1300 e/kk – onko tämä liian iso palkka? - Yrittäjä - Ilta-Sanomat

1300 e/kk – onko tämä liian iso palkka?

1300 euron kuukausipalkka on niin pieni, että sillä on yksinelävänkin lähes mahdoton tulla toimeen. Silti se on liian iso palkka. Sen saaja nimittäin putoaa yhteiskunnan tukien ulkopuolelle – asumis- tai toimeentulotukea ei heru. Köyhyysloukku uhkaakin monia pienipalkkaisia. Katso elääkö työnteolla paremmin kuin tuilla, ja kuka saa tukea, kuka ei.

23.9.2010 6:02 | Päivitetty 24.9.2010 8:45

Osalla suomalaisista on niin pienet tulot, että he tarvitsevat yhteiskunnan tukia selviytyäkseen. Suuri osa toimeentulo- ja asumistukea saavista on työttömiä, mutta joukossa on myös paljon pienituloisia yksineläviä, perheitä sekä yksinhuoltajia.

Vastaava tutkija Pertti Honkanen Kelan tutkimusosastolta laati pari vuotta sitten Perusturva ja kannustavuus -selvityksen. Se perustuu vuoden 2006 tietoihin, mutta vaikka etuudet vaihtelevat kunnittain, niiden perusteet ja summat eivät ole suuremmin muuttuneet sen jälkeen.

Selvityksen mukaan keskimäärin noin 1 200 euron palkka on raja, jonka jälkeen työntekijä ei enää saa sen enempää toimeentulo- kuin asumistukeakaan. Kun otetaan huomioon kuluttajahintojen maltillinen nousu, nyt summa on noin 1 300 euroa.

Luku on keskiarvo, johon on niputettu erilaisissa asumis- ja perhetilanteissa eri puolilla maata olevia kotitalouksia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla raja on korkeampi.

– Tällaiset palkat, jotka ovat alle puolet ”keskimääräistyöläisen” palkasta, alittavat työehtosopimusten vähimmäispalkat, Honkanen huomauttaa.

Perhetilanne vaikuttaa tukiin. Jos molemmat puolisot ovat pienituloisia, nykyisin jo molempien noin tuhannen euron tulot siirtävät parin pois tukilistoilta.

Lapset nostavat rajoja. Esimerkiksi yksinhuoltaja menettää toimeentulotuen keskimäärin noin 1 200 euron palkalla, mutta asumistuen vasta, kun ansaitsee noin 1900 euroa.

Sosiaaliturvantasot ovat tiukat

Tuet eivät ole mikään joko tai -juttu, vaan niihin liittyy monta muuttujaa, ja niitä maksetaan portaittain. Tulojen suuretessa tuki pienenee. Honkasen mukaan sosiaaliturvan tasot ovat melko tiukat.

Esimerkiksi asumistukea tarkastellaan omavastuutaulukon pohjalta. Tukeen vaikuttaa paitsi palkka ja asumiskustannukset, myös asunnon koko. Koska asumisen hinta eri puolilla maata on erilainen, myös rajat vaihtelevat.

Pääkaupunkiseudulla yksin asuva voi saada tukea korkeintaan 37 neliön ja kaksilapsinen perhe 90 neliön asuntoon. Yksin asuva voi saada asumistukea tänä vuonna alle 1 561 euron tuloilla ja kahden lapsen yksinhuoltaja noin alle 2 800 euron palkalla.

Tulorajojen lähellä summat ovat suhteellisen pienet. Nelihenkinen perhe, jonka yhteenlasketut bruttotulot ovat 2 800 euroa ja vuokra hieman yli 1 000 euroa, voi saada noin 140 euroa kuukaudessa asumistukea.

– Asumistuki on vaatimaton tuki. Usein ihmiset kuvittelevat voivansa saada tukea enemmän kuin heille sitä myönnetään, Honkanen huomauttaa.

Tulorajojen jyrkkyyden vuoksi pääosa asumistuesta menee kokonaan sosiaaliturvan varassa eläville. Enimmillään asumistukea voi saada 80 prosenttia hyväksyttävistä asumiskustannuksista. Honkasen mukaan näin suuri osuus tarkoittaa käytännössä, että asukkaalla ei ole juuri ollenkaan tuloja.

Osa-aikatyöntekijääuhkaa köyhyysloukku

Jotkut ajautuvat köyhyysloukkuun, jossa työnteko ei kasvata käytettävissä olevan rahan määrää. Honkasen mukaan loukku uhkaa etenkin osa-aika- ja pätkätyöntekijöitä, ei niinkään niitä, joilla on kunnollinen työ.

– Jossain määrin voi käydä niin, että tulot ovat jokseenkin samat, oli henkilö työttömyyspäivärahalla tai osapäiväpalkalla.

Honkanen sanoo, että ongelma liittyy tiukkoihin tulorajoihin. Tulojen noustessa etuudet kutistuvat selvästi.

Lisäksi verotus iskee kasvaneisiin tuloihin. Hänen mukaansa yksinasuvista työttömistä valtaosa on tuloloukussa siinä mielessä, että pienten työtulojen hankkiminen ei verotuksen vuoksi yleensä ottaen ole kovin kannattavaa.

1 400 euron erokutistuu 264 euroon

Moni pikkulapsiperhe sinnittelee köyhyysrajalla, vaikka toinen olisi keskituloinen.

– Lapsiperheen on vaikea päästä kovin paljon toimeentulotukea paremmalle tulotasolle, jos molemmat vanhemmat eivät ole töissä tai jos toisen vanhemman tulot eivät ole keskitasoa paremmat, Pertti Honkanen huomauttaa.

Hän laski Taloussanomille kahden esimerkin avulla, miten tulot vaikuttavat tukiin Helsingissä. Kummassakin perheessä toinen vanhemmista hoitaa kahta alle kouluikäistä lasta kotona ja toinen käy töissä. Perheet asuvat asumistuen normeja vastaavassa uudehkossa asunnossa, jolloin koko vuokra hyväksytään tuen perusteisiin.

Ensimmäisen perheen työssä käyvän vanhemman palkka on 2 800 ja toisen 1 400 euroa. Keskituloisen palkka ja lapsia hoitavan vanhemman hoitoraha pudottavat perheen pois tukien piiristä.

Sen sijaan toinen perhe eli vain puolet keskitulosta ansaitsevan perhe saa liki 540 euroa kuukaudessa asumis- ja toimeentulotukea. (Katso taulukot jutun lopussa.)

Kun rahat ynnätään yhteen verojen ja asumiskulujen jälkeen, keskituloisen vanhemman perheelle jää kuukaudessa 264 euroa enemmän kuin pienituloisen vanhemman perheelle. Tämä tarkoittaa, että keskituloisen perheen jokaisella jäsenellä on käytettävissään 2,20 euroa enemmän päivässä kuin pienituloisen perheen jäsenellä.

Perheellä, jossa työssä käyvä vanhempi ansaitsee 1 400 euroa kuukaudessa, nettotulot ovat 2 377 euroa kuukaudessa. Honkasen mukaan teoriassa vastaava helsinkiläinen nelihenkinen perhe, jolla ei olisi palkkatuloja, työttömyyskorvauksia eikä mitään muutakaan tuloa, voisi saada yhteiskunnalta asumis- ja toimeentulotukea sekä lapsilisää yhteensä 2 200 euroa kuukaudessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?