Jan Hurrin kommentti: Tuliko Tallinna-tunnelista juuri poliittinen ongelma?

Julkaistu:

Kiinalainen jättirahoitus tuskin takaa Tallinnan tunnelin taloudellista mielekkyyttä. Mutta se voi muuttaa tunnelin ulkopoliittiseksi ongelmaksi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Liikemies Peter Vesterbackan edustama Finest Bay Area Development -yhtiö kertoi perjantaina allekirjoittaneensa aiesopimuksen peräti 15 miljardin euron arvoisesta rahoituksesta Suomenlahden alittavalle liikennetunnelihankkeelle.

Tunneliyhtiön sopimuskumppani on yhtiön tiedotteen mukaan kiinalainen Touchstone Capital Partners Ltd.

Aiesopimuksen mukaan kiinalaisyhtiön on tarkoitus rahoittaa tunnelihanketta viiden miljardin euron pääomasijoituksella ja kymmenen miljardin euron lainarahoituksella.

Suomalaisyhtiön mukaan hankkeeseen on tarkoitus houkutella nyt sovitun kiinalaisrahoituksen lisäksi ”eurooppalaisia, pohjoismaisia ja suomalaisia pääomasijoituksia”.

Vesterbackan mukaan käytännössä kiinalaisten osuuden olisi tarkoitus olla alle puolet koko rahoituksesta, eli Touchstonen osuuden on tarkoitus pienentyä sitä mukaa, kun muita sijoittajia saadaan mukaan.

Hänen mukaansa koko rahoitus olisi saatu Kiinasta, mutta hankkeeseen ei haluttu niin sanottua Kiina-ongelmaa.
Jos aiesopimuksen rahoitus toteutuu kokonaisuudessaan, kattaa kiinalaisyhtiön järjestämä rahoitus suurimman osan koko tunneliprojektin kustannuksista.

Touchstone-yhtiö on aiemmin osallistunut useiden vastaavien liikenne- ja infrastruktuuri-investointien rahoitukseen ja toteutukseen eri puolilla Aasiaa ja Eurooppaa. Se on yksi Kiinan ”Uuden Silkkitien” toteutukseen osallistuvista kiinalaisyrityksistä.

Toteutuessaan Suomenlahden tunneli-investointi olisi 15 miljardin sijoituksena suurin parhaillaan vireillä oleva infrastruktuurihanke Euroopassa ja kiinalaisillakin mitoilla poikkeuksellisen suuri.

Maailman pisin meren ali kulkeva rautatietunneli kahden vähäväkisen maan välillä on lähtökohtaisesti paitsi poikkeuksellisen suuri ja kallis myös poikkeuksellisen riskipitoinen taloudellinen uhkayritys.

Edes 15 miljardin euron kiinalainen rahoituslupaus tuskin takaa hankkeen taloudellista mielekkyyttä. Tällaisiin mammuttiprojekteihin sijoitettavilla varoilla on rahoituksen lähteestä riippumatta suuri riski kadota Kankkulan kaivoon.

Sen sijaan pääsy – tai toisenlaisella tulkinnalla joutuminen – osaksi Kiinan jättimäistä yli Euraasian kurottelevaa uutta liikenne- ja valtaverkkoa voi lisätä tunnelihankkeen taloudellisten riskien rinnalle poliittisia ongelmia.

Uusi Silkkitie sitoo Kiinaan

Tunnelirahoitusta luvannut Touchstone-yritys kertoo verkkosivuillaan olevansa tärkeä osa Kiinan kunnianhimoista ”One Belt One Road” (Yksi vyöhyke, yksi tie) -suurhanketta.

Tämä Kiinan Uudeksi Silkkitieksi kutsuttu megaprojekti on maan valtiojohdon aloitteesta jo vuosia sitten vireille pantu monipolvinen ja -vaiheinen hanke, jolla on kaupallisia, sotilaallisia ja valtapoliittisia tavoitteita.

Uuden Silkkitien julki lausuttu tavoite on parantaa Kiinan talouden fyysisiä kytköksiä maalle tärkeiden kauppakumppaneiden suuntaan. Tätä on toteutettu rakentamalla suuri määrä uutta moottori- ja rautatietä Kiinasta kohti Länsi-Eurooppaa ja ostamalla ja rakentamalla uusia syväsatamia Kiinalle otollisten meriteiden varrelta Kreikan Pireuksen satamaa myöten.

Osa Uuden Silkkitien hankkeista, kuten syväsatamista ja valtaväylistä, tukee Kiinan pitkäaikaisia tavoitteita vahvistaa kaupallisen vaikutusvaltansa rinnalla sotilas- ja valtapoliittista kansainvälistä asemaansa.

Nämä muihin kuin kaupallisiin tavoitteisiin liittyvät tulkinnat ovat herättäneet kasvavaa epäluuloa useissa Uuden Silkkitien ”kohdemaissa” ja viime aikoina myös Euroopan unionissa EU:ssa ja Yhdysvalloissa.

Viimeksi tällä viikolla EU:ssa ja Yhdysvalloissa herätti kummeksuvaa diplomaattista huomiota ja kielteistä arvostelua, kun Italian hallitus ilmoitti neuvottelevansa Kiinan kanssa Uuteen Silkkitiehen liittyvistä investointihankkeista.

Suomenlahden puheena oleva tunneli on ainakin lähtökohtaisesti yksityinen hanke, mutta tiettävästi Touchstone-yhtiön edustajat ovat olleet yhteydessä ja neuvotelleet yhteistyömahdollisuuksista ainakin Viron hallituksen ja Tallinnan kaupunkien edustajien kanssa.

Suursijoituksesta velkaloukkuun

Valtapoliittisten pyrkimysten – tai niitä koskevien epäilyjen – lisäksi Kiinan Uuden Silkkitien suurhankkeet ovat viime vuosina herättäneet useissa maissa kasvavaa arvostelua myös niistä koituneiden suorien ja epäsuorien, paikoin jopa mittavien taloushaittojen takia.

Kiinan valtiollisten tai puolivaltiollisten yritysryhmien rahoittamat ja yleensä myös rakentamat suurhankkeet ovat yleensä kohdemaidensa mittoihin verrattuna jättiläismäisen suuria, joten niistä koituu yleensä tuntuvia talousvaikutuksia.

Ne ovat ainakin läntisten kannattavuusarvioiden perusteella usein kuitenkin raskaasti tappiollisia, joten suuri osa hankkeiden suorista ja epäsuorista heijastusvaikutuksista on ajan oloon pääosin haitallisia.

Osa ensi alkuun lupaavina pääomaruiskeina kiitellyistä suurhankkeista on myöhemmin osoittautunut niin sanotuiksi velkaloukuiksi.

Raskaasti velkaisten mutta kannattamattomien projektien korkoja ja lyhennyksiä on päätynyt rahoitusehtoina vaadittujen takausten kautta veronmaksajien maksettaviksi, kun tappiollisen hankkeen tulot eivät olekaan riittäneet.

Muualla koetut pettymykset ja vastoinkäymiset eivät toki todista mitään Suomenlahden tunnelin puolesta tai sitä vastaan. Mutta muiden kokemukset kiinalaisten suurhankkeiden monipuolisista vaikutuksista lienee silti syytä ottaa tässäkin tapauksessa huomioon.

Samalla voi vilkaista karttaa ja yrittää arvata, miten Suomenlahden tunneli sopii Uuden Silkkitien piirustuksiin. Ei kovinkaan luontevasti – ei ainakaan ilman Jäämeren rataa, jonka mielekkyys on jo todettu kyseenalaiseksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    2. 2

      Nyt se on selvitetty: näin karkkivero vaikutti kulutukseen – S-ryhmältä massiivinen aineisto

    3. 3

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    4. 4

      Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

    5. 5

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    6. 6

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    7. 7

      Maataloustukia myönnettiin viime vuonna noin 2 miljardia euroa

    8. 8

      Osaisitko ratkaista tämän yksinkertaiselta näyttävän yhtälön? Matemaatikot etsivät vastausta satoja vuosia, ja nyt se on löytynyt

    9. 9

      Norwegian-pomo: ”Iso osa organisaatiostamme tekee töitä päivät ja yöt ratkaistakseen ongelmat”

    10. 10

      Kalojen vienti lisääntyi  –  norjalaiset lohet uivat Suomen kautta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    2. 2

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    3. 3

      Osaisitko ratkaista tämän yksinkertaiselta näyttävän yhtälön? Matemaatikot etsivät vastausta satoja vuosia, ja nyt se on löytynyt

    4. 4

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    5. 5

      Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

    6. 6

      Osakas raivosi, häiritsi työmiehiä ja huuteli vuosien ajan – iäkkäät naapurit eivät uskaltaneet viettää aikaa pihalla

    7. 7

      Norwegian-pomo: ”Iso osa organisaatiostamme tekee töitä päivät ja yöt ratkaistakseen ongelmat”

    8. 8

      Sähkön siirtohinnat nousivat taas – katso, miten 77 yhtiötä laskuttaa eri puolilla Suomea

    9. 9

      Telan Siimes: Työeläkemaksuja voisi korottaa jo nyt

    10. 10

      Eläketurvakeskus: Työeläkemaksu mahdollista pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

    2. 2

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    3. 3

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    4. 4

      HS: Kotipizzan uusi pomo maistoi suomalaisten suosikkipizzaa: ”Norjassa sellaista ei söisi kukaan”

    5. 5

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    6. 6

      Tuoreet laskelmat kertovat kolmekymppisten koruttoman kohtalon – näin vauvojen vähyys syö tulevat eläkkeet

    7. 7

      Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

    8. 8

      Uusi ohjeistus: Ilmanvaihdon sulkeminen yöksi tuo miljoonasäästöt – asiantuntijat kertovat, kuinka ongelmat väistetään

    9. 9

      Takseilla ja välityskeskuksella lihava riita – savolaiskuski arvioi maksavansa 19 000 euron lisäkulut 3 vuodessa: ”Kuin torppareita”

    10. 10

      Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

    11. Näytä lisää