Kiina painoi tällä viikolla juanin alle haamurajan – ekonomisti: vaarana on valuuttapako

Julkaistu:

”Enemmän laittaisin rahoja likoon sen puolesta, että juan heikentyy lisää kuin että vuoden sisällä nähtäisiin selvää vahvistumista”, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo.
Viikon numero on sijoittajille ollut seitsemän. Ei sen takia, että se on yleisin onnennumero länsimaissa, vaan koska Kiinan valuutan heikentyminen ja vahvistuminen seitsemän juanin ympärillä on määrännyt osakemarkkinoiden suuntaa ympäri maailman tällä viikolla.

Huolet Kiinan juanin heikentymisestä alkoivat maanantaina, kun Kiinan keskuspankin asettama heikko viitehinta halvensi valuuttaa haamurajana pidetyn yli seitsemän juanin yhtä dollaria kohden ja laajensi Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan valuuttoihin.

– Jos kauppasota syvenee, juan heikkenee lisää. Suhtaudumme pessimistisesti kauppasotaan, koska pikaratkaisua siihen on vaikea nähdä. Kun seitsemän juanin raja on nyt rikottu, juan voi pysyä heikkona, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu uutistoimisto Startelille.

Koivu sanoo, että myös Kiinan kasvunäkymiin liittyy paljon kysymysmerkkejä, koska muun muassa todellinen kasvu on hitaampaa kuin virallisissa tilastoissa. Se voi heikentää Kiinan valuuttaa.

– Enemmän laittaisin rahoja likoon sen puolesta, että juan heikentyy lisää kuin että vuoden sisällä nähtäisiin selvää vahvistumista, Koivu arvioi.

Keskuspankin epäillään käskyttävän pankkeja

Kiinan juanin arvo ei määräydy täysin vapaasti valuuttamarkkinoilla vaan sen kurssille antaa suuntaa Kiinan keskuspankin asettama viitehinta. Kyseessä on varsin läpinäkymätön prosessi.

Keskuspankki määrittää viitehinnan 14 pankin kanssa, ja laskennassa otetaan huomioon juanin edellisen päivän virallinen päätöshinta, juanin kurssin liikkuminen valuuttakoria vastaan ja muiden päävaluuttojen liikkeet.

Järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2005, vaikka finanssikriisin aikaan vuosina 2008–2010 juanin kurssi oli epävirallisesti kiinteä.

Viitehinta julkaistaan jokaisena pankkipäivänä aamuyöllä Suomen aikaa. Juan saa päivän aikana liikkua viitehinnasta kaksi prosenttia suuntaa tai toiseen Kiinan sisäisillä valuuttamarkkinoilla. Kiinan ulkopuolella vapaasti vaihdettava juan seurailee Kiinan sisäistä kurssia.

Kiinan keskuspankki ei virallisesti tee ostoja valuuttamarkkinoilla juanin ohjailemiseksi, mutta yleisesti keskuspankin epäillään käskyttävän valtionpankkeja toimimaan tahtonsa mukaan markkinoilla.

– On vaikea kuvitella, miksi Kiina – joka kontrolloi kaikkea mahdollista – ei kontrolloisi valuuttakurssia, joka on yksi vakauden perustekijä, Koivu sanoo.

Heikentäminen kuin tulella leikkimistä

Seitsemästä juanista yhtä dollaria vastaan on tullut Kiinan valuuttapolitiikan kulmakivi ja psykologinen haamuraja. Se juontaa juurensa vuosiin 2016 ja 2018, jolloin Kiinan keskuspankki esti juania heikentymästä suhteessa dollariin tämän rajan yli.

– Se, että Kiina antoi valuutan heiketä, on vähän tulella leikkimistä. Vaarana on, että usko valuuttaan loppuu Kiinan sisällä. Markkinat ovat ajaneet heikentymistä, ja Kiinan hallinto ei ole tällä kertaa laittanut kampoihin, Koivu sanoo.

Heikko juan saattaa parantaa Kiinan vientiyritysten kilpailukykyä ja piristää maan vientiä, mutta juanin heikentymiseen liittyy myös riskejä. Vuonna 2015 juanin devalvointi aiheutti ison pääomavirran Kiinasta ulkomaille. Sen tukkiminen tuli Kiinan valuuttavarannolle kalliiksi ja johti rajoituksiin pääomansiirroille.

Koivu ei usko juanin hallitsemattomaan heikentymiseen, koska Kiinan täytyy pitää valuutta vakaana pääomapaon pelon takia.

– Tähän asti on ajateltu, että jos Kiinan valuutta heikentyy yli seitsemän, kiinalaisilla sijoittajilla menee usko juaniin, jolloin valuuttapako vasta alkaa. Lähiviikot näyttävät, kuinka isoiksi valuuttavirrat kääntyvät Kiinasta poispäin ja ottaako Peking käyttöön rajoituksia kuten 2015, Koivu sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    2. 2

      EK tyrmää ajatuksen 6-tuntisesta työpäivästä: ”Tehty työaika on jo Euroopan toiseksi lyhyin”

    3. 3

      Näin elää eläkeläinen maalla ja kaupungissa – luvut paljastavat selvät erot

    4. 4

      Sotkun munkki ja Renun erikoinen hämmentävät Oulussa – ”Oletuksena on, että tavaramerkin hakijalla on oikeudet”

    5. 5

      Keskuspankki varoittaa: Saksa voi vajota taantumaan – hallitus valmistelee elvytyspakettia

    6. 6

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    7. 7

      Sampo osti osuuden Bank Norwegianin emoyhtiöstä

    8. 8

      Telenor arvioi saavansa DNA-kaupan päätökseen tässä kuussa

    9. 9

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    10. 10

      Työeläkeyhtiö Elon sijoitukset tuottivat yli 7 prosenttia – loppuvuoden odotukset alhaalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    2. 2

      Sotkun munkki ja Renun erikoinen hämmentävät Oulussa – ”Oletuksena on, että tavaramerkin hakijalla on oikeudet”

    3. 3

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    4. 4

      Näin elää eläkeläinen maalla ja kaupungissa – luvut paljastavat selvät erot

    5. 5

      OP synkensi ennustettaan: Suomen talouskasvu hyytyy puoleen prosenttiin ensi vuonna

    6. 6

      EK tyrmää ajatuksen 6-tuntisesta työpäivästä: ”Tehty työaika on jo Euroopan toiseksi lyhyin”

    7. 7

      Eläkeläisten pienituloisuus on yleisempää maaseudulla kuin kaupungissa

    8. 8

      Apua, ositus jäi erotessa tekemättä – onko mitään enää tehtävissä?

    9. 9

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    10. 10

      Sampo osti osuuden Bank Norwegianin emoyhtiöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juhani ja Silja eivät halua antaa asuntoaan ”ilmaiseksi” – rajun muuttotappion kunnassa on kaupan yli 100 omakotitaloa

    2. 2

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    3. 3

      Puoli vuotta siitä, kun Malin oli muuttanut uuteen kotiinsa, asuntojen hinnat syöksyivät alas – ”Omistusasunnon hankkiminen on asia, jota nyt katkerasti kadun”

    4. 4

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    5. 5

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    6. 6

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    7. 7

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    8. 8

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    9. 9

      Katso, miten pitkään asuntoja saa kaupitella eri kaupungeissa – ”Kunto on entistä tärkeämpi ostajalle”

    10. 10

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    11. Näytä lisää