Jan Hurrin kommentti: Ministeriö torjuu kestävyyslaskelmiensa kritiikin

Julkaistu:

VM:n mukaan korolla ei ole olennaista merkitystä julkisen talouden kestävyysnäkymiin. Ministeriön korkotulkinta pätee teoriassa mutta harvoin käytännössä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Valtiovarainministeriö (VM) torjuu tulkinnat, joiden mukaan se on vuosien ajan liioitellut arvioitaan julkisen talouden kestävyysvajeesta ja että liioittelu olisi perustunut kestävyyslaskelmien vääriin korko-oletuksiin.

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) julkaisi VM:n kestävyyslaskelmista poikkeuksellisen terävän kritiikkikirjoituksen Talous & Yhteiskunta -lehtensä uusimmassa numerossa.

Sen ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston talousprofessori emeritus Pertti Haaparanta, PT:n erikoistutkija Heikki Taimio ja PT:n tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen.

Taloussanomat kommentoi PT:n kestävyyskritiikkiä viime keskiviikkona.
VM on julkaissut verkkosivuillaan kestävyyskritiikkiä torjuvan vastauksen, jonka ovat kirjoittaneet ministeriön ylijohtaja Mikko Spolander ja finanssiasiantuntija Ilari Ahola.

Heidän mukaansa ”kestävyyslaskemien kritiikki ei osu maaliin”, ja katsovat kriitikoiden kiinnittävän päähuomionsa julkisen talouden pitkäaikaiselle kestävyydelle epäolennaiseen sivuseikkaan mutta jättävän tärkeimmän lähes huomiotta.

PT:n tutkijoiden mukaan kestävyyslaskelmat ovat vuosien ajan menneet pieleen ja saaneet julkisen talouden kestävyysvajeen näyttämään paljon suuremmalta kuin olisi ollut perusteltua.

He katsovat tämän kestävyysvajetta liioitelleen virheen johtuneen siitä, että VM on laskelmissaan olettanut valtion velastaan maksaman koron jopa useita prosenttiyksiköitä korkeammaksi kuin olisi ollut perusteltua.

Ikääntyminen tärkeämpää kuin korko

Liian korkeasta korko-oletuksesta syntyy kriitikoiden mukaan pitkäaikaisiin ennustelaskelmiin vuosikymmen vuosikymmeneltä suuremmaksi kasvava arviointivirhe. Sen takia julkisen talouden velkataakka näyttää vääjäämättä paisuvan yhä suuremmaksi.

PT:n tutkijat ovat tehneet vastaavan kestävyyslaskelman käyttäen korko-oletuksena valtion 30-vuotisille velkakirjoille tällä haavaa noteerattua noin yhden prosentin korkoa.

Näin he päätyvät vuosikymmen vuosikymmeneltä supistuvan velkataakan tulkintaan, jossa kestävyysvaje näyttääkin muuttuvan kestävyysylijäämäksi.

Ero perusteettomien ja perusteltujen laskelmien ja kestävyysarvioiden välillä on heidän mielestään erittäin suuri ja pääosin haitallinen, sillä liian suuret kestävyysvajearviot ovat vuosien ajan patistaneet maan hallituksia harjoittamaan kireämpää talouspolitiikkaa kuin olisi ollut perusteltua.

VM:n Spolander ja Ahola kummastelevat PT:n tutkijoiden tulkintaa ja huomauttavat, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje johtuu väestön ikääntymisestä eikä kestävyyslaskelmien korko-oletuksista.

Heidän mukaansa korko-oletuksen muuttamisella ei ole olennaista vaikutusta kestävyysvajeeseen, sillä vaje syntyy ajan oloon korostuvasta väestön ikääntymisestä eikä valtion korkomenoista.

Heidänkin vastauksensa näyttää menevän osin ohi maalinsa, sillä PT:n tutkijat eivät kirjoituksensa yhdessäkään kappaleessa kyseenalaista saati kiistä ikääntymisen vaikutuksia julkisen talouden kestävyysnäkymiin.

Kritiikki kohdistuu VM:n kestävyyslaskelmien korko-oletuksiin eikä väestöennusteisiin.

Kumpaa enemmän, korkoa vai kasvua?

Yksi tärkeä ero PT:n tutkijoiden vaihtoehtolaskelmien ja VM:n kestävyyslaskelmien korko-oletuksissa kiteytyy kysymykseen, oletetaanko valtion velastaan maksama korkoprosentti korkeammaksi vai matalammaksi kuin kansantaloudelle ennustettu vuotuinen kasvuprosentti.

PT:n tutkijat ottavat laskelmiensa koron valtion velkakirjamarkkinoilta ja tyytyvät vallitsevaan koron ja talouskasvun ”negatiiviseen” eroon, jossa korko on matalampi kuin talouden kasvunopeus ja valtion korkomenot kasvavat hitaammin kuin talous.

VM olettaa koron ja talouskasvun keskinäisen erotuksen ”positiiviseksi”, joten sen laskelmissa valtion korkomenot kasvavat nopeammin kuin talous.

Näiden vaihtoehtoiset oletukset ja niiden vaikutukset laskelmien lopputuloksiin poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä. Kumpikin on silti vain oletus, eikä kumpaakaan voi suoralta kädeltä pitää oikeana tai vääränä, sillä kyse on osin kiistanalaisista tulkinnoista.

VM perustelee omaa tulkintaansa ja korko-oletuksiaan muistuttamalla, että ”talousteorian mukaan pitkällä aikavälillä reaalinen korkotaso ylittää reaalisen talouskasvun”.

Tästä teorian mukaan oikeaoppisesta oletuksesta seuraa vääjäämätön johtopäätös, että mikä tahansa velkamäärä kasvaa pelkkien korkomenojen takia vuosi vuodelta suuremmaksi – ja ajan oloon kestämättömän suureksi.

PT:n tutkijat taas perustelevat ”vääräoppista” korko-oletustaan ympäröivän arkitodellisuuden tapahtumilla ja velkakirjamarkkinoiden havainnoilla, joiden mukaan valtion velkakirjoilta vaadittavat korot ovat tuntuvasti matalampia kuin talouden kasvuvauhti.

VM:n viittaamassa talousteorian vakiintuneessa korko-oletuksessa on samaa perusheikkoutta kuin monissa muissakin talousteorian kaavamaisissa oletuksissa: ne pätevät teoriassa paremmin kuin käytännössä.

Korko ollut kasvua matalampi

Korkojen ja talouskasvun keskinäiset suhteet – ja tuon suhteen pitkäaikaiset vaikutukset julkisen talouden kestävyyteen – ovat nousseet taloustutkijoiden ajankohtaiskeskusteluun muuallakin kuin meillä. Siinä keskustelussa korko on yksi kestävyysnäkymien keskeisistä muuttujista eikä suinkaan epäolennainen sivuseikka.

Kestävyyskeskustelun yksi ajankohtainen ja vaikutusvaltainen avaaja on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n entinen pääekonomisti Olivier Blanchard.

Hän osoittaa piakkoin julkaistavassa tutkimusartikkelissaan Public debt and low interest rates (Julkinen velka ja matalat korot), että nykyisenlaisten matalien korkojen aikaan julkinen velka ei ole niin suuri taakka kuin usein pelätään eikä välttämättä taakka lainkaan.

Tutkimuksen mukaan valtioiden veloistaan maksamat korot ovat varsin laajasti kautta kehittyneen maailman matalampia kuin talouden kasvunopeus, ja tämä on jo vuosikymmenten ajan ollut ennemmin sääntö kuin poikkeus.

Sama korkojen ja talouskasvun ”vääräoppinen” negatiivinen erotus on aiemmin tullut vielä laajemmin ilmi IMF:n jo vuonna 2013 julkaisemassa tutkimuspaperissa A Modern history of fiscal prudence and profligacy (Fiskaalisen säästäväisyyden ja tuhkaavaisuuden nykyhistoria).

Sen poikkeuksellisen laajalla tutkimusaineistolla laitoksen ekonomistit Paolo Mauro, Rafael Romeu, Ariel Binder ja Asad Zaman osoittivat, että kehittyneiden maiden valtiot ovat ainakin 200 viime vuoden ajan keskimäärin saaneet velkarahoitusta ”vääräoppisen” matalalla eli talouden kasvuprosenttia matalammalla korolla.

Korkojen ennustaminen vaikeaa

Siinä VM:n Spolander ja Ahola osuvat toki täsmälleen naulan kantaan, että ”korkojen ennustaminen on hankalaa”, ja että valtion velan reaalikoron kohoaminenkin on aivan hyvin mahdollista.

Eikä siitä voi PT:n tutkijoilla tai muillakaan olla varmuutta, saako valtio tulevina vuosikymmeninä velkarahoitusta nykyisillä keskimäärin yhden prosentin koroilla tai muilla talouden kasvunopeutta matalammilla koroilla.

Siksi voi olla perusteltua katsoa korko-oletuksille suuntaa vallitsevien markkinakorkojen lisäksi historiasta niin kuin VM:n kirjoittajat neuvovat.

Mutta sen sijaan, että tyytyisi VM:n tapaan muutaman viime vuosikymmenen korkojen vaihteluun tai edes IMF:n tutkijoiden 200 viime vuoden havaintoihin, korkonäkemystä voi pohjustaa saman tien vaikka koko tunnetulla korkojen historialla.

Kenties kattavin saatavilla oleva esitys on taloushistorian professoreiden Sidney Homerin ja Richard Syllan järkäle A History of interest rates (Korkojen historia).

Sen yli 700-sivuisen sisällön voinee tiivistää kahteen keskeiseen havaintoon: korot ovat 5000 viime vuoden ajan vakaina aikoina pääosin laskeneet ja epävakaina nousseet, ja että juuri nyt valtioiden nimelliskorot ovat monin paikoin suunnilleen matalimmillaan 5000 vuoteen.

Viiden vuosisadan laskutrendi

Aivan viimeaikaisen korkokehityksen suuri kuva tiivistyy tehokkaasti esimerkiksi Britannian keskuspankin BoE:n vierailevan tutkijan Paul Schmelzingin jättitutkimuksesta Eight centuries of the risk-free rate (Kahdeksan vuosisataa riskittömiä korkoja).

Sen mukaan kulloisen aikakauden luottovaltioiden riskittömät reaalikorot ovat ajan oloon vaihdelleet voimakkaastikin, mutta 500 viime vuoden ajan pääosin laskeneet.

Analyysijulkaisu Grant’s Interest Rate Observer kysyi Schmelzingiltä tammikuussa, onko jo syytä odottaa korkojen seuraavaksi nousevan vai jatkavan laskutrendiään.

Vastauksen perusteella korot jatkanevat lyhytaikaista ja osin satunnaista vaihteluaan, mutta viimeistään seuraavassa laskusuhdanteessa painuvat taas entistäkin matalammiksi ja entistäkin laajemmin nollarajan alapuolelle.

Tällaiset korkonäkymät ovat toki epävarmoja arvioita, jotka eivät edes toteutuessaan vaikuta millään tavoin Suomen julkisen talouden keskeiseen kestävyyskysymykseen, väestön ikääntymisestä koituviin kustannuksiin.

Mutta korkojen pysyminen pitkän aikaa historiallisen matalina ja talouden kasvuvauhtia matalampina merkitsee tuntuvaa huojennusta julkisen talouden velanhoitokuluihin. Se keventäisi eikä kasvattaisi kestävyysvajetta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nokian osake kääntyi syöksyyn – nyt yhtiö julkaisi harvinaisen tiedotteen

    2. 2

      Kalasataman tornitalon vesivahingosta koitui jopa 7 miljoonan euron vahingot – osakkaille luvataan korvauksia

    3. 3

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    4. 4

      Nordea: Isyysvapaat pitämällä voi saada jopa tuhansien eurojen hyödyt – silti moni isä jättää sen käyttämättä

    5. 5

      Yllättäen irtisanoutunut Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen: ”Tämä on ihan hyvässä hengessä sovittu”

    6. 6

      Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

    7. 7

      Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

    8. 8

      HS: Suomessa pitäisi olla 30 vuoden päästä 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta eläkkeet turvattaisiin

    9. 9

      Nokia aloitti selvityksen: Tehtiinkö Alcatel Lucentissa laiminlyöntejä? ”Tilanne voi johtaa seuraamuksiin”

    10. 10

      Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    2. 2

      Nokian osake kääntyi syöksyyn – nyt yhtiö julkaisi harvinaisen tiedotteen

    3. 3

      HS: Suomessa pitäisi olla 30 vuoden päästä 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta eläkkeet turvattaisiin

    4. 4

      Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

    5. 5

      Kalasataman tornitalon vesivahingosta koitui jopa 7 miljoonan euron vahingot – osakkaille luvataan korvauksia

    6. 6

      Nordea: Isyysvapaat pitämällä voi saada jopa tuhansien eurojen hyödyt – silti moni isä jättää sen käyttämättä

    7. 7

      Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen irtisanoutuu – uuden johtajan etsintä alkaa heti

    8. 8

      Epäilyt laiminlyönneistä säikäyttivät markkinat – Nokian osake syöksyy

    9. 9

      Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

    10. 10

      Yllättäen irtisanoutunut Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen: ”Tämä on ihan hyvässä hengessä sovittu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

    2. 2

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    3. 3

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    4. 4

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    5. 5

      Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

    6. 6

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    7. 7

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    8. 8

      Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

    9. 9

      Takseilla ja välityskeskuksella lihava riita – savolaiskuski arvioi maksavansa 19 000 euron lisäkulut 3 vuodessa: ”Kuin torppareita”

    10. 10

      Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

    11. Näytä lisää