Jan Hurrin kommentti: Tuliko Tallinna-tunnelista juuri poliittinen ongelma? - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Jan Hurrin kommentti: Tuliko Tallinna-tunnelista juuri poliittinen ongelma?

Kiinalainen jättirahoitus tuskin takaa Tallinnan tunnelin taloudellista mielekkyyttä. Mutta se voi muuttaa tunnelin ulkopoliittiseksi ongelmaksi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

9.3.2019 7:50

Liikemies Peter Vesterbackan edustama Finest Bay Area Development -yhtiö kertoi perjantaina allekirjoittaneensa aiesopimuksen peräti 15 miljardin euron arvoisesta rahoituksesta Suomenlahden alittavalle liikennetunnelihankkeelle.

Tunneliyhtiön sopimuskumppani on yhtiön tiedotteen mukaan kiinalainen Touchstone Capital Partners Ltd.

Aiesopimuksen mukaan kiinalaisyhtiön on tarkoitus rahoittaa tunnelihanketta viiden miljardin euron pääomasijoituksella ja kymmenen miljardin euron lainarahoituksella.

Suomalaisyhtiön mukaan hankkeeseen on tarkoitus houkutella nyt sovitun kiinalaisrahoituksen lisäksi ”eurooppalaisia, pohjoismaisia ja suomalaisia pääomasijoituksia”.

Vesterbackan mukaan käytännössä kiinalaisten osuuden olisi tarkoitus olla alle puolet koko rahoituksesta, eli Touchstonen osuuden on tarkoitus pienentyä sitä mukaa, kun muita sijoittajia saadaan mukaan.

Hänen mukaansa koko rahoitus olisi saatu Kiinasta, mutta hankkeeseen ei haluttu niin sanottua Kiina-ongelmaa.

Jos aiesopimuksen rahoitus toteutuu kokonaisuudessaan, kattaa kiinalaisyhtiön järjestämä rahoitus suurimman osan koko tunneliprojektin kustannuksista.

Touchstone-yhtiö on aiemmin osallistunut useiden vastaavien liikenne- ja infrastruktuuri-investointien rahoitukseen ja toteutukseen eri puolilla Aasiaa ja Eurooppaa. Se on yksi Kiinan ”Uuden Silkkitien” toteutukseen osallistuvista kiinalaisyrityksistä.

Toteutuessaan Suomenlahden tunneli-investointi olisi 15 miljardin sijoituksena suurin parhaillaan vireillä oleva infrastruktuurihanke Euroopassa ja kiinalaisillakin mitoilla poikkeuksellisen suuri.

Maailman pisin meren ali kulkeva rautatietunneli kahden vähäväkisen maan välillä on lähtökohtaisesti paitsi poikkeuksellisen suuri ja kallis myös poikkeuksellisen riskipitoinen taloudellinen uhkayritys.

Edes 15 miljardin euron kiinalainen rahoituslupaus tuskin takaa hankkeen taloudellista mielekkyyttä. Tällaisiin mammuttiprojekteihin sijoitettavilla varoilla on rahoituksen lähteestä riippumatta suuri riski kadota Kankkulan kaivoon.

Sen sijaan pääsy – tai toisenlaisella tulkinnalla joutuminen – osaksi Kiinan jättimäistä yli Euraasian kurottelevaa uutta liikenne- ja valtaverkkoa voi lisätä tunnelihankkeen taloudellisten riskien rinnalle poliittisia ongelmia.

Uusi Silkkitie sitoo Kiinaan

Tunnelirahoitusta luvannut Touchstone-yritys kertoo verkkosivuillaan olevansa tärkeä osa Kiinan kunnianhimoista ”One Belt One Road” (Yksi vyöhyke, yksi tie) -suurhanketta.

Tämä Kiinan Uudeksi Silkkitieksi kutsuttu megaprojekti on maan valtiojohdon aloitteesta jo vuosia sitten vireille pantu monipolvinen ja -vaiheinen hanke, jolla on kaupallisia, sotilaallisia ja valtapoliittisia tavoitteita.

Uuden Silkkitien julki lausuttu tavoite on parantaa Kiinan talouden fyysisiä kytköksiä maalle tärkeiden kauppakumppaneiden suuntaan. Tätä on toteutettu rakentamalla suuri määrä uutta moottori- ja rautatietä Kiinasta kohti Länsi-Eurooppaa ja ostamalla ja rakentamalla uusia syväsatamia Kiinalle otollisten meriteiden varrelta Kreikan Pireuksen satamaa myöten.

Osa Uuden Silkkitien hankkeista, kuten syväsatamista ja valtaväylistä, tukee Kiinan pitkäaikaisia tavoitteita vahvistaa kaupallisen vaikutusvaltansa rinnalla sotilas- ja valtapoliittista kansainvälistä asemaansa.

Nämä muihin kuin kaupallisiin tavoitteisiin liittyvät tulkinnat ovat herättäneet kasvavaa epäluuloa useissa Uuden Silkkitien ”kohdemaissa” ja viime aikoina myös Euroopan unionissa EU:ssa ja Yhdysvalloissa.

Viimeksi tällä viikolla EU:ssa ja Yhdysvalloissa herätti kummeksuvaa diplomaattista huomiota ja kielteistä arvostelua, kun Italian hallitus ilmoitti neuvottelevansa Kiinan kanssa Uuteen Silkkitiehen liittyvistä investointihankkeista.

Suomenlahden puheena oleva tunneli on ainakin lähtökohtaisesti yksityinen hanke, mutta tiettävästi Touchstone-yhtiön edustajat ovat olleet yhteydessä ja neuvotelleet yhteistyömahdollisuuksista ainakin Viron hallituksen ja Tallinnan kaupunkien edustajien kanssa.

Suursijoituksesta velkaloukkuun

Valtapoliittisten pyrkimysten – tai niitä koskevien epäilyjen – lisäksi Kiinan Uuden Silkkitien suurhankkeet ovat viime vuosina herättäneet useissa maissa kasvavaa arvostelua myös niistä koituneiden suorien ja epäsuorien, paikoin jopa mittavien taloushaittojen takia.

Kiinan valtiollisten tai puolivaltiollisten yritysryhmien rahoittamat ja yleensä myös rakentamat suurhankkeet ovat yleensä kohdemaidensa mittoihin verrattuna jättiläismäisen suuria, joten niistä koituu yleensä tuntuvia talousvaikutuksia.

Ne ovat ainakin läntisten kannattavuusarvioiden perusteella usein kuitenkin raskaasti tappiollisia, joten suuri osa hankkeiden suorista ja epäsuorista heijastusvaikutuksista on ajan oloon pääosin haitallisia.

Osa ensi alkuun lupaavina pääomaruiskeina kiitellyistä suurhankkeista on myöhemmin osoittautunut niin sanotuiksi velkaloukuiksi.

Raskaasti velkaisten mutta kannattamattomien projektien korkoja ja lyhennyksiä on päätynyt rahoitusehtoina vaadittujen takausten kautta veronmaksajien maksettaviksi, kun tappiollisen hankkeen tulot eivät olekaan riittäneet.

Muualla koetut pettymykset ja vastoinkäymiset eivät toki todista mitään Suomenlahden tunnelin puolesta tai sitä vastaan. Mutta muiden kokemukset kiinalaisten suurhankkeiden monipuolisista vaikutuksista lienee silti syytä ottaa tässäkin tapauksessa huomioon.

Samalla voi vilkaista karttaa ja yrittää arvata, miten Suomenlahden tunneli sopii Uuden Silkkitien piirustuksiin. Ei kovinkaan luontevasti – ei ainakaan ilman Jäämeren rataa, jonka mielekkyys on jo todettu kyseenalaiseksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?