Neljä kuukautta ja ulos!

Julkaistu: , Päivitetty:

Koeajasta on tullut uusi keino kikkailla työvoiman palkkaamisessa ravintola-alalla. Neljä kuukautta ja ulos! Tämän saa entistä useampi työntekijä kuulla erityisesti pääkaupunkiseudulla, vaikka työt olisivat sujuneet hyvin. Härskimmin kohdellaan nuoria.
Ota veitsesi. Voit lähteä. Sinä et enää jatka -tyyppinen tylytys on ravintolamaailman arkea tosielämässäkin eikä vain television kokkiohjelmissa. Osa työnantajista keinottelee työntekijöiden neljän kuukauden koeajalla.

Viime vuonna koulusta valmistunut Vesa, 20, sai paikan marraskuussa. Työsopimus oli laadittu toistaiseksi. Työnantaja oli luotettavana pidetty ravintolayritys Helsingistä.

Pian ilmeni, että untuvikko oli toimipisteensä keittiössä ainoa vakituinen työntekijä. Vuoroja tekivät myös saman omistajan muista paikoista tuuranneet kokit ja ns. ekstrat.

Töitä oli hirveästi. Koska Vesa oli ainoa, hänelle lankesi myös keittiömestarin töitä, kuten lounaslistojen laatiminen, tarvikkeiden tilaukset jne.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Työstä tuli pelkkää positiivista palautetta ja annettiin ymmärtää, että sitten myöhemmin tulee myös parempaa palkkaa.

Miksi menisit muualle,
kun sulla on vakkarityö?
 

Muualle hänen ei kannattanut vilkuilla. Olihan hänellä vakituinen työ. Tässä uskossa hän muutti tyttökaverinsa kanssa ensimmäiseen omaan asuntoon.

Välillä sai tehdä kahta vuoroa. Ylityöt tasattiin vapailla.
Yhtenä lauantaina maailma romahti. Taloon palkattu uusi päällikkö täräytti todellakin Top Chefistä tutut sanat ja käski panna nimen eropaperiin, jossa todettiin mm. työntekijän tulleen kuulluksi.

Sunnuntaina olisi tullut täyteen neljä kuukautta, mutta silloin paikka oli kiinni, eikä työnantaja voinut odottaa maanantaihin.

Miksi?

Tätä Vesa kysyy yhä.

Työnantajan ei tarvitse vastata, eikä työnantajan tarvitse kirjoittaa työtodistukseenkaan työsuhteen päättymisen syytä.

Miksi?

Omistajan kommentit olivat so what, sellaista sattuu jne.

Miksi?

Sitä ihmettelevät entiset työkaveritkin.

Kun potkut tulivat
uudenvuoden yönä


Minna, 32, ei ollut eilisen teeren tyttö, mutta lamavuosi 2009 kaatoi alta edellisen työpaikan. Lyhyeksi jääneen kiertolaisuuden jälkeen, hän luuli löytäneensä tosi mukavan, joskin raskaan työpaikan.

Työnantajan toimipaikka oli osa yritysrypästä, jonka konseptiravintoloita löytyy usealta paikkakunnalta. Toiminta on ammattimaisesti johdettua.

Minnalta sujuivat hommat niin salin kuin keittiön puolella, jonne hänet palkattiin esimiestehtäviin vuoropäälliköksi.
Töitä oli. Minna tuli aina ajallaan töihin, ei sairastellut, ei myöhästellyt ja oli muutenkin iskussa.

Ilman mitään ennakkovaroitusta – tasan samana päivänä kun neljä kuukautta tuli täyteen – hänet irtisanottiin työvuoron jälkeen. Oli 31.12. eli hyvää uutta vuotta!

Ei mitään ennakkovaroitusta. Ei edes ennakkoaavistusta. Hän ei ollut edes tajunnut, että tänään on se päivä, kun koeaika täyttyy.

Työsuhde päättyi,
koska koeaika päättyi


Minna sai kerätä kamppeensa. Lopputili tuli lomarahoineen, joten oltiin olevinaan sujut. Mutta ei ihan. Hän sai odottaa kaksi kuukautta työtodistusta. Koska sitä ei ollut, hän ei saanut  työttömyyskorvausta.

Kun se työtodistus aikanaan tuli, siinä luki työsopimuksen purkamisen peruste. Peruste oli: työsopimuksen mukainen koeaika. Piste.

Nyt Minnalla menee taas lujaa. Työsopimus ison firman kanssa on voimassa toistaiseksi, ja jälleen hän uskoo, että töitä riittää.

Vesa puolestaan pääsee pikku hiljaa yli kokemansa loukkauksen ja hakee taas töitä. Häntä lohdutettiin työvoimatoimistossa: Tämä on nykyään ihan yleistä teidän alalla.

Nöyryyttä opiskeltu
jo edellisestä lamasta
 

– Ilmiö on ollut aina ollut olemassa tavalla tai toisella, sopimussihteeri Sirpa Leppäkangas Palvelualojen ammattiliitosta PAM:sta sanoo.

Mutta miksi sitä on Helsingin ravintoloissa, joissa pitäisi olla huutava työvoimapula, kuten sai tuta niissäkin paikoissa, joissa Vesa ja Minna olivat töissä.

– Edellisen laman aikana työntekijät opetettiin nöyriksi ja työnantajat oppivat käyttämään hyväksi tätä nöyryyttä, arvelee Leppäkangas.

Hän puhuu näennäisrekrytoinneista ja siitä kuinka palkkaamalla osa-aikaisia työpaikoilla pidetään yllä kauhun tasapainoa.

Pahan ilmapiirin lietsonnan työnantaja löytää edestään, kun työllisyystilanne tästä vielä paranee. Ne, jotka malttavat olla kikkailematta, muistetaan hyvällä, Leppäkangas uskoo.

Melkein samoin sanankääntein toiminnan tuomitsee Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry toimitusjohtaja Timo Lappi, joskaan hän ei tunnista ilmiötä omasta jäsenkunnastaan.

Työvoimapula vain
pahenee entisestään 


– Käsittääkseni koeaikojen purut eivät ole lisääntyneet. Yksittäistapauksiin en voi ottaa kantaa, mutta missään nimessä kuvatun kaltainen ei ole hyvää käytöstä. Se ei luo hyvää työnantajamielikuvaa, kun työvoimasta taas kilpaillaan.

Lapin mukaan työvoimapula pahenee, koska eläkkeelle lähtee paljon osaajia.

Miksi ihmeessä näin sitten toimitaan?

– Toisinaan työnantajat lupaavat työhönottotilanteessa, että ”palkkaa tarkistetaan koeajan jälkeen”. En pysty väittämään, että juuri tällaiset työsuhteet päätettäisiin useammin koeajan viime metreillä, mutta ainakin voi ajatella, että tällainen lupaus on yksi keino pärjätä työntekijöistä kilpailtaessa.

Pikaruokapaikoissa menettelyyn voisi olla syynä myös alennettu palkka. Kun henkilöllä ei ole alan koulutusta eikä yhtään työkokemusta, hänelle voidaan maksaa harjoittelijan palkkaa eli 80 prosenttia taulukkopalkasta kuuden ensimmäisen kuukauden ajan.

Muuten Helsingissä ei saa osaavaa väkeä ravintolatöihin taulukkopalkoilla – puhumattakaan niiden alle meneville palkoille. Sitomalla työntekijät "toistaiseksi" ravintoloitsija voi klaarata aina yli yhden sesongin ja estää työntekijöitä menemästä rahakkaille keikoille kilpailijan palvelukseen.

Lähes kaikissa vähänkin suuremmissa ravintola-alan yrityksissä on sisäisenä ohjeena, että työtodistukseen ei saa merkitä työsuhteen päättymisen syytä koeajan jälkeen.

Markkinoiko työnantajaliitto ja sen juristit jäsenilleen koeaikakierrätystä kikkana estää palkkaliukumat Helsingissä?

– Ei varmasti, Lappi sanoo vakuuttaen välien PAMiin olevan kunnossa, mikä näkyy nimenomaan riitajuttujen vähenemisenä.

Jutun esimerkkihenkilöt eivät olleet työntekijäliiton jäseniä. Heidän nimensä on muutettu.


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    4. 4

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    5. 5

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    6. 6

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    9. 9

      Joka kolmas arvioi hallituksen onnistuneen – arvosanat niukassa nousussa

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    4. 4

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    5. 5

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    8. 8

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää