Kommentti: EU:n kohtalon kysymykset ratkaistaan muualla kuin parlamentissa

Julkaistu:

Parlamentti on yksi EU:n keskeisistä toimielimistä, mutta ei ainoa eikä varsinkaan tärkein. EU:n suunta määrätään muualla kuin parlamentissa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Euroopan parlamentti on Euroopan unionin EU:n keskeisiä toimielimiä ja ainoa, jonka jäseniä Suomen ja muiden EU-maiden kansalaiset voivat valita suorilla kansanvaaleilla.

Suomessa parlamentin edustajavaalit käydään sunnuntaina.

Parlamentti ei ole kuitenkaan ainoa eikä etenkään tärkein päätöksentekijä EU:ssa. EU:n kohtalon kysymykset ratkaistaan – tai jätetään ratkaisematta – aivan muualla kuin parlamentissa.

Viimeksi eurokriisin kiperinä hetkinä kävi selväksi, että tiukan paikan tullen kahden suurimman EU-maan, Saksan ja Ranskan, johtajilla on kahdestaan enemmän sananvaltaa unionin kohtalon kysymyksiin kuin parlamentin 751 jäsenellä yhteensä.

Kun kriisi riepotteli Kreikkaa ja muita euroalueen kriisimaita ja uhkasi jopa euron olemassaoloa, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan silloinen presidentti Nicholas Sarkozy sopivat keskenään kriisitoimista.

Vain euroalueen keskuspankilla EKP:llä ja sen pääjohtajalla Mario Draghilla näytti euron kohtalon hetkinä olevan jopa Merkeliä ja Sarkozya suurempi valta päättää euron pelastamisesta, mutta tuskin edes Draghi tohti toimia täysin omin päin ilman Saksan ja Ranskan johtajien hyväksyntää.

Parlamentti sen sijaan seurasi rahaliiton ja todennäköisesti koko unionin kohtalon hetkiä sivusta suunnilleen yhtä voimattomana kuin euromaiden kansalliset parlamentit.

Sivustaseuraajan asemaan jääminen ei kuitenkaan johtunut parlamentin saamattomuudesta tai parlamenttiedustajien laiskuudesta. Eikä siitä, etteikö parlamentilla olisi EU:n perussopimusten perusteella suhteellisen painava asema unionissa.

Parlamentti jäi kriisitoimissa taka-alalle siksi, että vaikutusvaltaisimpien jäsenmaiden johtajat päättivät, että kriisioloissa EU:n käytäntö voi olla tarvittaessa aivan muuta kuin sopimustekstien teoria.

Esimerkiksi tästä syystä kenenkään tuskin kannattaa menettää yöuniaan EU:n tämänkertaistenkaan parlamenttivaalien lopputuloksesta.

Onpa vaalitulos mikä tahansa, syntynevät suuret muutokset suuntaan tai toiseen vastakin kansallisin voimin jäsenmaissa – ja suurimpien jäsenmaiden johtajien epävirallisilla kädenpuristuksilla.

Eivät parlamentissa tai muissakaan EU:n toimielimissä.

Parlamentti vahvistaa lakeja ja nimittää komission

Normaalioloissa – muulloin kuin euron tai EU:n kohtalon hetkinä – EU:n parlamentilla on oma painava roolinsa EU-lainsäädäntötyön yhtenä keskeisenä toimielimenä.

Parlamentin tärkein tehtävä on yhdessä EU:n neuvoston kanssa vahvistaa uusia asetuksia, lakeja ja direktiivejä, joita EU:n hallintovirasto, komissio, valmistelee ja esittää.

Sen sijaan parlamentilla ei ole oikeutta itse tehdä lakialoitteita, vaan lakihankkeiden vireille panemisen yksinoikeus on komissiolla. Parlamentti voi ainoastaan ehdottaa komissiolle mielestään tarpeellisen lakihankkeen vireille panemista.

Parlamentilla on komission suuntaan kuitenkin yksi tärkeä vaikutuskeino, joka korostuu pian parlamentin vaalien jälkeen. Se valitsee komission jäsenet eli puheenjohtajan ja komissaarit.

Komissaarivalinnat eivät kuitenkaan suju alusta loppuun parlamentin mielen mukaan, sillä ehdokkaat komission jäseniksi nimeää Eurooppa-neuvosto eikä parlamentti.

(Juttu jatkuu grafiikan alla.)


Eurooppa-neuvosto on sekin yksi EU:n keskeisistä toimielimistä. Sen jäseniä ovat kaikkien EU:n jäsenmaiden pääministerit tai valtionpäämiehet sekä neuvoston ja komission puheenjohtajat. Suomea neuvostossa edustaa pääministeri.

Neuvoston kullakin jäsenellä on lupa esittää komission jäseneksi yhtä oman maansa edustajaa, mutta komission puheenjohtajaehdotuksen pitäisi jotenkin heijastella parlamenttivaalien perusteella syntyviä parlamentin poliittisia voimasuhteita.

Parlamentti voi hyväksyä tai hylätä Eurooppa-neuvoston ehdotuksen komission puheenjohtajaksi ja koko komission kokoonpanoksi. Sen sijaan parlamentti ei voi hylätä yksittäisiä komissaariehdokkaita ja nostaa omia ehdokkaitaan tilalle.

Komission jäsenten ehdokasasettelun lisäksi Eurooppa-neuvosto nimittää Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtajan ja muut johtokunnan jäsenet. Nämä taas ovat euroalueen rahapoliittisia avainhenkilöitä, joilla on suuri vaikutusvalta esimerkiksi alueen korkotasoon.

Raskaan sarjan nimitysvallan lisäksi Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleiset poliittiset tavoitteet ja painotukset, joten sitä voi helposti pitää parlamenttia painavampana toimielimenä.

Mitä EU on tai ei ole, sen määrittelevät Eurooppa-neuvostossa päätöksiä tekevät jäsenvaltioiden päämiehet eikä parlamentti.

Komissio valmistelee lait ja ohjaa talouspolitiikkaa

Yksinoikeus lakihankkeiden vireille panemiseen ja valmisteluun antaa komissiolle käytännön ohjausvaltaa, miten ja millä vauhdilla EU kehittyy. Mutta komissio ei kuitenkaan määrittele kehityksen suuntaa, jonka sanelee Eurooppa-neuvosto.

Lainvalmistelun lisäksi komission tehtäviin kuuluu jäsenmaiden ja koko unionin talouskehityksen ja -politiikan valvonta ja ohjaus.

Muodollisesti jäsenmaiden talouspolitiikan päätösvalta on kansallisilla parlamenteilla ja hallituksilla, mutta käytännössä niiden tulee – tai ainakin niiden pitäisi – noudattaa komission hyväksymiä talouspolitiikan linjauksia.

Suomen ja muiden EU-maiden hallitusten on vuosittain lähetettävä alustavat budjettisuunnitelmansa komission tarkasteluun ja saatava vihreää valoa ennen kuin budjettivalmistelu saa alkaa.

Viime vuonna Italian hallituksen budjettisuunnitelmista syttyi komission kanssa kiivas kiista, kun hallitus aikoi kasvattaa valtion alijäämää enemmän kuin komission mukaan olisi saanut.

Budjettikiista laantui kompromissiin, mutta aivan viime aikoina esiin on noussut uusia yhteenoton enteitä.

Jos EU-maa rikkoo komission suosituksia ja vaatimuksia, voi komissio esittää maan asettamista niin sanottuun liiallisen alijäämän menettelyyn tai sanktioihin.

Komissio ei kuitenkaan voi määrätä kurinpitotoimia. Se tekee aloitteita, mutta päätökset tekee taas Eurooppa-neuvosto eli jäsenmaiden pääministerit tai valtionpäämiehet.

Eurooppa-neuvosto tekee päätöksensä yleensä yksimielisyysperiaatteella, mikä usein merkitsee etenkin ikävien päätösten tekemättä jättämistä.

Neuvostoilla enemmän valtaa kuin parlamentilla

Parlamentilla on tärkeä rooli EU-lainsäädännön vahvistajana, mutta se ei säädä lakeja yksin. Ylivoimaisesti suurin osa EU:n lainsäädännöstä syntyy niin sanotulla yhteispäätösmenettelyllä, jossa parlamentti vahvistaa lakeja yhdessä jäsenmaiden hallituksia edustavan EU:n neuvoston kanssa.

EU:n neuvosto on kaikista unionin lukuisista neuvostoista se, jota yleensä kutsutaan lyhyesti ”neuvostoksi”. Ja se on unionin keskeisistä toimielimistä se, jonka puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken puolen vuoden rytmillä – ja jonka puheenjohtajuus sattuu ensi heinäkuusta lähtien Suomelle.

EU:n neuvostolla ei ole yhtä pysyvää kokoonpanoa, vaan kymmenen eri hallinnonalojen ja kulloinkin käsillä olevien kysymysten mukaan vaihtelevaa kokoonpanoa. Kunkin kokoonpanon kokouksia johtaa puheenjohtajamaan kyseisestä hallinnonalasta vastaava ministeri.

Lainsäätäjänä ja politiikan linjauksien yhteen sovittajana EU:n neuvostossa vuorollaan istuvat ministerit edustavat jäsenmaiden hallituksia, kun taas parlamentin jäsenet edustavat suoremmin jäsenmaiden kansalaisia.

Lainsäädännön lisäksi EU:n neuvoston ja parlamentin yhteisiä tehtäviä on EU:n vuotuisen talousarvion hyväksyminen. Kuitenkin sillä erolla, että budjetti on yleensä parlamentin mielestä turhan tiukka ja neuvoston mielestä turhan väljä.

Neuvoston tehtäviä on unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen siihen suuntaan kuin Eurooppa-neuvosto on linjannut. Lisäksi neuvosto tekee unionin nimissä sopimuksia, kuten kauppasopimuksia, valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

EU:n kaksi keskeistä neuvostoa, Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto, ovat ne toimielimet, jotka pitkälti määrittelevät EU:n sisällön ja suunnan. Niissä Suomen ääntä käyttää maan hallitus ja kulloinkin neuvostojen kokouksiin lähtevät ministerit.

Parlamenttikin on toki tärkeä, ja siksi parlamentin vaaleissa on parempi äänestää kuin jättää äänestämättä. Mutta turha parlamenttivaaleista on pelätä tai toivoa EU:n radikaaleja uudistuksia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      TE: Tulli jysäytti: maku­lonkeroiden ja -siidereiden veroon 41 prosentin korotus

    2. 2

      Mies ennakoi kuolemaansa ja osti kesämökin nuorikkonsa nimiin: Ei tullut viikatemiestä, vaan tuli ero – näin kävi mökille

    3. 3

      Juhannusmenot kuriin! Kolme pennin­venyttäjää paljastaa vinkkinsä: ”Sähköä säästyy, kun kokkaa lihan maakuopassa”

    4. 4

      Fed piti korkonsa ennallaan – viesti valmiudesta elvyttää tarvittaessa

    5. 5

      Näillä sanoilla Valio avasi maitosodan, jossa kilpailijoita saalistettiin järjestelmällisesti – ”Täyslaidallinen” Arlan maitolaivojen vesirajaan

    6. 6

      Adidas ei saanut lupaa kolmen raidan omimiseen

    7. 7

      ”Mökki­halloumia” menee nyt hullun lailla – tältä näyttää juhannuksen ostoskori

    8. 8

      Jälleen viivästyksiä Olkiluoto 3:ssa – aikataulut pysyvät pimennossa ainakin heinäkuulle

    9. 9

      Nokian Renkaiden ex-työntekijät veivät yritys­salaisuuksia Black Donutsiin – tuomituilta paljastui tuhansia tiedostoja

    10. 10

      Kommentti: Tuhlaatko rahaa, jota sinulla ei ole, tehdäksesi vaikutuksen ihmisiin, joista et välitä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      TE: Tulli jysäytti: maku­lonkeroiden ja -siidereiden veroon 41 prosentin korotus

    2. 2

      Mies ennakoi kuolemaansa ja osti kesämökin nuorikkonsa nimiin: Ei tullut viikatemiestä, vaan tuli ero – näin kävi mökille

    3. 3

      ”Mökki­halloumia” menee nyt hullun lailla – tältä näyttää juhannuksen ostoskori

    4. 4

      Juhannusmenot kuriin! Kolme pennin­venyttäjää paljastaa vinkkinsä: ”Sähköä säästyy, kun kokkaa lihan maakuopassa”

    5. 5

      Attendon kurssi syöksyy: yli 20 prosentin rymylasku

    6. 6

      Suomalainen ruokalähetti­­palvelu Wolt palkkaa yli 1 000 – sai 137 miljoonaa uutta rahoitusta

    7. 7

      Suomalaiset tilaavat verkosta lääkkeitä henkensä uhalla – masennus­pillereistä löytyi tappavaa U-47700:aa

    8. 8

      Oriola irtisanoo – jopa 90 voi joutua lähtemään

    9. 9

      Näillä sanoilla Valio avasi maitosodan, jossa kilpailijoita saalistettiin järjestelmällisesti – ”Täyslaidallinen” Arlan maitolaivojen vesirajaan

    10. 10

      Adidas ei saanut lupaa kolmen raidan omimiseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    2. 2

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    3. 3

      Kerrostalon putkiremontin hinta tuplaantui, osasyy peräisin sota-ajalta – ”Kaikki ovat ihan kauhuissaan”

    4. 4

      TE: Tulli jysäytti: maku­lonkeroiden ja -siidereiden veroon 41 prosentin korotus

    5. 5

      Mies ennakoi kuolemaansa ja osti kesämökin nuorikkonsa nimiin: Ei tullut viikatemiestä, vaan tuli ero – näin kävi mökille

    6. 6

      Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

    7. 7

      Hittijuoma loppui hyllyiltä Suomessa – S-ryhmän päällikkö harmittelee yhtä asiaa

    8. 8

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    9. 9

      LM ja HS: Ex-työministeri Jari Lindström ilmoittautui työttömäksi – TE-toimiston työntekijä hiljeni langan päässä

    10. 10

      Posti muuttaa pakettien toimituksia koko Suomessa

    11. Näytä lisää