Näin suomalaiset rynnivät osakemarkkinoille – von Gerich: ”Elvytys ollut ennenäkemätöntä, eikä kukaan tiedä lopputulosta”

Keskuspankkien ennennäkemätön elvytys irrotti osakekurssit tuloskehityksestä.

Frankfurtin pörssi elokuussa 2020.

21.8.2020 18:09

Keväällä puhjenneen koronaviruspandemian jäljet Suomen taloudessa ovat selvät, kun muun muassa valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna kuusi prosenttia. Samalla ympäri maailmaa uudelleen nousseet tartuntamäärät ovat varjostaneet toiveita nopeasta elpymisestä.

Sijoittajia koronavirus ei kuitenkaan ole lannistanut, ja Helsingin pörssin osakekurssit ovat elpyneet voimakkaasti maaliskuun puolivälin pohjilta.

Pörssin yleisindeksi ei ole vain palautunut koronakriisiä edeltävälle tasolle, vaan perjantaina iltapäivällä se oli noussut lähes 10 prosenttia viime vuodesta, ja oli enää noin 8,5 prosentin päässä kaikkien aikojen korkeimmista pisteluvuistaan.

Yksittäisistä yhtiöistä taas yli viidennes oli 10 prosentin pääss

ä historiallisista ennätyskursseistaan.

Ennennäkemätön elvytys selittää

Kurssinoususta huolimatta kotimaisten yhtiöiden yhtiöiden tulokset ovat olleet alkuvuonna viime vuotta heikompia.

Rahoitusalaa lukuun ottamatta pörssin päälistan yhtiöiden liiketulokset ovat tammi–kesäkuussa laskeneet keskimäärin yli 12 prosenttia vuodentakaisesta. Noin 40 prosenttia yhtiöistä on raportoinut tuloksensa heikentyneen alkuvuonna.

– Talousodotuksien ja osakkeiden arvostusten suhteen on ehkä viime aikoina tultu samaan suuntaan, mutta aika pitkään mentiin täysin eri suuntaan. Puhuttiin siitä, ovatko osakekurssit erkaantuneet täysin reaalimaailmasta ja makrotaloudesta, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo uutistoimisto Startelille.

Von Gerichin mukaan irtaantumista selittää pääasiassa voimakas elvytys, jolla on pyritty kumoamaan pandemian leviämisen rajoittamiseksi tehtyjen toimien taloutta heikentävä vaikutus.

– Keskuspankkielvytys ja finanssipoliittinen elvytys ovat olleet ennenäkemättömiä, eikä kukaan tiedä varmuudella, mikä on lopputulos, kun tulee tällainen määrä elvytystä. Varsinkin, jos korona osoittautuisi vain tilapäiseksi ongelmaksi voitaisiin nähdä vahvaakin toipumista, kun kaikki se elvytys jäisi jäljelle.

Esimerkiksi Euroopan keskuspankki on epidemian puhkeamisen jälkeen julkistanut 1350 miljardin euron suuruisen, pandemiaan liittyvän velkakirjojen osto-ohjelman ja jatkanut muita velkakirjojen ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuussa. Lisäksi keskuspankki sijoittaa uudelleen velkakirjoista saatavia takaisinmaksueriä ja on pitänyt ohjauskorkonsa ennätyksellisen alhaalla.

Yhdessä maailman muiden keskuspankkien vastaavanlaisten toimien sekä finanssipoliittisen elvytyksen kanssa tämä on täyttänyt markkinat likviditeetillä.

– Jos verrataan osakkeita ja sitä, miten talousennusteet ovat kehittyneet, niin osakemarkkinan kehitys on ollut huomattavan positiivista. Rahaa on tuotu systeemiin huomattava määrä lisää ja rahallahan ne osakkeet ostetaan, von Gerich sanoo.

– Toki pidemmällä aikavälillä voidaan ajatella, että osakkeiden arvostuksen pitäisi heijastella yrityksen tuloksentekokykyä, ja siihen liittyy aika monta kysymysmerkkiä edelleen.

Vaikka osakemarkkinaindeksit ovat toipuneet ympäri maailmaa koronaviruksen aiheuttamista kuopista, on toimialojen sekä yksittäisten osakkeiden jakautuminen voittajiin ja häviäjiin selvä.

– Yleisesti kehitys on ollut optimistista, mutta jos ruvetaan seuraamaan tarkemmin, niin ne toimialat, jotka ovat kärsineet koronasta eniten ovat edelleen aika heikossa hapessa. Sitten taas etenkin teknologiayhtiöt, jotka ratsastavat korkeilla odotuksilla ja sillä, että korona vauhdittaa teknologista murrosta edelleen, ovat nousseet voimakkaasti, von Gerich sanoo.

Piensijoittajien lisääntyminen tuskin selittää irtaantumista

Syyksi osakekurssien erkaantumiseen yhtiöiden tuloksentekokyvystä erityisesti teknologiayhtiöiden kohdalla on myös esitetty osakesijoittamisen suosion kasvua kansan keskuudessa, kun piensijoittajat saattavat sijoituspäätöksissään painottaa tunnuslukujen sijaan muita tekijöitä.

Osakkeenomistajien määrä on myös Suomessa kasvanut selvästi tänä vuonna. Euroclearin tilastojen mukaan arvo-osuusjärjestelmään rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä on tänä vuonna lisääntynyt noin 60 000 henkilöllä. Heinäkuussa arvo-osuusjärjestelmään oli rekisteröity 927 000 osakkeenomistajaa.

Kasvu on huomattavaa, sillä osakkeenomistajien määrä oli ennen tammikuuta pysynyt lähellä 850 000 henkilöä vuoden 2014 lopulta asti.

– Vaikka tällainen trendi voisikin olla nähtävissä, ollaan kuitenkin aika kaukana siitä pisteestä, että nämä sijoittajat voisivat ajaa markkinaa, niin paljon isommat rahat liikkuvat perinteisten sijoittajien keskuudessa, von Gerich sanoo.

Pienten, ohuesti vaihdettujen yksittäisten yhtiöiden kursseihin piensijoittajat voisivat hänen mukaansa mahdollisesti vaikuttaa, mutta sijoittajien määrän kasvu ei riitä selittämään markkinoiden kokonaisliikkeitä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?