Jan Hurrin kommentti: Pysyykö lentokone ilmassa ja hoivavanhus hengissä? Elämää suurempi laskutoimitus ohjaa vastausta

Julkaistu:

Kun liiketoiminnan riskeihin kuuluu ihmishenkien menetys, muuttuu kannattavuuslaskelma elämän ja kuoleman yhtälöksi. Ihmiskohtaloita ohjaa elämää suurempi laskutoimitus, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Lentokoneen on tarkoitus pysyä ilmassa eikä pudota maahan kesken lennon. Ja hoivakodin asiakkaan on tarkoitus saada asiallista huolenpitoa eikä virua unohdettuna tai varsinkaan menehtyä laiminlyöntien takia ennen aikojaan.

Aina ei käy niin kuin on tarkoitus, ja toisinaan toteutuu yksi yritystoiminnan kolkoimmista riskeistä: yrityksen valinnat ja toimet – tekemiset tai tekemättä jättämiset – johtavat suoraan tai epäsuorasti ihmishenkien menetykseen.

Onnettomuuksia sattuu toki tämän tästä ilman mistään yritystoiminnasta aiheutuneita suoria tai epäsuoriakaan vaikutuksia, ja yritykset ja niiden edustajat voivat joutua osallisiksi muiden aiheuttamiin onnettomuuksiin.

Mutta lentokoneen epäillystä tyyppiviasta johtuneet lento-onnettomuudet yhtä hyvin kuin kotoisempien hoivaskandaalien nostamat epäilyt jopa ihmishenkiä vaatineista laiminlyönneistä muistuttavat yritystoiminnan kenties kolkoimmasta riskistä.

Yllättävän monen toimialan ja monenlaisen liiketoiminnan riskeihin kuuluu äärimmäinen riski ihmishenkien vaarantumisesta tai menetyksistä.

Moni yritys joutuu kaiken aikaa puntaroimaan – tai ainakin niiden pitäisi puntaroida – miten yrityksen toimet vaikuttavat asiakkaiden, henkilökunnan ja sivullistenkin turvallisuuteen ja koituuko yrityksen toimista näille jopa kuolemanvaaraa.

Turvallisuusriskien arvioimisen jälkeen yrityksen on arvioitava – tai ainakin sen pitäisi arvioida – mitä se voi tehdä turvallisuusriskien pienentämiseksi ja suoranaisen kuolemanvaaran ennalta ehkäisemiseksi.

Mutta mitä yritys lopulta tekee riskien pienentämiseksi tai poistamiseksi, sitä ohjaavat kustannuksia ja hyötyjä puntaroivat kannattavuuslaskelmat. Kun pelissä on ihmishenkiä, tulee kannattavuuslaskelmista elämää suurempia laskutoimituksia.

Elämän arvo ja kuoleman kustannus

Yritystoiminnan vakiintuneisiin tapoihin kuuluu arvioida investointien ja monenlaisten muiden toimien houkuttelevuutta juuri tähän tarkoitukseen soveltuvien kustannus-hyöty-laskelmien avulla.

Esimerkiksi uuden tehtaan rakentamista puntaroidaan vertaamalla hankkeen kustannuksia ja aikanaan odotettavien tuottojen nykyarvoa toisiinsa.

Jos tuottoja on odotettavissa enemmän kuin hanke maksaa, on se kannattava ja toteuttaminen taloudellisesti houkuttelevaa. Mutta jos hankkeeseen uppoaa rahaa enemmän kuin oletettujen tuottojen nykyarvon verran, on se paras jättää tappiollisena toteuttamatta.

Vakiintuneen laskelman luonne muuttuu kuitenkin olennaisesti, jos yksi tavanomaisten prosenttien ja rahasummien sekaan syötettävistä muuttujista on ihmiselämän tai elinvuoden laskennallinen hinta tai sen menettämisen laskennallinen kustannus.

Ihmiselämän tai elinvuoden rahallinen arvo voi vaikuttaa kylmäkiskoiselta tai jopa absurdilta käsitteeltä, mutta siihen kiteytyy moni niin sanotun terveystaloustieteen ja vaikkapa vakuutusmatematiikan keskeinen kysymys.

Ja se on keskeisiä lukuja yritystenkin kannattavuuslaskelmissa, kun yrityksen toiminta asettaa suoraan tai epäsuorasti ihmishenkiä vaaraan.

Kuinka suureksi arvioidaan ihmishengen tai elinvuoden rahallinen arvo vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka paljon yrityksen kannattavuuslaskelma kannustaa yritystä käyttämään rahaa hengenvaaran vähentämiseen tai estämiseen.

Toinen tuon elämän ja kuoleman yhtälön kriittinen luku on diskonttokorko, jonka korkokannalla lasketaan tulevaisuudessa toteutuviksi arvioitavien tuottojen ja kustannusten nykyarvo.

Diskonttokorko vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka suureksi arvioidaan vaikka viiden vuoden kuluessa toteutuvaksi oletettavan kuolemanvaaran ja siitä koituvan kustannuksen nykyarvo.

Korkea korkokanta laskee elämän arvoa

Elämän ja kuoleman kannattavuuslaskelmissa diskonttokorolla on suurempi vaikutus lopputulokseen kuin ihmiselämän tai elinvuoden hinnalla.

Mitä korkeampi diskonttokorko kannattavuuslaskelmaan syötetään sitä pikemmin ihmiselämän tai elinvuoden nykyarvo lähestyy nollaa euroa vaikka elämän hinta olisi alkujaan määritelty kuinka korkeaksi.

Vastaavasti alkujaan matalakin arvio elämän arvosta pitää sitä paremmin nykyarvolaskelmissa pintansa mitä matalammaksi diskonttokorko asetetaan.

Yhdysvaltalainen oikeustieteen professori Frank Partnoy kuvaa yritystoiminnan ja ihmishenkien ongelmallista suhdetta tutkimuspaperissaan Corporations and human life (Yritykset ja ihmiselämä).

Partnoy havainnollistaa diskonttokoron keskeistä vaikutusta joukolla laskuesimerkkejä, joissa sama alkuarvo kutistuu sitä pienemmäksi mitä korkeammaksi diskonttokorko nostetaan ja mitä enemmän kuluu aikaa.

Hän käyttää esimerkkilaskelmissaan ihmiselämän arvona kymmentä miljoonaa dollaria, jota hän perustelee yhdysvaltalaisilla oikeustapauksilla ja viranomaiskäytännöillä, joskin toteaa käytäntöjen vaihtelevan suuresti.

Kymmenen miljoonan lähtöarvosta on kymmenen vuoden kuluttua jäljellä yhden prosentin diskonttokorolla hieman yli yhdeksän miljoonaa, seitsemän prosentin diskonttokorolla vähän yli viisi miljoonaa mutta 30 prosentin diskonttokorolla vain vähän yli puoli miljoonaa dollaria.

Matalimman koron esimerkissä yrityksen kannattaisi toisin sanoen käyttää tänään yhdeksän miljoonaa taalaa varmistaakseen ihmishengen säästyminen kymmenen vuoden kuluessa. Sen sijaan korkeinta korkokantaa käyttävä yritys ei ole valmis käyttämään samaan tarkoitukseen yhtäkään miljoonaa.

Esimerkit kuvaavat Partnoyn mukaan käytännön ääripäitä. Julkinen laitos voi soveltaa omiin laskelmiinsa niin sanottua sosiaalista diskonttokorkoa, joka voi olla vaikka nolla prosenttia. Sen sijaan vapaasti omat laskelmansa laativat riskisijoittajat käyttävät usein 20:n ja jopa 30 prosentin sisäisiä korkokantoja.

Tällainen elämän ja kuoleman yhtälö voi vaikuttaa ratkaisevasti arvioihin, kannattaako lentokonevalmistajan vaihtaa jokin turvallisuuteen vaikuttava koneen osa tai lentäjäkoulutuksen jakso hieman kalliimpaan vai tinkiikö se lisäkulusta – ja ottaa riskin ihmishenkien menetyksistä.

Sama elämää suurempi laskutoimitus voi osaltaan vaikuttaa päätökseen, kuinka paljon hoivayritys on valmis käyttämään rahaa henkilökunnan palkkaamiseen ja asiakkaidensa turvallisuuteen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

    2. 2

      Jan Hurrin kommentti: Keskuspankit ruokkivat zombitaloutta – ja heikentävät kasvua

    3. 3

      Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

    4. 4

      Nokia aloitti selvityksen: Tehtiinkö Alcatel Lucentissa laiminlyöntejä? ”Tilanne voi johtaa seuraamuksiin”

    5. 5

      Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

    6. 6

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    7. 7

      Kalasataman tornitalon vesivahingosta koitui jopa 7 miljoonan euron vahingot – osakkaille luvataan korvauksia

    8. 8

      Nokian osake kääntyi syöksyyn – nyt yhtiö julkaisi harvinaisen tiedotteen

    9. 9

      Tutkimus: Sähköauto voikin saastuttaa tuplasti

    10. 10

      Nordea: Isyysvapaat pitämällä voi saada jopa tuhansien eurojen hyödyt – silti moni isä jättää sen käyttämättä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

    2. 2

      Kalasataman tornitalon vesivahingosta koitui jopa 7 miljoonan euron vahingot – osakkaille luvataan korvauksia

    3. 3

      Jan Hurrin kommentti: Keskuspankit ruokkivat zombitaloutta – ja heikentävät kasvua

    4. 4

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    5. 5

      Nokian osake kääntyi syöksyyn – nyt yhtiö julkaisi harvinaisen tiedotteen

    6. 6

      Nordea: Isyysvapaat pitämällä voi saada jopa tuhansien eurojen hyödyt – silti moni isä jättää sen käyttämättä

    7. 7

      Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

    8. 8

      Yllättäen irtisanoutunut Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen: ”Tämä on ihan hyvässä hengessä sovittu”

    9. 9

      Nokia aloitti selvityksen: Tehtiinkö Alcatel Lucentissa laiminlyöntejä? ”Tilanne voi johtaa seuraamuksiin”

    10. 10

      Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

    2. 2

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    3. 3

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    4. 4

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    5. 5

      Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

    6. 6

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    7. 7

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    8. 8

      Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

    9. 9

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    10. 10

      Takseilla ja välityskeskuksella lihava riita – savolaiskuski arvioi maksavansa 19 000 euron lisäkulut 3 vuodessa: ”Kuin torppareita”

    11. Näytä lisää