Jan Hurrin kommentti: Suomen on nyt lähes mahdotonta välttää vaikeuksia – syynä talouden rakenne

Euroalueen vientiriippuvuus kostautuu, kun kasvu muualla heikkenee. Tästä syystä Suomenkin talous sakkaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

7.4.2019 7:41

Valtiovarainministeriö (VM) on heikentänyt Suomen talouden lähivuosien kasvuennusteitaan. Päivitetyt ennusteet vetävät pohjaa pois vaalilupausten enimmäkseen varsin toiveikkailta talouslinjauksilta ja -lupauksilta.

VM:n entistä vaisummat kasvuodotukset voivat vaikuttaa vaalitunnelman vesittämiseltä. Mutta ne voivat silti osoittautua turhan toiveikkaiksi.

Uusiin kasvunäkymien heikennyksiin on syytä varautua sillä perusteella, että muun maailman kasvunäkymät ja taloustunnelmat ovat lyhyen ajan kuluessa heikentyneet jyrkemmin ja voimakkaammin kuin VM on heikentänyt Suomen talouden kasvuennusteitaan.

Siksi seuraavatkin ennustekorjaukset lienevät ennemmin alas- kuin ylöspäin.

Suomen pitkälti vientivetoinen talousmalli merkitsee useimpia muita euromaita suurempaa riippuvuutta muun maailman talouskunnosta. Hyvässä ja pahassa.

Vientiriippuvuudesta johtuu, että Suomen taloudella on taipumus seurata muun maailman ja varsinkin tärkeimpien vientimaiden suhdannekäänteitä yleensä hieman näitä myöhemmin mutta liki poikkeuksetta lopulta voimakkaammin vaikutuksin.

Juuri nyt koko maailman kasvunäkymiä heikentää kaikkien suurimpien talouksien samanaikainen kasvun ja samalla maailmankaupan hidastuminen. Siksi Suomenkin on hyvin vaikea tai likimain mahdoton välttää vaikeuksia.

Vientivetoinen talous on haavoittuva

Suomen vientiriippuvuutta ja siitä koituvaa haavoittuvuutta korostaa se, että koko euroalueen ja eritoten suurimman euromaan, Saksan, talous rakentuu täsmälleen saman vientivetoisen kasvumallin varaan.

Tämä vientivetoinen kasvumalli voi tuottaa vahvaa kasvua ja kohtalaista työllisyyskehitystäkin niin kauan kuin muun maailman talous ja maiden välinen tavarakauppa kasvavat ja keskeisille vientituotteille riittää muualla kysyntää.

Mutta vientiponnistelujen asettaminen kotimaisen kysynnän edelle synnyttää ajan oloon kasvavaa riippuvuutta vientimarkkinoiden alituisesta kasvusta. Samalla syntyy haavoittuvuutta muiden vaikeuksista heijastuville haitoille.

Tästä syystä Suomelle ja koko euroalueelle keskeisen tärkeä Saksan vientiteollisuus on viime kuukausina kokenut pahimpia takaiskuja sitten kymmenen viime vuoden tukalimpien kriisiaikojen.

Saksalaisviennin vaikeuksille voi olla paljon yksittäisiä ja satunnaisia syitä, mutta taustalla on kaksi suurta muutosta yli muiden: talouskasvu on samaan aikaan heikentynyt niin Kiinassa kuin Yhdysvalloissa, joiden markkinat ovat Saksalle ja koko euroalueelle keskeisen tärkeitä vientiapajia.

Kehnon käänteen dramaattisuutta ja Saksan kallionlujaksi usein kehutun talouden haavoittuvuutta korostaa se, että Yhdysvaltain ja Kiinan kasvu on vasta hidastunut, mutta Saksa on silti jo voipunut vientiteollisuuden taantumaan.

Suomi on Saksan kanssa samaa maata mutta sillä erotuksella, että Suomi on maailmankaupan ravintoketjussa Saksastakin riippuvainen pienempi lenkki.

Korot enteilevät taantumaa

Maailmankaupan käänteet ovat toisinaan yllättäviä ja yllättävän nopeita, joten suotuisatkin käänteet ovat aina mahdollisia. Juuri nyt sellainen ei kuitenkaan vaikuta erityisen todennäköiseltä yllätykseltä.

Maailman suurista talouksista ja samalla euroalueelle tärkeistä vientimarkkinoista Yhdysvallat ja Kiina kasvavat yhä, mutta eivät entiseen malliin.

Yhdysvaltain talous kasvaa euroalueeseen verrattuna kohtalaisesti, mutta se uhkaa lähimmän vuoden tai puolentoista kuluessa uupua taantumaan. Näin ainakin varoittaa maan korkomarkkinoilla koettu poikkeuksellinen muutos, liittovaltion pitkäaikaisten korkojen painuminen lyhytaikaisten korkojen alapuolelle.

Tämä niin sanotun korkokäyrän painuminen laskevaksi on mahdollista tulkita merkiksi sijoittajien tulevaisuuden odotusten heikkenemisestä poikkeuksellisen heikoiksi. Pelkkien odotusten lisäksi korkokäänne on itsekin omiaan heikentämään taloutta, sillä se heikentää pankkien kannattavuutta ja luotonantokykyä.

Euroalueellakin velkakirjamarkkinat ilmentävät heikkoja kasvunäkymiä, mutta eri tavalla kuin Yhdysvalloissa. Täällä apeista näkymistä kertovat pitkien korkojen painuminen taas nollan prosentin alapuolelle miinukselle.

Yhdysvaltain taantuma olisi vakava paikka koko maailmantaloudelle, sillä se on maailman ylivoimaisesti suurin kysynnän lähde ja muille keskeisen tärkeä vientiponnistelujen määränpää. Siksi Yhdysvaltain taantuma olisi erityisen haitallinen takaisku tavallista vientiriippuvaisemmille maille, kuten Saksalle ja Suomelle.

Kiinan kasvu hidastuu lisää

Kiinan taloudessa sen sijaan ei ainakaan vielä näy taantuman enteitä, mutta senkin kasvu on hidastunut selvästi totuttua heikommaksi.

Kiina on kärsinyt Yhdysvaltain määräämistä tullien korotuksista ja Yhdysvaltain kasvun hidastumisesta, mutta kasvun hidastuminen on osin seurausta maan oman talouspolitiikan hitaasta mutta määrätietoisesta suunnan muutoksesta.

Viime päivien toiveikkaat uutiset Yhdysvaltain ja Kiinan välisten kauppaneuvottelujen edistymisestä ovat tervetullutta piristystä muutoin apeisiin talousnäkymiin.

Mutta kauppakahinan laantuminen ei välttämättä ole euroalueelle pelkästään hyvä uutinen. Kauppasopu Kiinan kanssa voi herkästi kääntää Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kriittisen huomion Saksan ja koko euroalueen luonnottoman suuriin vaihtotaseen ylijäämiin.

Esimerkiksi Yhdysvaltain aiemmin harkitsemien mutta toistaiseksi lykkäämien autotullien korotukset olisivat uusi kelju käänne Saksan vientiteollisuudelle.

Ja se olisi uusi kelju käänne Suomen viennille ja sitä myöten koko Suomen taloudelle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?