Kommentti: Miinuskorollakin voi tienata satumaisia voittoja

Julkaistu:

Nolla- ja miinuskorkoiset velkakirjat voivat tuntua varman tappion ääliösijoituksilta. Niistä on kuitenkin revitty viime aikojen mojovimpia pikavoittoja, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Pitkäaikaisen osta-ja-pidä -sijoittajan tarpeisiin nolla- ja miinuskorkoiset velkakirjat ovat lohduton likimain varmojen tappioiden lähde.

Mutta lyhytaikaisilla hinnanmuutoksilla keinottelevalle pelurille sijoitushetken korolla ei ole vähäisintäkään väliä. Yksi lysti, onko velkakirjan käypä tuotto ostohetkellä nolla tai miinukselle, kunhan se vain painuu piakkoin vielä alemmas.

Kaikista markkinoilla liikkeessä olevista velkakirjoista ylivoimaisesti suurin osa on niin sanottuja kiinteäkorkoisia kertakuoletusvelkakirjoja. Niiden ehdot määräävät vuosittain erääntyvän kiinteän nimelliskoron ja laina-ajan päätteeksi yleensä täyteen nimellisarvoon erääntyvän pääoman.

Päivittäisessä kaupankäynnissä tällaistenkin velkakirjojen hinnat vaihtelevat kaiken aikaa kysynnän ja tarjonnan satunnaisten vaihteluiden ja kaupankäyntiin osallistuvien kulloistenkin talous-, inflaatio- ja korko-odotusten mukaan.

Kiinteäkorkoistenkin velkakirjojen niin sanottu efektiivinen eli käypä korkotuotto vaihtelee kaiken aikaa mukautuen näin alituiseen markkinakorkojen vaihteluun. Käytännössä tämä mukautuminen tapahtuu velkakirjan käyvän hinnan muutoksin.

Lyhyesti sanottuna kullekin velkakirjalle olennaisen markkinakoron aleneminen edellyttää ja merkitsee kyseisen velkakirjan käyvän markkina-arvon eli hinnan nousua. Vastaavasti markkinakoron kohoaminen edellyttää ja merkitsee velkakirjan käyvän markkina-arvon laskua.

Juuri tähän markkinakorkojen ja velkakirjahintojen vastakkaisiin liikesuuntiin perustuvat viime kuukausien mojovimmat keinotteluvoitot.

Vähät nollasta tai miinuksestakaan, jos korot laskevat vielä lisää – ja jos velkakirjojen hinnat rysäyttävät katosta läpi.

Nolla- ja miinuskorot kannustavat keinottelua

Nollan prosentin korko tai vielä matalammat miinuskorot ovat historiallisen omituinen talouskoe, jollaista ei ole koettu tai ainakaan kirjattu muistiin tiettävästi kertaakaan noin viiden viime vuosituhannen kuluessa.

Mutta epätavalliset ja taloudellisen logiikkansa puolesta absurditkin korkokokeet voivat tarjota houkuttelevia keinottelumahdollisuuksia.

Juuri näin on käynyt nolla- ja miinuskorkoisissa velkakirjoissa.

Houkuttelevan tuottomahdollisuuden havaitseminen ja hyväksi käyttäminen on tosin edellyttänyt pelisilmää ja rohkeutta.

Esimerkiksi Saksan, Suomen ja useiden muidenkin eurovaltioiden jopa vuosikymmenten mittaiset velkakirjat voivat näyttää nolla- ja miinuskorkoineen suorastaan tyrmistyttävän typeriltä varmojen tappioiden sijoituskohteilta.

Totta onkin, että nolla- ja miinusnoteerauksin ostettavat velkakirjat muuttuvat eräpäiväänsä mennessä varmojen nimellistappioiden lähteeksi. Mutta se ei vielä tee ostajista typeryksiä.

Osa nolla- ja miinuskorkoisia velkakirjoja ostavista uskoo tekevänsä hyvät kaupat sillä perusteella, että talous vaipuu niin sanottua Japanin tietä ainakin velkakirjan laina-ajan mittaiseen heikon kasvun ja vielä heikomman inflaation jaksoon.

Jos inflatorinen talouskasvu kuihtuu ja tilalle tuleekin vuosikymmeniksi pitkittyvää deflatorista talousanemiaa, voi nollankin prosentin nimellistuotto osoittautua kelpo reaalituotoksi.

Osa velkakirjasijoittajista taas keskittyy lähiaikojen näkymiin ja havittelee lyhytaikaisia pääomavoittoja vailla pienintäkään aikomusta hautoa pelipapereitaan vuosikymmenten päästä koittavaan eräpäivään asti.

Tällainen lyhytaikainen velkakirjakeinottelu perustuu veikkaukseen, että jo nyt historiallisen matalat korot painuvat piakkoin nykyistäkin matalammiksi.

Niin kuin esimerkiksi euroalueen korkoja yhä alemmas ohjaileva keskuspankki EKP on vihjaillut.

Nolla tai miinus eivät estä pikavoittoja

Yksi käytännöllinen esimerkki nolla- ja miinuskorkoisten velkakirjojen houkuttelevista – ja jo toteen käyneistä – mahdollisuuksista löytyy lähempää kuin luulisi:

Suomen valtion pitkäaikaisimman liikkeessä olevan velkakirjan niin sanottu kokonaistuotto on vuoden kuluessa ponkaissut peräti lähemmäs 30 prosenttiin.

Kyse on noin 30 vuoden mittaisesta velkakirjasta, jonka ehtojen mukaan lainan vuotuinen nimelliskorko on 1,375 prosenttia ja lainapääoma erääntyy täydestä nimellisarvostaan takaisin maksettavaksi 15. huhtikuuta vuonna 2047.

Viime vuoden elokuussa velkakirjasijoittajat kävivät tällä velkakirjalla kauppaa 1,2 prosentin molemmin puolin vaihtelevin tuottovaatimuksin, ja viime syksyn mittaan tuottonoteeraukset kävivät korkeimmillaan noin 1,35 prosentissa.

Sen verran velkakirjaerän ostanut sijoittaja olisi saanut pitämällä paperit hallussaan ostohetkestä eräpäivään asti.

Mutta tuotto on tyystin toista maata, jos vuosi sitten ostetut velkakirjat pantiinkin myyntiin viikko sitten.

Kuluvan kuun puolivälissä Suomen valtion 30-vuotiseksi markkinakoroksi noteerattiin alimmillaan hiukkasen alle nolla prosenttia. Toistaiseksi kaikkien aikojen matalin noteeraus oli uutistoimisto Bloombergin mukaan -0,035 prosenttia ja se nähtiin 15.8.

Ennestään matalan markkinakoron painuminen entistäkin matalammaksi edellytti ja samalla merkitsi poikkeuksellisen voimakasta velkakirjan käyvän markkina-arvon eli hinnan nousua.

Velkakirjamarkkinoiden korkomuutokset heilauttelevat eri velkakirjojen hintoja sitä voimakkaammin mitä pitkäaikaisemmista velkakirjoista on kyse. Siksi juuri valtion 30-vuotinen velkapaperi tuotti tavallistakin suurempia pääomavoittoja.

Yhden velkakirjaerän hinta oli vuosi sitten noin 105 prosenttia ja viime syksyn mittaan alimmillaan suurin piirtein sata prosenttia erän nimellisarvosta. Miljoonan euron lainaerästä oli toisin sanoen maksettava vuosi sitten elokuussa 50 000 euroa ”ylihintaa” ja syksyn ”alennusmyynnissä” sen sai miljoonalla.

Viikko sitten samaisen velkakirjan markkinahinta kipusi ylimmillään 139 prosenttiin lainaerän nimellisarvosta. Miljoonan euron nimellisarvoisesta lainaerästä olisi toisin sanoen saanut 1,39 miljoonaa – eli 39 prosentin kokonaistuoton vuodessa.

Laina-ajan pituus voimistaa hintavipua

Yksi euroalueen erikoisimmista esimerkeistä matalakorkoisten ja usein siksi tylsämielisiksi leimattujen velkakirjasijoitusten päätä huimaavista mahdollisuuksista löytyy Itävallan valtion velkakirjavalikoimista.

Itävallan valtio on yksi niistä maailman valtioista, jotka ovat keksineet käyttää hyväkseen velkakirjamarkkinoiden liki kyltymätöntä kysyntää laskemalla liikkeeseen peräti sadan vuoden mittaisia velkapapereita.

Vuoden 2119 syyskuussa erääntyvän vuosisatalainan ehtojen mukainen nimelliskorko on 2,1 prosenttia ja lopuksi lainan pääoma erääntyy tavalliseen tapaan täyteen nimellisarvoonsa.

Sadaksi vuodeksi varojaan tähän velkakirjaan sitonut sijoittaja on ottanut ilmiselvän riskin varojensa ostovoiman hupenemisesta. Mutta lyhytaikainen sijoittaja on jo tienannut satumaisia voittoja.

Itävallan vuosisatalainalle noteerattiin vuosi sitten noin 1,8 prosentin käypää markkinakorkoa, joka on viime kuukausina laskenut jyrkästi painuen 0,6–0,7 prosentin välille.

Korkomuutos voi tuntua pelkkiä prosenttilukujen perusteella pienehköltä, mutta muutoksen vaikutus satavuotisen lainan käypään arvoon on ollut dramaattinen. Lainaerän hinta on vuodessa purskahtanut noin 110 prosentista ylimmillään 210 prosenttii lainaerän nimellisarvosta eli suurimmillaan liki kaksinkertaiseksi.

Sijoituksensa vuodessa liki tuplannut keinottelija voi nauraa koko matkan pankkiin ja kysyä, miksi nollakorkoiset velkakirjat olisivat muka typerysten tappiopapereita.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    2. 2

      Google-diili työllistää 200 tuulipuiston rakentajaa – myös Haminaan palkataan lisää väkeä

    3. 3

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    4. 4

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    5. 5

      Google kertoi suursatsauksista Suomeen: 600 miljoonaa Haminaan, 255 megawattia uusiutuvaa energiaa

    6. 6

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    7. 7

      Google kouluttaa SAK:n kanssa digitaitoja työntekijöille – ”Tämä ei ole mikään perinteinen ATK-koulutus”

    8. 8

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    9. 9

      USA:n keskuspankki jatkaa markkinoiden rauhoittelua rahaa pumppaamalla

    10. 10

      Työntekijä mokasi johdannaiskaupassa karmivin seurauksin – FT: Mitsubishi menetti 320 miljoonaa dollaria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    2. 2

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    3. 3

      Google kertoi suursatsauksista Suomeen: 600 miljoonaa Haminaan, 255 megawattia uusiutuvaa energiaa

    4. 4

      Merivoimien neljä uutta laivaa rakennetaan turvallisuussyistä Raumalla – luvassa satoja uusia työpaikkoja: ”laidasta laitaan väkeä”

    5. 5

      Diesel menetti tukensa, maksajina kuljetusala ja syrjäkylien autoilijat – Professori: ”Siinä mielessä ympäristöteko, että hinta nousee”

    6. 6

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    7. 7

      Uhkaako verokorttisi tuloraja ylittyä – toimi näin!

    8. 8

      Asumisen kulut nousevat kohisten: Rovaniemi 3 400, Kempele 2 300 euroa – katso 59 kunnan lista

    9. 9

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    10. 10

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sukulaiset kärkkyivät puolen miljoonan euron perintöä – terävä vanhus jätti heidät nuolemaan näppejään

    2. 2

      Maksamisen muutos yllätti OP:n asiakkaat – Tertulta meni kerralla lukkoon koko perheen tilit

    3. 3

      Näin maksaminen korteilla ja verkossa muuttuu lauantaina – ”Minkään ei tulisi viikonlopun aikana räjähtää”

    4. 4

      Näin paljon suomalaisilla on rahaa tilillään – ekonomisti kertoo, mikä on järkevä määrä

    5. 5

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    6. 6

      Osuuspankin asiakaspalvelu meni tukkoon – asiakkaat ihmettelivät pankin lähettämää tekstiviestiä

    7. 7

      Kohua herättänyt sähköyhtiö Caruna nostaa jälleen siirtomaksua – Omakotiliitto parahti: ”Pöyristyttävää”

    8. 8

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    9. 9

      Yksinhuoltajan lompakko lihoo, keskituloinen perhe kaivaa kuvetta – katso tästä budjettiehdotuksen voittajat ja häviäjät

    10. 10

      Autoalan yrittäjä lähti koeajolle ja ”hakemaan rahoja” – runneltu Mersu löytyi viikon päästä, takakontissa inhottava yllätys

    11. Näytä lisää