Jan Hurrin kommentti: Joko taas – taloussääntöjen kompa teettää hölmöläisten talouspolitiikkaa

Julkaistu:

Kansantalouden kasvuvoimaa vahvistavat julkiset investoinnit olisi järkevää toteuttaa valtion halvalla velkarahalla. Järjen käyttö voi tosin törmätä yhteen taloussääntöjen hölmöön kompaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Hallitusneuvottelut olivat hilkulla kompastua väylähankkeita koskevaan rahoitusriitaan – kysymykseen, pitäisikö isot investoinnit rahoittaa valtion omaisuutta myymällä, veroja kiristämällä vai velkarahoituksella.

Jos kyse olisi ”vain” taloudesta, olisi kysymykseen oikeastaan vain yksi järkevä vastaus:

Kansantalouden kasvuvoimaa vahvistavat ja kansakunnan tulevaisuudelle hyödylliset väylähankkeet ja muut mielekkäät julkiset investoinnit on edullisilta rahoittaa velkarahoituksella.

Näin on etenkin niin kauan kuin aiotun investoinnin voidaan perustellusti odottaa lisäävän kansantalouden tuloja ja velanhoitokykyä ajan oloon enemmän kuin hankkeesta koituu rahoitus- ja ylläpitokuluja.

Juuri nyt tällaisen suoraviivaisen puntaroinnin painoa lisää se epätavallinen seikka, että Suomen valtio saa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta tuoretta lainarahaa historiallisen edullisin ehdoin. Valtio saa velkakirjarahoitusta suurin piirtein nollakorolla eli ilmaiseksi ja osin jopa negatiivisella korolla eli sananmukaisesti halvemmalla kuin ilmaiseksi.

Velkarahoituksen puolesta puhuu joukko muitakin perusteita kuin lainarahan edullisuus.

Vastassa voi kuitenkin olla mahdollisesti jopa ylittämätön este, Euroopan unionin EU:n taloussäännöt ja erityisesti yksi sääntöjen sisään kirjoitettu kompa. Sen takia Suomen aiemmatkin hallitukset ovat päätyneet osin hölmöläisten talouspolitiikkaan.

Viis velasta, jos talous vahvistuu

Yksi velkarahoitusta nollakorkojen lisäksi puoltava peruste on julkisten investointien taloutta vahvistava ja talouskasvua elvyttävä vaikutus.

Tämän elvytysperusteen paino heikkenee muutoinkin vahvan talouskasvun oloissa mutta korostuu sitäkin enemmän heikkenevän talouskasvun, laskusuhdanteen ja etenkin taantuman ja korkean työttömyyden oloissa.

Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on todennut laajojen tutkimustensa perusteella, että julkisten infrastruktuurihankkeiden, kuten väyläinvestointien, suorat ja epäsuorat vaikutukset vahvistavat taloutta jopa enemmän kuin hankkeiden toteuttaminen maksaa.

Näin käy etenkin taantuman oloissa, jolloin julkiset investoinnit tavallaan maksavat itse itsensä. Jos vielä hankkeen rahoittaminen on nollakorkoisen velkarahoituksen avulla ilmaista, kohoaa kansantalouden kokonaishyöty.

Samanlaisia välittömiä kasvuruiskeita tai myöhemmin kertyviä talouden epäsuoria heijastushyötyjä on vaikeampi tai mahdoton saavuttaa, jos julkisia investointeja yritetään toteuttaa niin sanotusti budjettineutraalilla tavalla esimerkiksi julkisia menoja vastaavassa mitassa leikkaamalla tai verotusta kiristämällä.

Tällaiset yritykset välttää investoinnista koituvaa tilapäistä velkaantumista kääntyvät herkästi tarkoitustaan vastaan, jos investointimenojen veroiset vyönkiristykset heikentävät taloutta yhtä paljon tai enemmän kuin investoinnista koituisi muuten taloutta vahvistavia vaikutuksia.

Toinen tapa yrittää välttää investoinnista koituvaa velkaantumista – ja samalla vesittää investoinnista koituvia taloushyötyjä – on rahoittaa hanke valtion tuottoisaa omaisuutta myymällä.

Valtion omaisuuden myyminen voi toki joillakin poliittisilla tai aatteellisilla syillä olla perusteltua, mutta taloustoimena edes jonkinlaista positiivista tuloa tuottavan omaisuuden myyminen nollakorkoisen velan välttämiseksi on jokseenkin järjetöntä oman oksan sahaamista.

Tästä kiistakysymyksessä on tämänkertaisissakin hallitusneuvotteluissa kiristelty hampaita, ja epäilemättä valtion ”taseen paneminen töihin” nousee vastakin suurten investointien valmistelussa ja velan välttelyssä esiin. Se voi silti edustaa hölmöläisten talouspolitiikkaa.

Tuleville polville hyödyt ja lasku

Toinen pätevä peruste toteuttaa väylähankkeiden kaltaisia pitkävaikutteisia julkisia investointeja velkarahoituksella on niin sanottu hyötymisperiaate.

Sen mukaan hyvin pitkävaikutteiset julkiset investoinnit on perusteltua rahoittaa niin ikään pitkäaikaisella velkarahalla, jolloin hankkeista koituvat kustannukset jäävät samojen tulevien polvien maksettaviksi, jotka saavat niistä suurimman hyödyn.

Hyötymisperiaatteen perusteella on täysin paikallaan ja jopa suositeltavaa jättää tulevien polvien huoleksi sellaiset julkiset velat, joiden avulla on rakennettu tulevien polvien hyödyksi jääviä yhteiskunnan rakenteita.

Tässä mielessä hyötymisperiaate asettaa kansantalouden kokonaisuudelle mielekkäät väylähankkeet ja esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankkeet samalle viivalle kuin esimerkiksi puolustusvoimien hävittäjähankinnat.

Kymmenen viime vuoden vyönkiristyksiä on tavan mukaan perusteltu yrityksellä välttää julkista velkaantumista, ja yksi vakioperusteista on ollut kansaa kosiskeleva hokema, jonka mukaan ”emme voi jättää velkojamme tuleville polville”.

Hyötymisperiaate on jokseenkin jyrkästi tätä hokemaa vastaan, sillä sen mukaan isohko osa julkisista veloista kuuluukin ”tulevien polvien” eikä suinkaan nykypolvien kontolle.

Tämän lajin hölmöilyä olisi helppo välttää, jos talouspolitiikan päättäjät malttaisivat tarkastella toimiensa pitkäaikaisia vaikutuksia kansantalouden kokonaisuuteen eikä vain välittömiä vaikutuksia valtiontalouteen.

Vain hieman kärjistäen valtion tai muun julkisen talouden velkaantumisella ei ole itsessään järin suurta merkitystä. Paljon suurempi merkitys on sillä, mitä julkisella velkarahoituksella saadaan aikaan ja mitkä ovat julkisten toimien vaikutukset kansantalouden kokonaisuuteen.

Julkisen talouden uusi velkarahoitus ei ole ongelma vaan mahdollisuus, jos sen avulla on mahdollista vahvistaa kansantaloutta enemmän kuin lisävelasta koituu lisäkustannuksia.

Taloussääntö voi estää järkeviä hankkeita

Meneillään olevat hallitusneuvottelut ovat vaarassa juuttua rahariitoihin, sillä neuvotteluihin osallistuvilla puolueilla on enemmän ajatuksia ja toiveita uusista julkisista menoista kuin niihin on käytettävissä rahaa.

Ja siihen onkin paljon painavia syitä, miksi julkisten käyttömenojen kasvattaminen velkaantumista lisäämällä onkin paikallaan riitauttaa. Edes nollakorkoinen velkarahoitus ei kanna pitkälle, jos sen vaikutukset heikentävät eivätkä vahvista kansantalouden kasvuvoimaa.

Mutta koko kansantalouden tuottavuutta, kilpailukykyä ja kasvuvoimaa vahvistavat investoinnit ovat toista maata. Niissä voi olla järkeä silläkin uhalla, että toteuttaminen kasvattaa julkisen velan määrää.

Olennaista on, miten investoinnit vaikuttavat talouskasvuun. Lisävelka ei ole ongelma, jos velkaisuuden suhdeluvut paranevat. Näin käy, jos talous kasvaa investointien vaikutuksesta enemmän kuin velkamäärä.

Mutta talouspoliittisen järjen käyttö voi taas törmätä yhteen taloussääntöön, joka on teettänyt aiemmillakin hallituksilla hölmöläisten talouspolitiikkaa.

Se kumpuaa EU:n määrittelemistä kansantalouden tilinpidon periaatteista, joiden mukaan valtion kiinteät investoinnit on kirjattava menoiksi sitä mukaa kuin niitä maksetaan eikä koko käyttöajalle jaksottaen.

Esimerkiksi uusi moottori- tai rautatie on käytössä ja vahvistaa talouden kasvuvoimaa toivon mukaan vuosikymmenten ajan, joten olisi täysin perusteltua jaksottaa siitä koituvat kustannuksetkin useamman vuoden ajalle kuin rakennusvuosille.

EU:n taloussäännöt kuitenkin määräävät toisin. Niiden mukaan kulut on kirjattava ja laskettava mukaan alijäämäisyyden ja velkaisuuden suhdelukuihin sitä mukaa kuin niitä on maksettava. Tämän vaatimuksen takia suurhankkeiden kustannukset voivat herkästi törmätä julkisen talouden alijäämärajoituksiin, vaikka kustannusten asiallisella jaksottamisella näin ei kävisi.

Tällaisella perverssillä kirjausperiaatteella Suomeen ei rakennettaisi ainuttakaan sellutehdasta tai muutakaan yksityistä tuotantolaitosta.

Tämä taloussääntöjen kompa on keskeisiä syitä sillekin, että Suomen on hyvin vaikea panna alulle ainuttakaan uutta julkista suurhanketta ilman vuosikausien mittaiseksi venyvää empimistä ja aikailua – ja sille, että maantiet ja rataverkko rapistuvat.

Ja tämä taloussääntöjen kompa on keskeisiä syitä sille, että jos julkisen talouden hankkeita kuitenkin pannaan vireille, toteutetaan niitä mutkikkaiden ja kalliiden viritysten, kuten niin sanottujen elinkaarimallien tai yksityisrahoitusmallien, avulla.

Taloussääntöjen kompapykäliä on mahdollista kiertää, mutta keinot voivat olla kyseenalaisia – ja lopputulos kuin hölmöläisten peiton jatkamista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      9 asiaa, joista ensiasunnon ostaja on usein ulalla – silmät aukenivat, kun totuus uudesta lainailmiöstä paljastui: ”Se saattoi tuntua halvalta”

    2. 2

      Perintäyhtiö lähetti laskuja enemmän kuin laki sallii – rahoja karhuttu sukista, alushousuista, partateristä...

    3. 3

      Jussi on syönyt Suomen jokaisella ABC:llä – nämä kaksi asemaa ovat suosikit 145:n joukosta

    4. 4

      Finanssivalvonta: paperisten tunnus­luku­listojen käyttöä voidaankin jatkaa

    5. 5

      Juristit paljastavat 4 syytä, miksi testamentti kannattaa tehdä – ”Lapset voivat tehdä kiusaa leskelle”

    6. 6

      Matias, 25, valmistui kauppa­tieteen maisteriksi – nyt hän on kesätöissä kyläkaupassa: ”En silloin vielä tiennyt, että tästä tulee tulevaisuuden alani”

    7. 7

      Päästöriita murjoo Mercedes-Benzin emoyhtiötä – jo kolmas tulosvaroitus vuoden sisään

    8. 8

      Ekonomisti varoittaa heikentyneen talouskasvuennusteen seurauksista: Olisimme hyvin varovaisia purkamaan aktiivimallia

    9. 9

      Oletko ostamassa käytettyä puhelinta? Tarkista nämä 4 asiaa

    10. 10

      Kansa hämmästyi ministerien veloista: ”On siinä jälkipolvilla ihmettelemistä” – asiantuntija kertoo, mistä on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      9 asiaa, joista ensiasunnon ostaja on usein ulalla – silmät aukenivat, kun totuus uudesta lainailmiöstä paljastui: ”Se saattoi tuntua halvalta”

    2. 2

      Perintäyhtiö lähetti laskuja enemmän kuin laki sallii – rahoja karhuttu sukista, alushousuista, partateristä...

    3. 3

      Juristit paljastavat 4 syytä, miksi testamentti kannattaa tehdä – ”Lapset voivat tehdä kiusaa leskelle”

    4. 4

      Jussi on syönyt Suomen jokaisella ABC:llä – nämä kaksi asemaa ovat suosikit 145:n joukosta

    5. 5

      Ekonomisti varoittaa heikentyneen talouskasvuennusteen seurauksista: Olisimme hyvin varovaisia purkamaan aktiivimallia

    6. 6

      Finanssivalvonta: paperisten tunnus­luku­listojen käyttöä voidaankin jatkaa

    7. 7

      Matias, 25, valmistui kauppa­tieteen maisteriksi – nyt hän on kesätöissä kyläkaupassa: ”En silloin vielä tiennyt, että tästä tulee tulevaisuuden alani”

    8. 8

      Danske Bankin Tanskan-johtaja sai potkut – 87 000 ihmistä maksoi liikaa sijoitus­tuotteesta

    9. 9

      Uusi menetelmä ehkäisee ulkomaisten mansikoiden myyntiä suomalaisina

    10. 10

      Oletko ostamassa käytettyä puhelinta? Tarkista nämä 4 asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi on syönyt Suomen jokaisella ABC:llä – nämä kaksi asemaa ovat suosikit 145:n joukosta

    2. 2

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    3. 3

      TE: Tulli jysäytti: maku­lonkeroiden ja -siidereiden veroon 41 prosentin korotus

    4. 4

      Kansa hämmästyi ministerien veloista: ”On siinä jälkipolvilla ihmettelemistä” – asiantuntija kertoo, mistä on kyse

    5. 5

      Mies ennakoi kuolemaansa ja osti kesämökin nuorikkonsa nimiin: Ei tullut viikatemiestä, vaan tuli ero – näin kävi mökille

    6. 6

      Juristit paljastavat 4 syytä, miksi testamentti kannattaa tehdä – ”Lapset voivat tehdä kiusaa leskelle”

    7. 7

      Hittijuoma loppui hyllyiltä Suomessa – S-ryhmän päällikkö harmittelee yhtä asiaa

    8. 8

      LM ja HS: Ex-työministeri Jari Lindström ilmoittautui työttömäksi – TE-toimiston työntekijä hiljeni langan päässä

    9. 9

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    10. 10

      9 asiaa, joista ensiasunnon ostaja on usein ulalla – silmät aukenivat, kun totuus uudesta lainailmiöstä paljastui: ”Se saattoi tuntua halvalta”

    11. Näytä lisää