmojen puolta pitävän Suomen pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto.

Kuusiston mukaan ala on muutenkin varsin aallokkoinen, mutta kyse voi olla myös ennakoinnista. Alan katoamiseen hän ei kuitenkaan usko.

– Pikavippien antolainaus oli viime vuonna 400 miljoonaa euroa. Hakemuksista taas hylätään 40–50 prosenttia. Kysyntää on olemassa, Kuusisto sanoo.

Hänen mukaansa on mahdotonta sanoa, mihin ala on vuoden kuluttua kehittynyt ja minne kysyntä kanavoitunut.

– Luulen, että tämä vuosi on luovaa aikaa. Kaikki tietävät, että nallekarkit menevät uusjakoon, Kuusisto sanoo.

Hänen mukaansa luovuus voi tarkoittaa lain tulkinnan venyttämistä. Yksi mahdollisuus on, että laina-aikoja pidennetään nykyisestä, keskimäärin reilusta kuukaudesta vuoteen tai puoleen vuoteen.

Tai ehkä joku pyrkii vääntämään kättä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Sinne asian voisi ehkä viedä vetoamalla elinkeinonvapauteen, Kuusisto pohtii.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?