Jan Hurri: Rahaelvytys on jo muuttunut talouden tuesta taakaksi – zombitalous kukoistaa - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Jan Hurrin kommentti: Keskuspankit ruokkivat zombitaloutta – ja heikentävät kasvua

Julkaistu: 23.3.2019 7:30

Keskuspankit ovat elvyttävinään taloutta, vaikka tulokset ovat kääntyneet tarkoitustaan vastaan. Talouden kasvuvoima kuihtuu, kun ilmaisen rahan tarjonta vahvistaa talouszombeja, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Keskuspankkiirit näyttävät elävän teoreettisten talousmalliensa keinotodellisuudessa, jossa mahdollisimman matalat korot ja edullisen rahoituksen yltäkylläinen tarjonta on kuin talouden taikajuomaa.

Tuossa keinotodellisuudessa ilmaisen rahan tarjontaa lisäämällä on aina ja kaikissa oloissa mahdollista synnyttää ja vahvistaa talouskasvua sekä panna alulle muitakin kaikin puolin suotuisia kehityskulkuja.

Ympäröivä talouden arkitodellisuudessa näyttää kuitenkin käyneen toisin.

Jos ilmaisen ja vielä ilmaistakin edullisemman lainarahan ylenpalttinen tarjonta olisi vahvan talouskasvun varma tae, olisi talouden kasvuennusteita kautta maailman korjattu viime kuukausina ylös- eikä alaspäin.

Ja jos nolla- ja miinuskorot kannustaisivat yrityksiä ja kotitalouksiakin yhä uusiin ja yhä kekseliäämpiin investointeihin, olisivat kai tuottavuus- ja kestävyyshuoletkin menneitä eivätkä yhä ajankohtaisempia huolia.

Oikeasti kasvuennusteita on kuitenkin laskettu kautta maailman. Samoin tuottavuuskehityksen heikkous ja velka- ja kestävyysongelmien paheneminen ovat ajankohtaisia puheenaiheita niin meillä kuin monin paikoin muualla.

Keskuspankkiireille talouden kasvuongelmat ovat kuin tilaus lisätä rahaelvytyksen tehoa. Muille se on jo varoitus vuosien ajan yltäkylläisenä jatkuneen rahaelvytyksen haitoista.

Yksi liian pitkään liian keveänä jatkuneen rahapolitiikan ilmeinen haitta on niin sanotun zombitalouden voimistuminen – ja terveen talouden heikkeneminen.

Kriisirahoitus jatkuu yhä

Maailman mahtavimmat keskuspankit, Yhdysvaltain Fed ja euroalueen EKP, ovat uusilla rahapolitiikan linjauksillaan vahvistaneet lujaa uskoaan rahaelvytyksen mahtivoimaan.

Viime keskiviikkona Fed ilmoitti keventävänsä rahapolitiikkansa viritystä keskeyttämällä ohjauskorkonsa nostot ja lopettamalla taseensa supistukset ensi syksynä. Finanssimarkkinat veikkaavat jo koron seuraavaksi laskevan.

EKP ehti jo pari viikkoa sitten ilmoittaa oman rahapolitiikkansa virityksen keventämisestä lykkäämällä ohjauskorkonsa nostoja ainakin ensi vuoteen ja viivyttelevänsä taseensa supistuksia vieläkin pidempään.

Samoilla linjoilla on maailman kolmas rahapoliittinen mahtitekijä, Japanin keskuspankki BoJ. Se on viime viikkoina kuuluttanut valmiuksiaan ryhtyä milloin tahansa uusiin rahapolitiikan elvytystoimiin.

Fedin johtajat ovat viime viikkojen puheenvuoroissaan väläytelleet ajatusta painaa ohjauskorko negatiiviseksi seuraavan taantuman taltuttamiseksi. EKP ja BoJ ovat sen jo tehneet, ja niiden ohjauskorot ovat paraikaakin nollan prosentin tuntumassa ja osin nollan alapuolella miinuksella.

Nolla- ja miinuskorkojen lisäksi keskuspankit ovat kymmenen viime vuoden aikana kasvattaneet keskuspankkirahan tarjontaa historiallisen mittavilla rahasummilla. Fed, EKP ja BoJ ovat syöttäneet rahamarkkinoille yhteensä yli 10 000 miljardin euron arvosta uunituoretta ja lisäksi liki ilmaista rahaa.

Nollakorkojen ja raharuiskujen tarkoitus oli ensin taltuttaa finanssikriisi, mikä onnistuikin. Mutta finanssikriisin kriittiset hetket koettiin jo kymmenen vuotta sitten ja eurokriisinkin pahimmista pinteistä on jo useampi vuosi aikaa.

Keskuspankit ovat sinnikkäästi kuitenkin jatkaneet rahaelvytystä, vaikka sen teho on heikentynyt heikentymistään – ja vaikka sen vaikutukset ovat jo osin kääntyneet tarkoitustaan vastaan ja alkaneet tuottaa taloudelle haittaa.

Nollakorot viivyttävät konkursseja

Nolla- ja miinuskorkojen sekä lainarahan yltäkylläisen tarjonnan tarkoitus on kannustaa pankkeja myöntämään sekä yrityksiä ja kotitalouksia ottamaan rohkeasti uutta lainarahoitusta ties kuinka kekseliäiden ja tuottavien hankkeiden rahoittamiseen.

Näin piti käydä keskuspankkiirien teoreettisessa keinotodellisuudessa, mutta oikeassa elämässä näyttääkin käyneen toisin.

Käytännön arkielämässä näyttää todennäköisemmältä, että nollakorkoinen ja muutoin epänormaalin edullisen lainarahan tarjonta on heikentänyt eikä vahvistanut talouden kasvuvoimaa ja uudistumista entistä tuottavammaksi.

Näin on käynyt, kun keskuspankkien raharuiskeet ovat tarjonneet jatkoaikaa kannattamattomille ja ylivelkaisille pankeille ja muille yrityksille. Ilmainen ja puoli-ilmainen rahoitus on säästellyt konkurssikypsiä pankkeja ja muita yrityksiä vararikoilta ylläpitämällä keinotekoisesti niiden elintoimintoja.

Zombipankkien ja -yritysten pystyssä pitäminen hyödyttää kyseisiä zombeja ja niiden alkuperäisiä rahoittajia, jotka välttyvät tappioilta tai saavat ainakin tilaisuuden viivyttää tappioita.

Mutta useimmille muille talouden zombeista on enimmäkseen haittaa.

Zombit heikentävät tuottavuutta

Tappiollisen pankki- ja liiketoiminnan ylläpitäminen keinotekoisin konstein merkitsee ensin koko kyseisen toimialan kannattavuuden heikkenemistä ja myöhemmin koko talouden kasvuvoiman heikkenemistä.

Kotimainen analyysiyhtiö GnS Economics kuvailee maaliskuun suhdannekatsauksessaan seikkaperäisesti, miten talouszombien vahvistuminen heikentää ennen pitkää koko taloutta.

Yhtiön mukaan kuvio on selkeä mutta masentava.

Mitä runsaammin keinotekoisen edullista rahoitusta ohjautuu tappiollisen pankki- ja liiketoiminnan jatkamiseen sitä niukemmin rahoitusta hakeutuu saati liikenee uuteen ja tuottavaan liiketoimintaan.

Kun konkurssit eivät saa tehdä tehtäväänsä eivätkä kaada kannattamatonta liiketoimintaa pois päiviltä vaan keinotekoinen rahaelvytys ylläpitää tappiollistakin toimintaa, ei uudelle tuottavalle liiketoiminnalle avaudu kasvutilaa.

Näin talouden luontainen uudistuminen ja tuottavuuskehitys heikkenevät eivätkä suinkaan vahvistu niin kuin olisi tarpeen.

Tähän ankeaan näkymään lienee turha odottaa pikaista muutosta, sillä zombitalouden voimistuminen näyttää selvältä vain GnS:n kaltaisten sivullisten tarkasteluissa mutta keskuspankkiirit sulkevat itse voimistamaltaan vitsaukselta silmänsä.

Niin kauan kuin nolla- ja miinuskorot ovat keskuspankkiirien keinotodellisuudessa talouden kasvuhuolien ratkaisu eivätkä ongelma, zombit sen kuin vahvistuvat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?