Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa

Julkaistu: 17.2.2019 7:47

Kinastelu Euroopan vakausmekanismin EVM:n uudistamisesta on pientä sen rinnalla, mitä on jo valmisteilla. Isomman uudistuksen ja riidan nimi on EVR, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Euroopan vakausmekanismin EVM:n uudistamiseen tähtäävät päätökset ovat Suomessa juuttuneet hallituspuolueiden välisiin erimielisyyksiin, vaikka nyt käsillä olevat EVM:n muutokset ovat pientä siihen verrattuna, mitä EU:ssa on paraikaa valmisteilla.

Ilta-Sanomat on tällä viikolla julkaissut useita uutisia hallituksen sisäisistä erimielisyyksistä.

Riidat koskevat EVM:n tehtävien ja roolin muuttamista uudistuksilla, jotka voivat joiltakin osin heikentää Suomen asemaa ja jotka näyttävät olevan osin ristiriidassa Suomen virallisten eurolinjausten kanssa.

Nyt käsillä olevat ja kiistaa aiheuttavat EVM:n uudistukset ovat kuitenkin vain välitavoite ja yksi askel kohti jo valmisteilla olevaa vielä suurempaa ja mahdollisesti vielä riitaisampaa uudistusta.

EVM:n uudistamisen varsinainen tarkoitus ja päämäärä on valmistella laitosta suureen muodonmuutokseen, jossa EVM on tarkoitus muuttaa Euroopan valuuttarahastoksi EVR:ksi.

Tässä valmisteilla olevassa muodonmuutoksessa tulevat vastaan aivan saman kipukohdat, jotka EVM:n uudistamisessa aiheuttavat kitkaa. Niiden jatkoksi on tulossa vielä kohtalainen joukko uusiakin riidan aiheita.

EVM:n muuttaminen EVR:ksi on tosin herättänyt melkoisen laajaa ja paikoin varsin jyrkkää vastarintaa useissa euromaissa, joten muodonmuutoksen toteutuminen on epävarmaa.

Vastarinnasta huolimatta suuren muodonmuutoksen valmistelu jatkuu ja etenee, joten tästä voi herkästi nousta uusia ja isoja riitoja muuallakin kuin Suomessa.

Lisää vastuuta mutta vähemmän valtaa

EVM:n muodonmuutos EVR:ksi perustuu EU:n komission vuonna 2017 esittämään aloitteeseen. Se sisältyy komission ehdotukseen ”talous- ja rahaliiton syventämiseksi”.

Komission ehdotukseen perustuva laajamittainen lainvalmistelutyö EVM:n muuttamiseksi EVR:ksi on edennyt EU:n parlamentissa pitkin viime vuotta.

Suomessa hallitus on kertonut komission aloitteesta ja siihen perustuvasta suurhankkeesta eduskunnalle ensin tuoreeltaan vuoden 2017 joulukuussa antamallaan muistiolla ja vielä perusteellisemmin vuoden 2018 helmikuussa antamallaan kirjelmällä.

Hallitus on jo vuosi sitten linjannut periaatteessa kannattavansa ehdotusta EVR:n perustamiseksi, mutta se on samalla huomauttanut olevansa eri mieltä useista komission ehdottamista EVR:n toteutustavoista.

EVM:n ajankohtaiset uudistukset muuttavat laitoksen roolia ja luonnetta jo muutamilla keskeisillä EVR:lle kaavailluilla piirteillä.

Yksi on EVM:n muuttaminen viimekätiseksi hätärahoittajaksi euromaiden yhteiselle kriisinratkaisumekanismille, jonka on vastaisuudessa tarkoitus ratkaista euroalueen pankkikriisit.

Toinen EVR:lle kaavailtu ja nyt jo EVM:lle valmisteltu uudistus on entistä laajempi mahdollisuus tukipäätösten tekemiseen pääsääntöisen yksimielisyysperiaatteen asemesta määräenemmistön voimin.

Tämänkaltaiset uudistukset voivat olla ongelmallisia erityisesti Suomen kaltaisille pienille ja talouspolitiikan kansallista omavastuuta vaaliville euromaille, sillä niiden sivutuotteena euromaiden välinen yhteisvastuu voi kasvaa ja joissakin kriisitilanteissa pienet jäsenmaat voivat menettää päätösvaltansa.

Juuri siksi hallituspuolueiden välille on syttynyt eripuraa EVM:nkin uudistamisesta.

Nämä samat riidan aiheet toistuvat suunnilleen samanlaisina EVR:n kaavailuissa, mutta niiden lisäksi valmisteilla on muitakin monin tavoin ongelmallisia uusien riitojen aiheita.

Samat riidat ja joukko uusia

Komission ehdottamassa muodossa EVR perustettaisiin EU:n uudeksi toimielimeksi ja näin ollen unionin sopimuskehikon sisäpuolelle ja EU-oikeuden piiriin.

EVM on EU-sopimuskehikon ulkopuolelle perustettu ylikansallinen osakeyhtiömuotoinen rahoituslaitos, jonka eurovaltiot ovat perustaneet keskinäisen valtiosopimuksen perusteella.

Tätä suurta hallinnollisjuridista siirtoa EU-sopimusten ulkopuolelta niiden sisäpuolelle voi pitää muutoksena nykyistä vähemmän epämääräiseen malliin, mutta se voi kilpistyä EU:n omiin sääntöihin ja EU-tuomioistuimeen.

On kyseenalaista, onko EU:lla ja sen toimielimillä oikeutta perustaa EU-toimielimiä ja tai varsinkaan siirtää niille kansalliseen päätösvaltaan kuuluvia tehtäviä. Tästä voi helposti nousta perustavaa laatua oleva periaatekysymys ja -kiista.

Lisää riitaa voi helposti syntyä etenkin Saksan, Hollannin ja Suomenkin kaltaisissa talouskuria kannattavissa maissa siitä, että ainakin komission ehdottamassa ja parlamentin yhä valmistelemassa EVR-mallissa jää pois joukko EVM:n sääntöihin kirjoitettuja talouskurin vaatimuksia.

EVR voisi esimerkiksi osallistua rahapulaan joutuneiden eurovaltioiden tai alueen kriisipankkien hätärahoittamiseen ilman hätärahoituksen ehtona vaadittavia yksityisten velkojien saatavien leikkauksia tai pääomitusvaatimuksia.

Tämänkaltaisista kysymyksistä nousseet erimielisyydet ovat toistaiseksi pudottaneet EVR:n hankkeena pois eurohuippukokousten asialistoilta, ja niiden takia koko valuuttarahasto voi jäädä tyystin toteutumattakin.

EVR:n hautaus ei välttämättä kuitenkaan merkitsisi sille aiottujen tehtävien hautausta. Elleivät ne etene EVR:n nimissä, niitä voi yhtä hyvin tulla eteen EVM:n uusina uudistuksina.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?