Jan Hurrin kommentti: Euroalueella on varaa vihreään kumoukseen – kunhan päättäjien kantti kestää

Julkaistu:

Eurotalouden vihreä kumous maksaa paljon mutta ei enempää kuin euromailla on varaa maksaa ja keinot rahoittaa. Poliittinen rohkeus loppuu ennen kuin raha, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Euroopan unioni EU oli sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotekoihin jo ennen viime viikon parlamenttivaaleja. Tästä eteenpäin sitoutuminen todennäköisesti vahvistuu entisestään ja voi jopa muuttua eurotalouden ”vihreäksi vallankumoukseksi”.

Tämä teollisuuden ja koko talouden suuri kumous kohti entistä ilmasto- ja ympäristöystävällisempää tulevaisuutta tarkoittaa esimerkiksi pyrkimystä niin sanotusti hiilineutraaliin tuotantoon ja yhteiskuntaan. Tällä on tarkoitus estää ilmakehää ja samalla koko maapalloa lämpenemästä liiaksi.

Käänteen tekeviä teollisuuden ja koko talouden muuttavia keinoja on silti helpompi keksiä ja ehdottaa kuin toteuttaa. Niiden esteeksi nousee helposti hinta – todella kumoukselliset keinot maksavat ainakin ensi alkuun rutkasti rahaa, ja siksi niitä on poliittisesti vaikea panna toteen.

Suuret ja kalliit uudistukset joko viivästyvät tai jäävät tyystin tekemättä siitä huolimatta, että entiseen tapaan jatkaminen ja samalla ympäristön pilaaminen käyvät ennen pitkää vielä kalliimmiksi.

Tämä suuria muutoksia välttelevä viivyttely johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että avainasemassa olevat poliittiset päättäjät elävät alituisessa seuraavien vaalien suorituspaineessa.

Ja siitä, että ilmaston ja muun ympäristön pelastamiseksi välttämättömien suurten muutosten kustannukset lankeavat maksuun ennen seuraavia vaaleja, kun taas tulokset – niin kuin myös laiminlyöntien dramaattisimmat vaikutukset – tuntuvat kenties vasta vuosikymmenten kuluttua.

Mutta viime viikolla EU:n poliittinen kartta väritettiin uusiksi niin, että ilmastotavoitteet voivat ainakin periaatteessa muuttua juhlapuheiden lupauksista todellisiksi toimiksi.

Ainakin teoriassa ”vihreän kumouksen” mahdollisuuteen viittaa viimeviikkoisten EU:n parlamenttivaalien tulos. Vihreät puolueet saavuttivat merkittäviä vaalivoittoja useissa EU-maissa ja nousivat yhdessä yhdeksi EU-parlamentin keskeisistä ryhmistä ja entistä painavammaksi vallan käyttäjäksi.

Vaalivoittojen jälkeen on jokseenkin väistämätöntä, että poliittinen tahto panna ilmasto- ja ympäristölupauksia toteen on nyt kenties vahvempaa kuin kertaakaan aiemmin EU:n historiassa.

Mutta se on vielä näkemättä, onko poliittinen tahto ja rohkeus vieläkään kyllin vahva todellisiin toimiin – ja eurotalouden tabujen rikkomiseen.

Rahaa on vaikka rajattomasti

Suuri osa euroalueen ja muun EU:n taloudesta nojaa edelleen varsin vahvasti perinteisiin teollisuuden aloihin ja ympäristölle pääosin haitallisiin tuotantotapoihin.

Vain vähän kärjistämällä EU:n voi sanoa edelleen seisovan pitkälti niiden samojen talouden tukijalkojen varassa, joille se perustettiin pian 70 vuotta sitten. Ne olivat hiili ja teräs.

Vanhasta luopuminen ja uuden luominen on teollisuudessa ja koko taloudessa hidasta, mutta ei vain perinteiden ylläpitämiseksi. Se on hidasta siksi, että suuret muutokset ja niihin väistämättä liittyvät riskit maksavat paljon ja vaativat rutkasti pääomia.

Rahapula on kuitenkin kehno ja keinotekoinen tekosyy, johon ei ole sen painavampia syitä kuin poliitikkojen keksimät talouden säännöt – ja sääntöjen muuttamiseen tarvittavan poliittisen rohkeuden puute.

Euroalueen keskuspankki EKP on kymmenen viime vuoden mittaan osoittanut omilla toimillaan tyystin vääriksi harhaluulot, että euroalueella olisi oikeasti rahasta pulaa. Ja vielä vääremmiksi väitteet, että ”rahaa ei ole”.

EKP:n viime vuosina toteen panemat erilaiset rahaelvytyksen ohjelmat ovat päinvastoin osoittaneet kiistattomalla tavalla todeksi, että euroalueella on tarvittaessa käytettävissään euroja sananmukaisesti rajoittamaton määrä.

Toistaiseksi EKP on tosin suunnannut rahapoliittiset ponnistelunsa ja uusien euromiljardien piristysruiskeensa alueen finanssitalouden tukemiseen eikä esimerkiksi entistä vihreämpien teollisuusinvestointien ja eurotalouden vihreän vallankumouksen rahoittamiseen.

Mutta se on käynyt selväksi, että uutta rahaa syntyy nappia painamalla vaikka kuinka suuret määrät. Kunhan rahan tarve on EKP:n mielestä kyllin suuri ja käyttötarkoitus sen mieleen.

Muutaman viime vuoden aikana EKP on katsonut tarpeelliseksi synnyttää ja syöttää yli 2 600 miljardia uunituoretta euroa alueen finanssimarkkinoiden tukemiseen. Kyseisistä miljardeista ei ollut olemassa euroakaan ennen kuin EKP painoi nappia ja tempaisi ne sananmukaisesti tyhjästä ostaakseen niillä euroalueen valtioiden, pankkien ja yritysten velkakirjoja finanssisijoittajilta.

Samanlaisten tai suurempienkin summien synnyttäminen ja suuntaaminen ilmastoa ja ympäristöä säästäviin vihreisiin investointeihin olisi EKP:lle aivan yhtä helppoa kuin miljardien pumppaaminen finanssipelureille on ollut.

Raharuiskut voisivat uudistaa taloutta

Yksi lähestulkoon vaistomainen vastalause EKP:n ”ilmastomiljardeille” olisi luultavasti totinen muistutus keskuspankin tehtävästä ja tarkoituksesta:

EKP on euromaiden yhteinen keskuspankki ja alueen rahaviranomainen. Sen vastuulla on alueen rahapolitiikka, ja sen keskeinen tavoite on varmistaa alueen ”hintavakaus”.

Tästä tehtävänannosta seuraa, että EKP:n vastuulla on alueen yleisen kuluttajahintainflaation vahtiminen ja hallinnointi eikä ilmaston suojelu.

Toinen vastalauseiden teema todennäköisesti tukeutuu pelkoon, että suurten rahamäärien suuntaaminen erityyppisiin ilmasto- ja ympäristöinvestointeihin voisi herkästi johtaa valikoitujen teollisuudenalojen ja ennen pitkää muunkin talouden ylikuumenemiseen ja sitä myöten inflaation kiihtymiseen.

Tällainen vastalause kääntyy kuitenkin helposti myös EKP:ta vihreisiin rahoitusohjelmiin kannustavaksi puoltolauseeksi.

EKP on viime vuosien velkakirjamarkkinoiden tukiostoillaan ja muilla rahaelvytyksen mammuttiohjelmillaan varta vasten yrittänyt saada inflaatiota kiihtymään siinä kuitenkaan onnistumatta. Se tuskaileekin epäonnistumisen ja maineen menetyksen pelossa yrittäen kaiken aikaa keksiä toimivia keinoja inflaation piristämiseksi.

Niin kauan kuin EKP voi jokseenkin itsenäisesti määritellä rahoitusohjelmiensa mitat, kohteet ja muut ehdot, sillä on käytettävissään kaikki tarvittavat keinot rahoittaa vaikka kuinka mittava talouden vihreä vallankumous.

Riittää, että se perustelee vihreän rahoitusohjelmansa välttämättömäksi keinoksi varmistaa euroalueen hintavakaus ja rahapolitiikan välittyminen, ja muistaa vielä korostaa ohjelman kuuluvan sen toimivaltaan.

Jos tällainen suorasukainen reaalitalouden rahoittaminen on EKP:lle poliittisesti tai hallinnollisesti liian vaikea pala purtavaksi, voi se rahoittaa vihreän vallankumouksen myös epäsuoraa rahoitusreittiä.

Eurotalouden tuntijana kautta maailman arvostettu talousprofessori Paul De Grauwe ehdottaa, että EU:n talouspäättäjät antavat EKP:lle ja yhdelle EU-maiden yhteiselle rahoituslaitokselle, Euroopan Investointipankille EIB:lle, yhteisen ympäristöurakan.

Ehdotuksen mukaan EIB rahoittaisi alkajaisiksi vaikka tuhannen miljardin euron ympäristöinvestoinnit ja EKP puolestaan sitoutuisi varmistamaan EIB:n rahoituksen ostamalla vaikka kaikki rahalaitoksen liikkeeseen laskemat vihreät velkakirjat.

De Grauwe ymmärtää, että EU:lla ja euromailla on rahaa käytettävissään – vaikkapa talouden vihreään vallankumoukseen – sananmukaisesti rajaton määrä. Epävarmaa on vain, riittääkö päättäjien poliittinen tahto ja rohkeus.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      5 vuoden liitto päättyi miehen kuolemaan: leski vaati puolta miehen 108-kertaisesta omaisuudesta – salasi pankkitilinsä tapahtumat

    2. 2

      Työllisyysaste nousussa: 2 587 000 suomalaisella töitä

    3. 3

      Perintäyhtiö lähetti laskuja enemmän kuin laki sallii – rahoja karhuttu sukista, alushousuista, partateristä...

    4. 4

      Uusi menetelmä ehkäisee ulkomaisten mansikoiden myyntiä suomalaisina

    5. 5

      Jussi on syönyt Suomen jokaisella ABC:llä – nämä kaksi asemaa ovat suosikit 145:n joukosta

    6. 6

      Matias, 25, valmistui kauppa­tieteen maisteriksi – nyt hän on kesätöissä kyläkaupassa: ”En silloin vielä tiennyt, että tästä tulee tulevaisuuden alani”

    7. 7

      Päästöriita murjoo Mercedes-Benzin emoyhtiötä – jo kolmas tulosvaroitus vuoden sisään

    8. 8

      Finanssivalvonta: paperisten tunnus­luku­listojen käyttöä voidaankin jatkaa

    9. 9

      9 asiaa, joista ensiasunnon ostaja on usein ulalla – silmät aukenivat, kun totuus uudesta lainailmiöstä paljastui: ”Se saattoi tuntua halvalta”

    10. 10

      Oletko ostamassa käytettyä puhelinta? Tarkista nämä 4 asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      9 asiaa, joista ensiasunnon ostaja on usein ulalla – silmät aukenivat, kun totuus uudesta lainailmiöstä paljastui: ”Se saattoi tuntua halvalta”

    2. 2

      Perintäyhtiö lähetti laskuja enemmän kuin laki sallii – rahoja karhuttu sukista, alushousuista, partateristä...

    3. 3

      Jussi on syönyt Suomen jokaisella ABC:llä – nämä kaksi asemaa ovat suosikit 145:n joukosta

    4. 4

      Finanssivalvonta: paperisten tunnus­luku­listojen käyttöä voidaankin jatkaa

    5. 5

      5 vuoden liitto päättyi miehen kuolemaan: leski vaati puolta miehen 108-kertaisesta omaisuudesta – salasi pankkitilinsä tapahtumat

    6. 6

      Ekonomisti varoittaa heikentyneen talouskasvuennusteen seurauksista: Olisimme hyvin varovaisia purkamaan aktiivimallia

    7. 7

      Juristit paljastavat 4 syytä, miksi testamentti kannattaa tehdä – ”Lapset voivat tehdä kiusaa leskelle”

    8. 8

      Danske Bankin Tanskan-johtaja sai potkut – 87 000 ihmistä maksoi liikaa sijoitus­tuotteesta

    9. 9

      Matias, 25, valmistui kauppa­tieteen maisteriksi – nyt hän on kesätöissä kyläkaupassa: ”En silloin vielä tiennyt, että tästä tulee tulevaisuuden alani”

    10. 10

      Uusi menetelmä ehkäisee ulkomaisten mansikoiden myyntiä suomalaisina

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi on syönyt Suomen jokaisella ABC:llä – nämä kaksi asemaa ovat suosikit 145:n joukosta

    2. 2

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    3. 3

      TE: Tulli jysäytti: maku­lonkeroiden ja -siidereiden veroon 41 prosentin korotus

    4. 4

      Kansa hämmästyi ministerien veloista: ”On siinä jälkipolvilla ihmettelemistä” – asiantuntija kertoo, mistä on kyse

    5. 5

      Mies ennakoi kuolemaansa ja osti kesämökin nuorikkonsa nimiin: Ei tullut viikatemiestä, vaan tuli ero – näin kävi mökille

    6. 6

      Juristit paljastavat 4 syytä, miksi testamentti kannattaa tehdä – ”Lapset voivat tehdä kiusaa leskelle”

    7. 7

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    8. 8

      9 asiaa, joista ensiasunnon ostaja on usein ulalla – silmät aukenivat, kun totuus uudesta lainailmiöstä paljastui: ”Se saattoi tuntua halvalta”

    9. 9

      17-vuotiaat Aija ja Heini pystyttivät kahvilan tienvarteen ja leipovat joka ilta – ”Vapaata ei ole ollut ollenkaan”

    10. 10

      Attendo haluaa neuvotella kunnilta kovemman hinnan palveluilleen – ”Liikaa vaadittu, että tekisimme vielä tappiota”

    11. Näytä lisää