Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

Julkaistu:

Eurotalous hyytyy, mutta velkaisten valtioiden virallinen elvytysvara on vähissä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Suomen ja muiden euromaiden talouskasvu on jo hyvän aikaa heikentynyt, ja lähitulevaisuuden kasvunäkymät enteilevät vielä kehnompaa kehitystä.

Kasvun suhteellisen nopea hidastuminen keskinkertaisesta vaisuksi on jo toteen käynyt talouden tosiasia. Taloustilastot ovat sen alkuvuoden mittaan vahvistaneet.

Talousnäkymien yhtä nopea heikkeneminen on puolestaan leimannut käytännössä kaikkia virallisten ja epävirallisten ennustajien viime kuukausien talouskatsauksia.

Entistä vaisummista tunnelmista kertovat myös keskeiset finanssimarkkinoiden mittarit, kuten osakekurssit ja korot. Osakkeilla on ollut vaikeuksia ylittää tai edes ylläpitää hyvien aikojen huippukurssejaan, ja korot ovat monin paikoin painuneet yhä matalampiin miinuslukemiin.

Taloustunnelman muutos on ollut niin suuri ja suunta sen verran valju, että se kannustaa myös talous- ja rahapolitiikan kurssin korjaamiseen.

Rahapolitiikan suunnan muutos on jo meneillään, mutta etenkin euroalueella julkisen talouden talouspoliittista viritystä on helpompi moittia kuin korjata.

EKP valmistee uusia elvytystoimia

Euroalueen keskuspankki EKP on jo luopunut rahapolitiikkansa kiristysaikeista ja ryhtynyt sen sijaan valmistelemaan taas uusia lisäkevennyksiä.

Kevennysaikeiden on tarkoitus huojentaa velkaisen eurotalouden huolia, mutta samalla nekin ilmentävät talouden heikkoutta.

Rahapolitiikan U-käännös kiristysaikeista kohti uusia kevennyksiä koitti ennen ensimmäistäkään koronnostoa kuin EKP pitäisi eurotaloutta liian heikkona kestämään edes nollan prosentin korkoja.

Euroalueen korot ovat jo nyt alimmillaan jopa nollaa prosenttia matalammissa miinuslukemissa, ja EKP on lisäksi pumpannut alueen finanssijärjestelmään muutaman viime vuoden mittaan yhteensä lähemmäs 3 000 miljardia euroa uunituoretta rahaa.

Raharuiskeet ovat elvyttäneet ennemmin finanssikeinottelua kuin reaalitalouden investointeja ja talouskasvua, ja nyt talous uupuu EKP:n ponnisteluista huolimatta kohti uutta taantumaa.

Rahapolitiikan tehottomuus ei ole kuitenkaan yksin EKP:n syytä, sillä keskuspankki voi kyllä pumpata vaikka kuinka paljon uutta rahaa finanssijärjestelmään mutta ei sitä pidemmälle reaalitalouteen.

Edes ilmainenkaan raha ei kunnolla rasvaa talouden rattaita niin kauan kuin reaalitalouden toimijat maksavat vanhoja velkojaan pois enemmän kuin huolivat uutta lainarahaa käyttöönsä.

Raharuiskeet eivät yksin riitä

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on useissa puheenvuoroissaan todennut täysin aiheellisesti, että keskuspankin keinot eivät yksin riitä pitämään talouskasvua yllä.

Hän onkin patistellut vauraimpien eurovaltioiden hallituksia tekemään osansa ja ponnistelemaan talouskasvun tukemiseksi. Tällainen patistelu on tyystin toista lajia kuin kriisivuosien vyönkiristysvaatimukset.

Talouskriisiä pitkittäneet vyönkiristykset ovat toki pääosin hellittäneet ja osin vaihtuneet lieviksi talouspolitiikan kevennyksiksi. Euroalueen reaalitalous on kuitenkin heikentynyt enemmän ja nopeammin kuin talouspolitiikka on keventynyt, ja siksi talouspolitiikan viritys on pysynut suhteellisen kireänä.

Viime viikolla talousjärjestö OECD:n pääekonomisti Laurence Boone varoitti euroaluetta uuden taantuman vakavasta uhasta talouslehti Financial Timesin julkaisemassa haastattelussa.

Boone höysti taantumavaroitustaan suorasanaisilla sapiskoilla eurovaltioiden hallituksille, jotka pitävät hänen mukaansa julkisen talouden kukkaron nyörejä aivan liian tiukalla.

Talouskasvun hidastuminen kohti uutta taantumaa edellyttäisi Boonen mielestä talouspolitiikan tuntuvaa keventämistä julkisten investointien ja muunlaisten elvytystoimien avulla.

Elvytysajatuksia voi helposti perustella kansantalouden perinteisillä perusopeilla, joiden mukaan julkisen talouden pitäisi tasoittaa talouden suhdannevaihteluita nousukausien kiihtyvää kasvua hillitsemällä ja laskukausien heikkenevää kasvua elvyttämällä.

Mutta euroalueella talouspolitiikkaa ohjaavat muunkinlaiset voimat kuin ekonomistien ja keskuspankkiirien patistelut tai kansantalouden perinteiset perusopit.

Yhdet talouspolitiikan askelmerkit on kirjoitettu Euroopan unionin EU:n taloussääntöihin. Niiden ohjausvoima on paljon patisteluja vahvempi – ja taantuman tullen vaikutuksiltaan vastakkainen.

Velkaiset valtiot ovat ahtaalla

Eurovaltioiden enemmistö on edelleen suhteellisen raskaassa velkalastissa edellisen finanssi- ja talouskriisin jäljiltä. Niillä on keskimäärin rutkasti enemmän velkaa kuin EU:n taloussääntöjen mukaan saisi olla.

Esimerkiksi Suomen valtio on vanhojen eurovaltioiden vähävelkaisimpia, ja silti valtion velkaisuus hipoo alueen taloussääntöjen enimmäisrajaa.

Ennestään kertyneiden velkojen määrästä ja taloussääntöjen velkarajoista on syntynyt talouspoliittisesti myrkyllinen yhdistelmä, joka voi helposti pahentaa euroalueen seuraavan taantuman vahinkoja.

Taantumassa kuin taantumassa julkisen talouden tulot supistuvat ja menot kasvavat, joten niiden väliin repeävät alijäämät on rahoitettava uudella velkarahoituksella. Taloussääntöjen velkarajoista ja hallitusten toimista riippumatta.

Jos taas velkarajoista yritetään pitää kiinni julkisen talouden vyönkiristyksin, käy herkästi niin kuin kävi kymmenen viime vuoden kriisivuosina: talous ei tasapainottunut vaan suistui ojasta allikkoon.

Ristiriita lisää taantuman riskiä

Kriisivuosien vyönkiristykset heikensivät taloutta enemmän kuin ne vähensivät julkisen talouden alijäämiä ja velkaantumista, joten julkisen talouden alijäämät ja velkataakka kasvoivat eivätkä supistuneet niin kuin piti.

Tällaisista ristiriidoista ja kymmenen viime vuoden kokemuksista huolimatta on epävarmaa, ryhtyvätkö Suomen ja muiden euromaiden hallitukset seuraavan taantuman tullen julkisen talouden elvytys- vai kiristystoimiin.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmasta löytyy yhtä hyvin valmiuksia elvytystoimiin kuin vaatimus julkisen talouden tasapainottamiseen. Painetta on toisin sanoen kumpaankin suuntaan, mutta vasta seuraavan taantuman aikaiset toimet paljastavat talouspolitiikan etumerkin.

Talouspolitiikan ristipaineet voivat yhtä hyvin purkautua taantumaa pahentaviksi vyönkiristyksiksi kuin talouden toipumista nopeuttaviksi elvytystoimiksi.

Tällainen talouspolitiikan arvaamattomuus on omiaan lisäämään talouden epävarmuutta – ja kasvattamaan uuden taantuman riskejä.

Siksi uuden taantuman riskit ovat juuri euroalueella vielä suurempia kuin ne olisivat ilman ristiriitaisten taloussääntöjen arvaamatonta ohjausvoimaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    2. 2

      Ekonomisti: On vain yksi kestävä tapa varmistaa, että työssäkäyville on tarpeeksi asuntoja

    3. 3

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin yritys ei ole maksanut palkkoja – myös Työllisyysrahasto karhuaa maksuja

    4. 4

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    5. 5

      Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

    6. 6

      Bloomberg: Kone neuvottelee Thyssenkruppin hissien ostosta yhdessä sijoitusyhtiön kanssa

    7. 7

      Onni potkaisi lomaa odottavia – näin kikkailemalla saat pitkät vapaat jouluna

    8. 8

      Turkin markkinoilla myyntiaalto – syynä Yhdysvaltojen nostamat syytteet

    9. 9

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    10. 10

      Finnwatch: Suomessa juotavaa teetä saatetaan poimia alle kahden euron päiväpalkalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    2. 2

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    3. 3

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin yritys ei ole maksanut palkkoja – myös Työllisyysrahasto karhuaa maksuja

    4. 4

      Onni potkaisi lomaa odottavia – näin kikkailemalla saat pitkät vapaat jouluna

    5. 5

      Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

    6. 6

      Ekonomisti: On vain yksi kestävä tapa varmistaa, että työssäkäyville on tarpeeksi asuntoja

    7. 7

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    8. 8

      Kommentti: ”Tähtisijoittaja” syyllistää suosittuja rahastoja kuplariskistä, mutta kaikkia väitteitä ei kannata niellä

    9. 9

      Bloomberg: Kone neuvottelee Thyssenkruppin hissien ostosta yhdessä sijoitusyhtiön kanssa

    10. 10

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    2. 2

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    3. 3

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    4. 4

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    5. 5

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    6. 6

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    7. 7

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    8. 8

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    9. 9

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    10. 10

      Sara Blakely teki mullistavan alusvaatekeksinnön ja on nyt miljardööri – idea lähti valkoisista housuista

    11. Näytä lisää