USA:ssa muhii uusi teknokupla

Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat nousseet tänä vuonna muuta maailmaa voimakkaammin. Huoli kauppasodista tai keskuspankin koronnostoista on laantunut ja keskuspankki ilmoittanut valmiudestaan tukea taloutta, ja siten osakekursseja, korkoja alentamalla.

Kyytivälitysalusta Uber on mullistanut taksimarkkinoita kaikkialla maailmassa. Kuvassa taksinkuljettaja protestoi Uberia Kolumbian Bogotassa.

14.7.2019 11:30

Keskuspankin viime viikon ilmoitus innosti Yhdysvaltojen pörssit uuteen nousuun. Suurimmat teollisuusyritykset kattava S&P 500-indeksi kävi ensi kertaa yli 3000 pisteessä, ja kurssiodotukset ovat edelleen vahvoja. S&P 500 on vahvistunut vuoden alusta lukien 20 prosenttia. Enemmän teknologiaosakkeita sisältävä Nasdaq-indeksi on kiivennyt lähes 25 prosenttia.

Euroopassa Bloomberg European 500 – indeksi on vahvistunut noin 14, Lontoon FTSE 100 noin 13 ja Tokion pörssin päälistan Topix-indeksi seitsemisen prosenttia. Hong Kongin pörssin kiinalaisyrityksistä koostuva HS Chi 100 – indeksi on vahvistunut vuoden alusta runsaat 7 ja Hang Seng itse kymmenisen prosenttia. Valuuttakurssit ovat olleet alkuvuodesta verraten vakaita, joten indeksien kehityserot eivät perustu niiden vaikutuksiin.

Yhdysvaltojen osakekurssien muuta maailmaa nopeampi nousu selittyy osittain verokevennyspaketilla, joka vauhditti taloutta suhdannehuipulla entisestään. Kehitys ei kuitenkaan ole laaja-alaista, vaan nousu nojaa pääosin suuriin teknologiayhtiöihin. Facebookin kurssi on vuoden alusta noussut 50 ja Netflixin 45 prosenttia. Verkkokauppajätti Amazon on noussut 35 ja älylaitevalmistaja Apple 30 prosenttia. Maailman arvokkain yritys, noin 1 100 miljardin dollarin arvoinen Microsoft on kiivennyt 36 prosenttia.

Teknologiayhtiöt luovat jatkuvasti uusia palveluja ja sovelluksia, jotka poikivat uusia yritys- ja palveluideoita kuten esimerkiksi kyytipalvelu Uber. Tämä on aivan normaalia kehitystä, mutta koskaan ei ole etukäteen selvää mitä vaikutuksia milläkin keksinnöllä lopulta on. Esimerkiksi sähkön käyttöön otto nosti aikoinaan sähköjohdon, eli kuparin, kysynnän aivan uusille tasoille.

Osakekurssien suhteen tilanne on kuitenkin sikäli pulmallinen, että odotuksista ja mahdollisuuksista on vielä pitkä matka kannattavaan liiketoimintaan ja yritystuloksiin. Esimerkiksi Microsoftin tämän vuotinen nousu on perustunut paljolti sen tarjoamia pilvipalveluita koskeviin kasvuodotuksiin. Teknologiayritysten uusia uria uurtaviin toimiin perustuvat kasvuodotukset, ja kurssinousu, muistuttavatkin selkeästi vuosituhannen alun teknokuplaa.

Tuolloin listautui huomattava joukko yrityksiä joiden toiminta-ajatukset perustuivat internetin tarjoamiin, alati laajeneviin mahdollisuuksiin hakea ja soveltaa tietoa. Teknologiayritysten osakkeita ostettiin, vaikka niiden hinnat olivat 70 tai 100 kertaa yritysten vuotuinen osakekohtainen tulos. Normaalioloissa jo suhdeluku 30 luokitellaan riskiksi.

Toinen yhtäläinen piirre vuoteen 2001 verrattuna on Yhdysvaltojen keskuspankki Federal Reserven, FEDin, rahapolitiikka. Se piti rahapolitiikkaansa verraten löyhänä talouden ja osakekurssien noususta huolimatta, ja käänsi korot laskuun heti kun pörssin kupla puhkesi ja suurinta osaa tekno-osakkeita koskeneet odotukset sulivat. Jotkut, kuten Amazon, selvisivät, mutta moni etenkin Nasdaqiin listautunut verkkoyhtiö, sijoittajaslangissa ”.com” tai ”dotcom”, poistuivat vähin äänin yritysten hautausmaille.

Keskuspankki esti teknoromahduksen leviämisen muille markkinoille, ja tilanne rauhoittui melko nopeasti. Syntyi käsite keskuspankin tuolloisen pääjohtajan mukaan nimetty käsite ”Greenspan Put” jonka mukaan keskuspankki aina tukisi osakemarkkinoita korkopolitiikallaan. Niin se on yrittänytkin tehdä, vaihtelevalla menestyksellä. Edes Federal Reserven varannot eivät riitä loputtomiin tukitoimiin vaarantamatta dollarin arvoa tai vapaata vaihdettavuutta. Markkinat kuitenkin nousivat, kun pankki ilmoitti valmiudestaan kääntää rahapolitiikan suuntaus takaisin elvyttävään.

Kasvuodotusten vaikutus lyö helposti yli. Mitä suuremmaksi yhtiön toiminta laajenee, sen vähemmän sillä on varaa lisäkasvuun, koska maapallon 7 miljardin väestöllä on vain rajallisesti kulutusvoima. Applen älylaitteiden kysynnälle ja menekille on yläraja, ja esimerkiksi Netflixin menestys syö Amazonin mahdollisuuksia myydä DVD- tai BluRay-levyjä.

Kasvuodotukset voivat helposti kohdata myös myös poliittisia esteitä, kuten Yhdysvaltojen yritys sulkea Huawei markkinoiltaan tai EU:n toimet Googlea ja Facebookia vastaan. Kun maailmantalous on muutenkin hidastumassa, on kohtalaisen perusteltua verrata kasvuodotuksia Keisarin Uusiin Vaatteisiin jotka eivät olekaan takki, vaan tuluskukkaro.

Yhdysvalloissa alkaa piakkoin yritysten toisen neljänneksen tuloskausi, joka kertoo myös loppuvuoden suuntaa koskevista odotuksista. Nousua johtaneiden teknologiajättien ilmoitukset tutkitaan tarkoin, ja niiden vaikutukset heijastuvat laajasti paitsi markkinoihin myös maailman talousnäkymiin ja Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaan. Presidentti Donald Trump pitää kurssinousua omana ansionaan, ja pelkää laskun painavan mahdollisuuksiaan saavuttaa toinen toimikausi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?