Kommentti: Kaksi syytä, miksi vaalien talouslupaukset uhkaavat pettää

Julkaistu:

Puolueiden talouslinjaukset uhkaavat pian vaalien jälkeen muuttua pettymyksiksi. Lupaukset häviävät kuin eurotalouden mustaan aukkoon, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Suurin osa vaalikeskusteluissa kuulluista talouslinjauksista ja -lupauksista on kuin puheenjohtajat vahvistaisivat yhteen ääneen kahden viime hallituskauden talouspolitiikan vyönkiristykset virheiksi.

Tällaisen kuvan voi helposti saada ainakin sen perusteella, että puolue kuin puolue esittää talouspoliittisissa vaalilinjauksissaan viime hallituskausilla toimeen pantujen vyönkiristysten ja niiden vaikutusten perumista.

Eroja on oikeastaan vain siinä, nimittävätkö puheenjohtajat viime hallitusten koulutusleikkauksia ja muita julkisen talouden leikkauksia suoranaisiksi virheiksi vai ainoastaan ikäviksi mutta pakon sanelemiksi toimiksi.

Siitä puoluejohtajat tuntuvat joka tapauksessa olevan lähes liikuttavan yksimielisiä, että viime hallituskausien vyönkiristyksiä ja niistä koituneita haittoja on tarpeen paikata esimerkiksi juuri koulutukseen ”panostamalla” ja eniten aiemmista leikkauksista kärsineiden kansalaisten tukea lisäämällä.

Samoin siitä vallitsee varsin laaja yksimielisyys, että edelleen suhteellisen korkea työttömyys on Suomen talouden pitkäaikaisille näkymille erittäin suuri rasite, ja että työllisyysponnisteluja on tarpeen jatkaa.

Sävyeroista huolimatta linjauksissa on ainakin yksi yhteinen heikkous:

Talouslupaukset rakentuvat pääosin toiveikkaaseen oletukseen, että talous jatkaa kohtalaista kasvamistaan ja että näin julkiseen talouteen kertyy alati kasvava määrä uusia verotuloja ja jakovaraa.

Tällainen oletus uhkaa pian vaalien jälkeen törmätä kahteen suureen esteeseen tai ainakin hidasteeseen.

Ensimmäinen este on eurotaloutta paraikaa uhkaava talouden vuosikausiin vakavin laskusuhdanne, joka kasvattaa jo uuden taantuman riskiä.

Toinen on Suomen talouspoliittisen sisäpiirin ja useimpien puoluejohtajien sokea luottamus ja tinkimätön sitoutuminen euroalueen osin haitallisiin taloussääntöihin.

Talouden musta aukko voimistuu

Euroalueen laskusuhdanteessa olisi Suomelle jo sellaisenaan kosolti haastetta, mutta puolueiden lupailemien elvyttävien taloustoimien avulla uusi taantuma olisi ehkä vältettävissä kuin vahingossa.

Todennäköisemmältä kuitenkin vaikuttaa, että käy toisin:

Kun kasvu piakkoin heikkenee, alkavat työllisyystavoitteetkin lipsua, ja siitä on vain lyhyt matka julkisen talouden tasapainon heikkenemiseen. Julkisen talouden automaattisten joustojen vaikutukset alkavat ennen pitkää kasvattaa julkisen talouden budjettivajeita ja julkista velkaantumista.

Viimeistään silloin seuraavankin hallituksen talouspoliittinen kantti pettää ja siitä alkaa talouspolitiikan seuraava hätäjarrutus. Siitä huolimatta, että siitä alkaa herkästi myös Suomen seuraava taantuma. Ja siitäkin huolimatta, että uusi taantuma heikentää julkisen talouden tasapainoa helposti enemmän kuin taantuman torjuminen.

Tämän lajin uhkakuva voi toki olla vainoharhaista kuvittelua, mutta se heijastelee Suomen talouden rakenteellista haavoittuvuutta ja euroalueen taloussääntöihin ja rahaliiton ominaisuuksiin sisään rakennettuja rasitteita.

Euroalueen talous- ja rahapolitiikan keskeiset säännöt ja vaatimukset synnyttävät etenkin laskusuhdanteen ja taantuman oloissa vaikeuksia voimistavan itsetuhoisen kierteen, kuin talouden mustan aukon.

Näin käy, kun julkisen talouden kaavamaiset alijäämä- ja velkarajat painostavat hallituksia taantuman oloissa kiristämään talouspolitiikan viritystä vaikka sitä pitäisi päinvastoin keventää.

Tällainen itsetuhoinen talouspolitiikka ehti vuosien ajan imeä Suomenkin taloudesta kasvuvoimaa kuin talouden musta aukko ennen kuin muun maailman kasvu veti Suomenkin talouden perässään kasvuun.

Sama talouden musta aukko ja sen äärimmäinen vetovoima vahvistuu taas.

Kolme ulkoista talousuhkaa

Suomen seuraava hallitus tuskin ehtii tehdä ainuttakaan talouspolitiikan omaa maalia ennen kuin eurotalouden kasvavat vastoinkäymiset ulottuvat Suomenkin talouteen.

Ennalta arvaamattomien talousyllätysten lisäksi euroalueen ja samalla Suomen talouden näkymiä varjostaa parhaillaan ainakin kolme erikseen nimettävissä olevaa talousuhkaa.

Näiden uhkien alkulähteet ovat ilman sen kummempaa tärkeysjärjestystä Britannia, Yhdysvallat ja Saksa.

Britannian haittavaikutukset liittyvät maan sekavaan EU-eroprosessiin ja sen tuntemattomaan mutta ties kuinka haitalliseen lopputulokseen. Ja siihen, että brexit-epävarmuus on juuri pitkittynyt ties kuinka pitkäaikaiseksi.

Brixit-haitat kasvavat sitä suuremmiksi mitä riitaisampi ero toteutuu. Pahin vaihtoehto on ero ilman sopimuksia ja siitä syttyvä talouskriisi. Mutta haittaa koituu siinäkin tapauksessa, että brexit peruuntuu tai laimenee vale-eroksi, sillä varautumiseen ja varastoihin kuluneet varat muuttuvat turhiksi rasitteiksi.

Yhdysvallat voi muuttua eurotaloutta ahdistavaksi rasitteeksi, jos Kiinan kanssa mahdollisesti syntyvä kauppasopu kääntää kauppapoliittisen huomion euroalueen vientiylijäämiin ja palauttaa autotullien kaltaiset voimakeinot uudestaan presidentti Donald Trumpin agendalle.

Kauppasodan kohdistumisesta eurotalouteen iskisi ensin ja lujimmin Saksan talouteen. Mutta Saksan vaikeuksista heijastuisi hyvin pian suoria ja epäsuoria vaikutuksia Suomeenkin, sillä Saksa on Suomen tärkein vientimaa.

Ensin Suomen vienti sakkaisi ja vientiteollisuuden kannattavuus heikkenisi. Seuraavaksi alkaisivat vientialojen työllisyysvaikeudet lomautuksineen ja irtisanomisineen.

Pian edessä olisivat kenties edellisiäkin vaikeammat kilpailukykykamppailut.

Seuraavalla kiky-kierroksella paine voi kasvaa kovemmaksi kuin viimeksi, sillä tuolloin Saksan kilpailukyvyn heikkeneminen kavensi umpeen kurottavaa etumatkaa mutta ensi kerralla Saksallakin voi olla paineita kiriä omaa kilpailukykyään ja samalla nostaa meikäläistä kiky-rimaa.

Kantti tuskin kestää kurittomuutta

Reaalitalouden uhkakuvat voivat kärjistää talouspolitiikan ristiriitaisia haasteita ennen kuin Suomen seuraavan hallituksen toimikausi on ehtinyt kunnolla alkuun.

Ristiriidat korostuvat, kun kasvun heikkeneminen tai varsinkin taantuma edellyttäisi talouspolitiikan keventämistä ja kokonaiskysynnän elvyttämistä mutta euroalueen taloussäännöt ja -vaatimukset edellyttävät vyönkiristyksiä.

Tämä ristiriita koskee periaatteessa kaikkia euromaita, mutta jostakin syystä se korostuu Suomessa ja muutamassa muussa pohjoisessa euromaassa tyystin toisella tavalla kuin useimmissa eteläisissä euromaissa.

Suomi näyttääkin jostakin syystä pyrkivän taloussäännöissä jonkinlaisen mallimaan suorituksiin siitä huolimatta, että Suomen valtio on ylivelkaisen euroalueen vähävelkaisimpia. Ja siitä huolimatta, että vyönkiristyskisassa menestyminen kääntyy herkästi menetyksiksi.

Tällaisessa talouspoliittisessa seurassa pingottaminen vaikuttaa erityisen oudolta siksi, että euroalueen rahapolitiikkaa ohjaillaan koko euroalueen eikä yksittäisen jäsenmaan kunnon ja tarpeiden mukaan.

Ja siksi, että juuri tuon euromaiden keskimääräisen yleiskunnon perusteella alueen keskuspankki EKP on pitänyt ja lupaa pitää vastakin korkoja nollan prosentin tuntumassa ja sitäkin matalammissa miinuslukemissa.

Euromaiden keskimääräisiin alijäämä- ja velkamääriin verrattuna Suomen seuraavalla hallituksella olisi periaatteessa mahdollisuus torjua seuraavan taantuman haittoja panemalla toteen vaikkapa vaalilupausten taloustoimia.

Mutta se edellyttäisi poliittista rohkeutta asettua talouspolitiikan todellisia mahtitekijöitä ja niiden vaatimuksia vastaan. Ja se edellyttäisi kanttia ryhtyä talouspoliittiseen ”kurittomuuteen”.

Siksi Suomen seuraavakaan hallitus tuskin tohtii pullikoida vastaan, kun talouspolitiikan reunaehdoista määräävät valtiovarainministeriö VM ja Suomen Pankki sekä EU-komissio ja euroalueen keskuspankki EKP.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin Sipilän hallitus hävitti huomattavan osan Nesteestä valtion salkusta – liki tuntematon säätiö sai 50 miljoonan potin

    2. 2

      Ilmalämpöpumput revitään käsistä – ”Paniikinomainen kysyntä alkoi jo ennen joulua”

    3. 3

      Amazon tuplasi tuloksensa ensimmäisellä neljänneksellä

    4. 4

      Sipilä sanoi panevansa ”taseen töihin” kansallisomaisuudella – Neste ja Patria myyntiin, vertailussa potti jäi pieneksi

    5. 5

      Kesko ostaa Volkswagen-, Audi- ja Seat -liiketoiminnot Laakkoselta

    6. 6

      Viking Linen vuosi alkoi tappiolla – Toimitusjohtaja Hanses: ”Odotan luottavaisesti huippusesonkia”

    7. 7

      Lääkeyhtiö Orionin tulos heikkeni selvästi – uusi syöpälääke odottaa myyntilupaa

    8. 8

      Pulloja palauttanut Timo huomasi kauppakuitissa yllättävän miinusmerkin – ”Emme ole nähneet tarvetta muuttaa käytäntöä”

    9. 9

      Yllätystappiosta kertoneen Nokian osake syöksylaskussa

    10. 10

      Hissiyhtiö Kone tarjoili yllättäen odotuksia heikomman tuloksen – tilaukset kasvussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sipilä sanoi panevansa ”taseen töihin” kansallisomaisuudella – Neste ja Patria myyntiin, vertailussa potti jäi pieneksi

    2. 2

      Näin Sipilän hallitus hävitti huomattavan osan Nesteestä valtion salkusta – liki tuntematon säätiö sai 50 miljoonan potin

    3. 3

      Ilmalämpöpumput revitään käsistä – ”Paniikinomainen kysyntä alkoi jo ennen joulua”

    4. 4

      Pulloja palauttanut Timo huomasi kauppakuitissa yllättävän miinusmerkin – ”Emme ole nähneet tarvetta muuttaa käytäntöä”

    5. 5

      Yllätys: Nokian tulos romahti selvästi tappiolle

    6. 6

      Kesko ostaa Volkswagen-, Audi- ja Seat -liiketoiminnot Laakkoselta

    7. 7

      Yllätystappiosta kertoneen Nokian osake syöksylaskussa

    8. 8

      Lääkeyhtiö Orionin tulos heikkeni selvästi – uusi syöpälääke odottaa myyntilupaa

    9. 9

      Hissiyhtiö Kone tarjoili yllättäen odotuksia heikomman tuloksen – tilaukset kasvussa

    10. 10

      Postin kirjeiden jakelumäärä väheni roimasti – alkuvuoden lasku voimakkainta ikinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jouni lähetti 11 kirjettä Postin uusilla nopean toimituksen merkeillä – lopputulos hämmensi

    2. 2

      Pulloja palauttanut Timo huomasi kauppakuitissa yllättävän miinusmerkin – ”Emme ole nähneet tarvetta muuttaa käytäntöä”

    3. 3

      Älä maksa liikaa veroja! Juristin 7 vinkkiä: Näin voit voittaa tai hävitä jopa tuhansia euroja

    4. 4

      Yrittäjä-Willem panee kivijalkakaupan kiinni, jos verottajan suunnitelma toteutuu – ”Ei olisi enää kannattavaa”

    5. 5

      Mökkikaupat viedään yhä useammin käräjille – ”Lahovaurioita etsitään kissojen ja koirien kanssa”

    6. 6

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    7. 7

      Sipilä sanoi panevansa ”taseen töihin” kansallisomaisuudella – Neste ja Patria myyntiin, vertailussa potti jäi pieneksi

    8. 8

      Bisnesenkeli Kim Väisänen ällistyi elinkelvottomasta firmasta: ”Rahaa oli poltettu 500 000 euroa ja liikevaihto 100 euroa”

    9. 9

      Näin Sipilän hallitus hävitti huomattavan osan Nesteestä valtion salkusta – liki tuntematon säätiö sai 50 miljoonan potin

    10. 10

      Suomi on suomalaiselle matkailijalle tyyris: tonnilla kotimaan reissulle vai viikoksi Kreikkaan?

    11. Näytä lisää