Jan Hurrin kommentti: Seuraavakin kriisi kaatuu EKP:n syliin

Julkaistu:

Euroalueen vakausmekanismit tai -rahastot tuskin estävät uusia kriisejä. Vain EKP:llä on ison kriisin vaatimat vastavoimat – jos se vain saa ja tohtii käyttää niitä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Suomen hallituspuolueiden kesken syttyi viime viikolla äkillinen ja yllättävä riita Euroopan vakausmekanismin EVM:n uudistuksista. Riita sammui viime viikonloppuna yhtä äkisti kuin se oli syttynyt.

Riitely niin kuin riidan aiheeksi nousseet EVM:n uudistukset ovat siinä mielessä omanlaistaan talous- ja europoliittista showpainia, että EVM jäänee seuraavassakin kriisissä joka tapauksessa toisarvoiseen sivurooliin.

Silläkään ei liene seuraavassa kriisissä suuren suurta käytännön merkitystä, ovatko euromaat siihen mennessä jatkaneet EVM:n uudistamista esimerkiksi muuttamalla vakausmekanisminsa Euroopan valuuttarahastoksi EVR:ksi niin kuin EU:n komissio on ehdottanut ja parlamentti valmistelee.

Eikä sekään sanottavammin kohenna kokonaiskuvaa, että EVM (tai EVR) kohtaa seuraavan eurokriisin rinta rinnan samojen euromaiden yhteisen kriisinratkaisurahaston SRF:n kanssa eikä suinkaan yksin.

Näiden ”palomuurien” on tarkoitus suojella euroaluetta uusien kriisien vitsauksilta mutta niissä on sama heikkous kuin vedätysvakuutuksissa: niiden tarjoama vakuutussuoja on voimassa vain niin kauan kuin vakuutettuja vahinkoja ei satu.

Toki vakausmekanismin ja kriisirahaston ”muskeleiksi” kootut ja varatut rahasummat ovat suuria, mutta ne vaikuttavat voittamattomilta korkeintaan niin kauan kuin niitä ei verrata uudessa kriisissä vastaan tuleviin haasteisiin.

Euroalueen pankit ovat yksinkertaisesti niin suuria ja lisäksi niin heikkoja sekä eurovaltion niin raskaasti velkaisia, että euroalueen laajuisesta uudesta kriisistä voi selvitä vain yksi EU-laitos eikä se ole EVM tai EVR eikä SRF.

Seuraavastakin suuresta eurokriisistä selviää vain euroalueen keskuspankki EKP. Se on ainoa EU-instituutio, jolla on käytettävissään kirjaimellisesti rajattomat voimavarat talous- ja rahakriisien taltuttamiseen.

Siksi seuraavakin kriisi ajautunee lopulta EKP:n syliin – jos se vain saa ja tohtii käyttää voimiaan.

Taantuman riski voi äkisti kasvaa

Euroalueen seuraava taantuma on vuoren varma tapahtuma, mutta sen ajankohta on toki epävarmaa arvailua. Viime kuukausina alueen niin kuin muunkin maailman talousnäkymät ovat kuitenkin heikentyneet siihen malliin, että taantuman todennäköisyys ja riskit ovat nopeasti kasvaneet.

Taantuman riskiä ovat korostaneet viime vuoden taloustilastot, joiden mukaan Italia on jo painunut uuteen taantumaan ja Saksakin oli hilkulla seurata perässä, ja joiden mukaan teollisuustuotanto on supistunut kaikissa suurimmissa euromaissa Saksaa myöten.

Jos vielä Britannia sattuu ajautumaan omien poliittisten sotkujensa takia sopimuksettomaan äkkieroon EU:sta, koituu tästä saman tien raskaita menetyksiä niin Britannian omalle kuin euroalueenkin taloudelle. Kova brexit voi seurauksineen helposti olla se viimeinen niitti, joka painaa eurotalouden taantumaan.

Samoin Yhdysvaltain uhkaamat mutta toistaiseksi vasta valmistelemat autotullien kaltaiset uudet kaupan esteet olisivat omiaan haittaamaan Saksan ja muiden euromaiden vientiriippuvaista talouskasvua.

Finanssimarkkinoiden tarkkailijat ja ammattiennustajat ovat viime aikojen katsauksissaan korostaneet euroalueen taantumariskin kasvamista – ja sitä, että näin käy ennen kuin alue on kunnolla toipunut edellisestäkään kriisistä.

Samalla on herännyt kysymys, mitä euroalueen talousviranomaiset voivat tehdä seuraavan taantuman taltuttamiseksi.

Sen EU:n ja euroalueen talous- ja rahapoliittiset päättäjät ovat itsekin kuuluttaneet viime vuosien mittaan useita kertoja, että rahaliittoon tuli aikoinaan valettua kohtalokkaita valuvikoja, ja että korjausvalutkin ovat yhä keskeisiltä osin keskeneräiset.

Silti euromaiden vakaus- ja kriisijärjestelyt ovat nykyiselläänkin virallisesti riittävällä tolalla. Ja niin ne toki ovatkin – kunnes seuraava iso kriisi iskee.

Isokaan hätävara ei ole kyllin iso

Eurovaltiot ovat keskenään sopineet, että EVM on niiden pääasiallinen keino estää ja tarvittaessa taltuttaa eurovaltioita koettelevat rahoituskriisit. Jos tarvetta ilmenee ja ehdot täyttyvät, EVM voi myöntää hätäluottoja rahapulaan ajautuneille eurovaltioille.

Siitäkin valtiot ovat sopineet, että EVM:llä on kriisioloissa käytettävissään enimmillään 700 miljardin euron hätärahoitusvara.

Se on suuri määrä rahaa. Mutta tuon veroinen hätäkassa ei ole likimainkaan yhtä suuri kuin sillä on tarkoitus suojata kriisin uhanalaiseksi kenties joutuvia velkoja ja saatavia. Eikä se ole varsinkaan rajattoman suuri.

Tuskin tarvitsee olla eurokriittinen tuomiopäivän profeetta arvellakseen, että seuraavassakin euroalueen taantumassa nousee huolia ensin alueen heikoiksi epäiltyjen pankkien ja heti perään ylivelkaisiksi epäiltyjen valtioiden rahoituksesta.

Tai aavistaakseen, että seuraavassa taantumassa huolia nousee erityisesti Italian valtion ja maan pankkien rahoituksesta.

Italian valtiolla on vastuullaan erityyppisiä velkavastuita noin 2500 miljardia euroa.

Se on enemmän kuin viime kriisissä oli yhteensä vaakalaudalla Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa ja kymmenen kertaa enemmän kuin Kreikan valtiolla oli velkaa ennen edellisen eurokriisin leimahtamista.

Kaikilla euroalueen valtioilla ja muilla julkisilla lainaajilla on yhteensä erityyppisiä velkoja vastattavanaan yli 8000 miljardia euroa.

Euroalueen julkisen talouden velkamäärä on toisin sanoen yli kymmenen kertaa EVM:n koko luotonantovara. Tätä epäsuhtaa korostaa, että EVM:n omaa rahoitusta takaavat samat eurovaltiot, joille sen on tarkoitus myöntää rahoitusta.

Italia on EVM:n kolmanneksi suurin takaaja, joten sen ajautuminen EVM:n hätärahoituksen potilaaksi voisi helposti heikentää tällaisen kehäjärjestelyn uskottavuutta. Varsinkin siksi, että Italian kriisi tuskin pysyisi vain Italiassa.

Näillä summilla ei taltuteta systeemistä kriisiä

Samaan tapaan eurovaltiot ovat sopineet, että euroalueen pankkeja koettelevat rahoituskriisit ratkaistaan vastaisuudessa ensin pankkien ja niiden yksityisten rahoittajien kustannuksella mutta ellei se riitä, valtioiden yhteiden kriisinratkaisurahaston SRF:n hätärahoituksella.

Kriisinratkaisurahastolla on tällä haavaa koossa runsaan 20 miljardin hätävara, joka on lähivuosina tarkoitus kasvattaa noin 60 miljardiin. Se vastaa yhtä prosentti euroalueen talletussuojan turvaamien talletusten määrästä.

Euroalueen pankeilla on vastuullaan kotitalouksien talletuksia yhteensä hieman yli 6000 miljardia euroa. Kun muodollisesti suojattujen talletusten päälle lasketaan muut talletukset ja kaikki muut pankkien rahoitusvastuut, paisuu summa yhteensä suurin piirtein 18000 miljardiin euroon.

Sen rinnalla SRF:n 60 miljardiin euroon kasvatettava hätävara on kuin pyöristysvirhe.

EVM:lle kaavailtu viimekätisen hätärahoittajan rooli vaikuttaa sekin eleeltä mutta tuskin kriisioloissa mitenkään ratkaisevalta vahvistukselta, sillä EVM voi vastaisuudessa myöntää SRF:lle korkeintaan 60 miljardin euron hätärahoitusta.

Nämäkin summat ovat toki suuria, mutta ne eivät silti riitä kuin yksittäisten keskisuurten ongelmapankkien pystyssä pitämiseen.

Yksikin euroalueen suurimmista pankeista voi kuitenkin olla liikaa, sillä sellaisen kaatumisen uhka synnyttää helposti pakokauhua ketjureaktion pelosta. Siitä voi äkisti kärjistyä niin sanottu systeeminen kriisi, jollaisen kourissa euroalue oli vain kymmenen vuotta sitten.

Euroalueen pankit ovat niin suuria ja niiden taseet niin heikkoja, että koko pankkijärjestelmää uhkaava systeeminen kriisi ei sammu EVM:n tai SFR:n ennalta kokoon kootuilla tai varatuilla hätävaroilla.

Siihen tarvitaan rajattomat rahoitusvarat – ja uusi uskottava lupaus niiden käyttämiseen. Siihen kykenee vain EKP, jos se vain uskaltaa ja saa käyttää keinojaan.

Jos europoliitikot jostakin syystä vaativat, että seuraavan kriisin taltuttavat EVM (tai EVR) ja SFR eikä EKP, on niiden roolia muutettava vielä yhdellä pienellä mutta ratkaisevalla tavalla: niille on avattava rajoittamaton pääsy EKP:n keskuspankkirahoituksen piiriin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Alkon varapuheenjohtaja HS:ssä: Viinien vapauttaminen saattaisi lopettaa Alkon – ja tuoda viinat kaupan hyllylle

    2. 2

      Ravintoloitsija myi keskiolutta kassan ohitse ja hyötyi 70 000 euroa – uusi järjestelmä salli pienemmän tuomion

    3. 3

      Danske: Velat ja pikavipit tulleet nuorille erittäin tutuksi

    4. 4

      Saksalaisyritysten näkymät heilahtivat yllättäen parempaan suuntaan

    5. 5

      Cargotec: TTS-kaupan hyväksyntä jumiutui Kiinassa – toteutumassa kevään aikana

    6. 6

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    7. 7

      Fedin Evans: Korkojen laskemista ei voi sulkea pois vaihtoehdoista

    8. 8

      Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

    9. 9

      Nokian osake kääntyi syöksyyn – nyt yhtiö julkaisi harvinaisen tiedotteen

    10. 10

      Ennuste: Arktinen jää sulaa pois jo neljän vuoden päästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ravintoloitsija myi keskiolutta kassan ohitse ja hyötyi 70 000 euroa – uusi järjestelmä salli pienemmän tuomion

    2. 2

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    3. 3

      Alkon varapuheenjohtaja HS:ssä: Viinien vapauttaminen saattaisi lopettaa Alkon – ja tuoda viinat kaupan hyllylle

    4. 4

      Danske: Velat ja pikavipit tulleet nuorille erittäin tutuksi

    5. 5

      Brexit repii Britanniaa kahtia – mutta puntaa se ei pelota

    6. 6

      Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Keskuspankit ruokkivat zombitaloutta – ja heikentävät kasvua

    8. 8

      Nokian osake kääntyi syöksyyn – nyt yhtiö julkaisi harvinaisen tiedotteen

    9. 9

      Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

    10. 10

      Tutkimus: Sähköauto voikin saastuttaa tuplasti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    2. 2

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    3. 3

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    4. 4

      Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

    5. 5

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    6. 6

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    7. 7

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    8. 8

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    9. 9

      Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

    10. 10

      Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

    11. Näytä lisää