Korko-oletus määrää, onko Suomella kestävyysvaje vai -ylijäämä - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Jan Hurrin kommentti: Kestävyysvajeella pelottelu perustuukin suureen korkovedätykseen

Julkaistu: 6.3.2019 7:35

Kestävyysvaje on kyseenalainen talouspolitiikan ohjenuora, osoittavat PT:n tutkijat. Viime vuosien kestävyyspelottelu näyttää perustuneen suureen korkovedätykseen, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Suomen kymmenen viime vuoden hallitukset ja valtiovarainministeriö ovat pelotelleet kansaa niin sanotulla kestävyysvajeella, joka näyttää kuitenkin perustuneen keskeisiltä osin suuren luokan korkovirheeseen.

Kestävyysvaje viittaa julkisen talouden kykyyn – tai vajeen tapauksessa paremminkin kyvyttömyyteen – vastata jo nyt tiedossa olevista menoistaan pitkälle tulevaisuuteen.

Kestävyysvajeesta kärsivä julkinen talous joutuu kattamaan menojaan kaiken aikaa kasvavalla velkaantumisella. Vastaavasti kestävyysylijäämästä nauttiva julkinen talous voisi jopa kasvattaa vuotuisia budjettialijäämiään ilman pelkoa ajautumisesta velkakierteeseen.

Vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen kurkottavat kestävyyslaskelmat ovat kuitenkin vain valistuneita arvauksia, joiden lopputulokset koostuvat lukuisista varsin epävarmoista oletuksista. Pahimmillaan ne voivat perustua harhaisiin, virheellisiin tai jopa vääristeleviin lukuihin.

Viime vuosien uhkakuvat kymmenen miljardin euron kestävyysvajeineen ja velkaantumispelkoineen perustuvat valtiovarainministeriön (VM) laatimiin kestävyyslaskelmiin ja niiden apeisiin johtopäätöksiin.

Juuri VM:n kestävyysvajeista esittämät synkät arviot ovat olleet keskeisiä perusteita kymmenen viime vuoden hallitusten lukuisille julkisen talouden vyönkiristyksille ja alituisille velkaantumishuolille.

Paha vain, että VM:n kestävyyslaskelmat – ja samalla näihin laskelmiin perustuneet talouspolitiikan johtopäätökset – näyttävät keskeisiltä osin rakentuneen suuren luokan arviointivirheisiin.

Laskelmiin vuodesta toiseen syötetyt korko-oletukset ovat jo vuosien ajan menneet pahemman kerran pieleen. Näiden korkovirheiden takia julkisen talouden kestävyysvaje on jo pitkään näyttänyt paljon suuremmalta kuin olisi ollut perusteltua.

Kritiikkikirjoitus paljastaa korkovirheen

VM:n kestävyyslaskelmien mittavat korkovirheet paljastuvat perusteellisessa kritiikkikirjoituksessa, jonka Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) on julkaissut Talous ja Yhteiskunta -lehtensä uusimmassa numerossa.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Aalto-yliopiston professori emeritus Pertti Haaparanta, PT:n erikoistutkija Heikki Taimio ja PT:n tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen.

Kirjoittajien suorasukainen johtopäätös on, että VM:n kestävyyslaskelmat eivät kestä kriittistä tarkastelua. He eivät käytä ilmaisua ”korkovedätys”, mutta siitä juuri näyttää olevan kyse.

Kirjoituksen havainnolliset esimerkkilaskelmat osoittavat, miten julkisen talouden pitkäaikaiset kestävyysnäkymät saadaan helposti näyttämään kuinka hyviltä tai heikoilta tahansa.

Sopivan korko-oletuksen valinta voi muuttaa tällaisten kestävyyslaskelmien mustan valkoiseksi ja päinvastoin.

Mikä tahansa julkisen talouden velkamäärä saadaan näyttämään liian suurelta ja julkisen talouden pitkäaikaiset tasapaino-ongelmat kestämättömiltä, kunhan valtion velalle oletettavaksi koroksi syötetään kyllin korkea lukema.

Vastaavasti likimain kuinka suuri velkamäärä tahansa saadaan yhtä helposti näyttämään pitkän ajan kuluessa kestävältä, kunhan velan koroksi syötetään laskelmiin kyllin matala oletuskorko.

VM:n kestävyyslaskelmia voi epäillä suoranaiseksi vedätykseksi esimerkiksi sillä perusteella, että ministeriö on vuosien ajan olettanut valtion veloistaan maksaman koron piakkoin kohoavan jopa neljä tai viisi prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin se on ollut kestävyyslaskelman laatimisen aikaan.

Haaparanta, Taimio ja Kanninen huomauttavat aiheellisesti, että tällaiselle VM:n korko-oletusten systemaattiselle liioittelulle ei ole ollut päteviä perusteita.

Ainoa perusteltu korko-oletus tällaisiin laskelmiin löytyy heidän mukaansa velkakirjamarkkinoiden päivittäin noteeraamista valtion pitkäaikaisten velkakirjojen markkinakoroista eikä suinkaan yhdenkään virkamiehen tai ekonomistin hihoista ravistelemalla.

He osoittavat, miten VM:n virheellisten korko-oletusten korvaaminen valtion 30-vuotisen velkakirjan markkinakorolla saa kestävyyslaskelmat ja niiden johtopäätökset kääntymään päälaelleen.

Kestävyysvaje muuttuukin kestävyysylijäämäksi.

VM ennustaa radikaalia korkokäännettä

Mikä tahansa julkisen velan määrä muuttuu ajan oloon kestämättömäksi, jos valtion korkomenot kasvavat enemmän kuin kansantalous ja julkisen talouden verotulot kasvavat.

Siksi julkisen talouden pitkäaikaiselle kestävyydelle kriittinen kysymys on, millä korolla valtio saa uutta rahoitusta alijäämiensä rahoitukseen ja vanhojen velkojensa uusimiseen. Ja onko valtion veloistaan maksama korko korkeampi vai matalampi kuin kansantalouden kasvuvauhti.

VM on viimeksi viime vuonna päivittämissään kestävyyslaskelmissa arvioinut, että valtionvelan keskikorko kohoaa ensi vuosikymmenen mittaan neljään prosenttiin.

Tämä olisi kehno ja lisäksi radikaali käänne, sillä valtion veloistaan maksama keskikorko on vuodesta 1992 lähtien laskenut likimain keskeytyksettä nykyiseen noin yhteen prosenttiin.

Valtiolta vaadittavan koron kohoaminen takaisin noin neljään prosenttiin olisi jokseenkin ällistyttävä yllätys myös velkakirjamarkkinoille, jotka hinnoittelevat parhaillaan valtion velkakirjoille noin yhden prosentin korkonoteerauksia aina 2040-luvun lopulle asti.

VM:n kestävyyslaskelmissaan käyttämä korko-oletus ei ole vain railakkaasti korkeampi kuin velkakirjamarkkinoiden aidot korkovaatimukset. Se on myös tuntuvasti korkeampi kuin ministeriön omien talousennusteiden pitkäaikaiset kasvuoletukset.

Tällaisesta yhdistelmästä syntyy kuin itsestään synkkenevä arvio vakavasta kestävyysvajeesta.

Kestävyyspelko on kiristänyt vyötä

Vajaan neljän prosentin korko-oletuksella ja runsaan kolmen prosentin kasvuennusteella julkisen talouden velkataakka näyttää paisuvan nykyisestä noin 60 prosentista (suhteessa vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon) vuoteen 2070 mennessä noin 85 prosenttiin, vaikka uutta velkaa ei otettaisi euroakaan kuin vanhojen velkojen uusimiseen ja korkojen maksamiseen.

Kun sama laskelma tehdäänkin yhden prosentin korko-oletuksella mutta muuten samoilla ennusteilla, kutistuu julkisen talouden velkaisuuden suhdeluku kuin itsestään nykyisestä 60 prosentista vuoteen 2070 mennessä 22 prosenttiin.

Näin kestävyystulkinnat vaihtelevat korko-oletuksen mukaan railakkaasti äärilaidasta toiseen. Ja yhtä jyrkästi vaihtelevat myös kestävyystulkintoihin perustuvat talouspoliittiset johtopäätökset.

VM:n korko-oletusten vääristelemät kestävyyslaskelmat ovat vuosien ajan kannustaneet hallituksia harjoittamaan tarpeettoman kireää ja talouden pitkäaikaista kasvuvoimaa heikentävää talouspolitiikkaa.

PT:n tutkijoiden korjauslaskelmien perusteella kestävyyshuolet näyttävät olleen keskeisiltä osin perusteetonta pelottelua, jollainen on osaltaan estänyt hallituksia harjoittamasta pitkäaikaisesti kestävää talouspolitiikkaa.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?