Edellinen taantuma jyskyttää yrittäjän takaraivossa, kun uutta pukkaa jo päälle. Maailmantalouden merkit lupaavat tällä hetkellä synkkää. Saksan talouskasvu jämähti lähes paikalleen huhti-kesäkuussa, mikä lupaa heikkeneviä näkymiä Suomen vientisektorille.
Monelle tulee mieleen 1990-luvun lama, jolloin konkurssiaalto pyyhkäisi läpi Suomen. Jos uusi taantuma tulee, ovatko luvassa yhtä heikot ajat?
Melkein, uskovat yrittäjien etujärjestöt. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo, että pienten ja keskisuurten yritysten tilanne on huomattavasti vaikeampi kuin edellisen taantuman alla.
– Edellisestä taantumasta ei olla päästy vielä yli, Malinen kommentoi alle 250 henkeä työllistävien pk-yritysten tilannetta.
– Puskurit, jotka viime taantumassa toimivat erittäin hyvin, on käytetty.
Malinen sanoo, että pk-yritysten kyky ottaa vastaan talouden taantuma on heikentynyt.
– Todennäköistä on, että konkurssit kasvavat enemmän kuin edellisellä kerralla.
Samoilla linjoilla on Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja. Hänen mukaansa kaupan tilanne vastata mahdolliseen uuteen taantumaan on selkeästi huonompi kuin muutama vuosi sitten.Vuonna 2008 alkaneen taantuman aikana erikoisliikkeet kuten auto- ja elektroniikkakaupat yrittivät vastata ongelmiin alennuksilla ja tarjouksilla.
– Enää ei pystytä tekemään pelastusrengastoimia, että laitetaan alennuksia ja tarjouksia, kaupan alan etujärjestön pääekonomisti Kurjenoja toteaa.
– Alennusmyynti ei ole koskaan hyväksi. Silloin myydään tappiolla ja yritetään päästä eroon tavarasta, joka ei muuten menisi kaupaksi.
Myös Kurjenoja toistaa teesin puskureista.
– Taantumasta on niin vähän aikaa, että puskureita ei ole.
Hänen mukaansa erikoiskaupat reagoivat mahdolliseen taantumaan "jos ei suoraan konkurssilla tai liikkeen lopettamisella, niin sitten työvoimalla".
"Alihankkijatsaavat tuta"
Työvoimaosuudella mitattuna Suomi luetaan suuryritysvaltaiseksi maaksi Euroopassa. Vuonna 2009 Tilastokeskuksen yritysrekisterin yrityksistä 99,8 prosenttia oli pk-yrityksiä, mutta niiden työvoima vastasi vain 62 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä.
Tästä huolimatta pk-yritysten merkitys erityisesti kotimarkkinoilla on huomattava. Iso osa pk-yrityksistä toimii myös alihankkijana suurille vientiyrityksille.
– Alihankkijat saavat ensimmäisenä tuta, että vienti ei vedä, Suomen Yrittäjien Petri Malinen sanoo.
– Näissä tilanteissa, joissa vienti ei vedä, pk-sektorin kotimarkkinat ovat pitkälti se toinen, joka on kasvaakseen, jos joku sektori taloudessa kasvaa.
Etujärjestön huoli pk-yritysten kyvystä toimia on oikeutettu. Yritykset ovat tiukoilla, jos talous taantuu entisestään.
Suomen Pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen luettelee eri sektoreita rakentamisesta palvelupuolelle. Hän muistuttaa, että myös maatalousyrittäjät ovat ahdingossa.
Pienyrittäjien varatoimitusjohtaja Aimo Tasanko lisää, että kuljetusala on erityisen ahtaalla.
– Siellä toimitaan erittäin pienellä katteella, ja vanhoja puskureita ei ole käytössä, Tasanko sanoo.
Etujärjestöjen mukaan talouden heikkenemiseen herättiin kunnolla vasta kesän jälkeen. Petri Malinen sanoo, että tilanteen vakavuus tunnistettiin vasta kesällä. Samoilla linjoilla on Perheyritysten liiton asiantuntija Krista Elo-Pärssinen.
– Kun olen keskustellut yrittäjien kanssa kesän jälkeen, tunnelmat olivat ihan eri kuin ennen kesää. Siellä ollaan huolestuneita, mihin suuntaan talous on menossa, Elo-Pärssinen sanoo.
"Ei maailmanlopunmeininkiä"
Euroalueen velkakriisin painaessa päälle huoli pk-yrityksistä on ymmärrettävää. Perustuuko se kuitenkaan tosiasioille?
Ei, jos on Nordean yritysasiakkaat-yksikön johtajaa Jani Elorantaa uskominen. Elorannan mukaan yritysten taseet ovat pääsääntöisesti vahvoja. Vaikka yritysten pääomapuskurit on syöty, Elorannan mukaan suomalaiset yritykset ovat kansainvälisesti tai pohjoismaalaisesti mitattuna vähän velkaantuneita.
– Tämä on iso kuva. Jos miettii velkapuskuria, että onko yrityksellä mahdollista ottaa lisävelkaa tiukassa paikassa, niin emme katso, että yritykset olisivat ylivelkaantuneita. Pääsääntöisesti on mahdollista ottaa lisävelkaa, vaikka yksittäisiä poikkeuksia voi olla, Eloranta sanoo.
– Maailmantalouden myllerrykset ja tulevaisuuden pahat ennusteet eivät vielä kunnolla näy reaalitalouden luvuissa tai luvuissa. Ne tulevat viiveellä sieltä, jos ovat tullakseen.
Elorannan mukaan yrityspuolen luvut näyttivät vielä ennen kesää valoisilta.
– Nyt epävarmuus vaikuttaa investointihalukkuuteen, mutta vielä muutoksia ei ole havaittavissa.
– Lukujen pohjalta ei ole maailmanlopun meininkiä luvassa.
Etujärjestöt povaavat vaikeita aikoja kuitenkin niin kaupan alalle, rakennus- kuin palvelualallekin. Viennin hyytyessä vaikeuksia povataan eniten kuitenkin viennistä riippuvaisille alihankkijoille. Meneekö heillä sitten huonosti?
Uskoariittää
Kaakkois-Suomessa pientä metallialan yritystä pyörittävä Tuomo Peltola sanoo, että loppuvuoden tilauskanta näyttää hyvältä. Töitä on riittämiin, ja loppuvuoden aikana ei ole syytä huoleen.Iitin Kymppikoneistuksen toimitusjohtaja Peltola muistelee kuitenkin viime taantuman alkua.
– Muutamassa viikossa homma tyssäsi kuin seinään, Peltola sanoo.
– Nyt on menty vasta puoli vuotta eteenpäin, enkä kaipaisi minkäänlaista taantumaa.
Suomen Pienyrittäjien varapuheenjohtaja Aimo Tasanko ei usko, että nykyinen tilanne kärjistyisi yhtä pahaksi kuin 1980–1990-luvun lama.
– Kaikesta huolimatta uskon, että 2012 voisi olla parempi vuosi keväästä alkaen, Tasanko sanoo.
Peltola ei puolestaan lähde ennustamaan tarkemmin, mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Hän uskoo, että ilman rahoitusmarkkinoiden paniikkia tilanne pysyy vakaana.
Jos pahatskenaariot toteutuvat...
Rahoitusmarkkinoiden paniikki on varteenotettava vaihtoehto. Markkinat säntäilevät suuntaan jos toiseenkin velkakriisisaastumisen pelossa. Jos säntäily muuttuu paniikiksi, leviää se koko talouteen.
Vaikka paniikkia ei tulisikaan, investointipankki Lehman Brothersin kaatumisesta alkaneella kriisillä on ollut jo vaikutuksensa yritysten toimintaan. Kriisin myötä pankkien toimintaa ja rahoituspohjaa on säännelty yhä tiukemmin.
Nordean Jani Elorannan mukaan yritykset saavat lainaa kuten ennenkin, mutta rahoituksen hinta on nousussa.
– Pankkien pelisäännöt ovat voimakkaassa muutoksessa lähivuosina. Pankkien vakavaraisuusvaatimukset kiristyvät olennaisesti. Nämä muutokset heijastuvat väistämättä yritysrahoituksen hintaan, Eloranta sanoo.
Suomen Yrittäjien ekonomistin Petri Malisen mukaan rahoituksen kohoavat kustannukset kaatuvat Suomessa ennen kaikkea pk-yritysten harteille.
– Pk-sektorin mahdollisuudet hakea rahoitusta maailmalta ovat suuryrityksiä rajoitetummat, Malinen sanoo.
Rahoituskustannukset nousevat ja talouden epävarmuus kasvaa, mutta pk-sektori ei ole vielä tuomittu tuhoon.
– En puhuisi vielä konkurssipeloista, Perheyritysten liiton Elo-Pärssinen sanoo.
– Jos kaikki pahat skenaariot toteutuvat, haasteita tulee varmasti. En lähtisi liikaa määräilemään synkkiä kuvia, Nordean Eloranta puolestaan toteaa.
