Pelien tekeminen Suomessa työllistää tällä hetkellä noin 1200 ihmistä. Ala on vahvassa kasvussa, mutta kasvun jatkuminen vaatii noin 150–200 uutta ihmistä alalle vuosittain. Oppilaitosten antama koulutus alalle on hajanaista ja sitä on vähän, minkä vuoksi peliala kouluttaa GamePro-ohjelmallaan ihmisiä alalle.
GamePro-koulutuksen järjestävät Suomen pelintekijöiden kattojärjestö Neogames yhdessä Saranen Consultingin kanssa. Toukokuussa alkava ja seitsemän kuukautta kestävä ohjelma kouluttaa noin 20 ihmistä peliyritysten tarpeisiin.
– Suomessa osaamisen taso on korkea, joten geneerisesti hyvä ohjelmoija on helppo kouluttaa pelialalle, vaikka pelialan tarpeet ovat hyvinkin spesifisiä, kertoo pelitalo RedLynxin toimitusjohtaja Tero Virtala.
Ohjelmoijien lisäksi tarvetta on muun muassa graafikoille ja testaajille.
GamePro-kurssin kooksi määräytyi noin 20 opiskelijaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antaman rahoituspäätöksen perusteella. Tarvetta olisi kouluttaa isompikin joukko. Kurssille pääsevien näkymät ovat hyvät.
– Ensimmäinen GamePro-koulutus järjestettiin kaksi vuotta sitten. Kurssin aloitti 14 opiskelijaa, joista 11 valmistui. Käytännössä kaikki saivat töitä. Hakijoita kurssille oli 280, sanoo Saranen Consultingin Antti Ilmo.
Kasvu kotimaasta
Uusia ihmisiä alalle haetaan ensisijaisesti Suomesta. Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan ulkomaisten osaajien rekrytointi ei ratkaise ongelmaa, sillä työvoimapulaa on myös ulkomailla.
– Lisäksi pelinkehityksen ydintä ei voi ulkoistaa. Kun pelin antaa intialaisille koodattavaksi, se pitää tehdä käytännössä ensin itse valmiiksi, sanoo pelitalo Housemarquen toimitusjohtaja Ilari Kuittinen.
Suomalaisyritykset ovat pärjänneet hyvin pelien jakelun muuttuessa digitaaliseksi. Viennin osuus peleistä on kasvanut jakelukanavien digitalisoituessa. Lisäksi suomalaispelit saavat enemmän näkyvyyttä.
– Osa kasvusta tulee siitä, että pelitoimiala laajenee itsensä ulkopuolelle. Tulevaisuudessa ala toimii siten, että pelit tekevät sisällön tunnetuksi ja muut tuotteet tulevat perässä, sanoo KooPee Hiltunen.
Tämä tarkoittaa sitä, että immateriaalioikeudet laajenevat peleistä myös muihin oheistuotteisiin, kuten leluihin ja elokuviin.
GamePro ei ole ainoa meneillään oleva pelialan järjestämä koulutusohjelma Suomessa. Angry Birdsillä läpimurron tehneellä Rovio Mobilella on oma koulutusohjelmansa, Rovio Academy.
Suomen pelialalla toimii tällä hetkellä 60–70 yritystä, ja arvio alan liikevaihdosta vuonna 2010 on 100 miljoonaa euroa. 90 prosenttia peleistä myytiin ulkomaille. Eniten suomalaisia pelejä ostettiin Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Neogamesin varovaisten arvioiden mukaan Suomen pelialan liikevaihto vuonna 2020 on 540 miljoonaa euroa, joista 330 miljoonaa tulee suoraan pelien tekemisestä ja loput oheistoiminnoista. Alan arvioidaan tuolloin työllistävän 6600 ihmistä, joista suoraan pelien parissa työskentelee 3500.
Pelialan keskiansio vuonna 2008 oli 2965 euroa kuukaudessa, mikä oli 20 euroa suomalaisten keskipalkkaa korkeampi. Koska työntekijät ovat alalla keskimäärin muuta työväestöä nuorempia, on ala hyvin palkattu. Lisäksi bonuspalkkiot ovat tuntuvia monissa firmoissa.
