Pörssiuutiset

Eurokorkojen nousupaineet ovat entisestään lieventyneet

Julkaistu:

Eurokorkojen nousupaineet ovat talven mittaan entisestään lieventyneet, ja viitelainatuotot painuneet selvästi vuoden takaisista.
Tuottojen lasku ei kuitenkaan ole ollut tasaista, ja esimerkiksi Ranskan ja Italian lainatuotot ovat laskeneet vähemmän kuin Saksan. Syynä on epävarmuus näiden maiden talouspolitiikan suunnasta ja velkaantumisesta. Sijoittajia huolestuttaa lainanottajien maksukyky.

Saksa on EU:n ja etenkin euroalueen talouden veturi. Maan kokonaistuotanto on yhteisön suurin, ja sen vientiylijäämä maailman suurimpia ellei suurin. Saksa on itäisen Euroopan maiden kuten Suomen, tärkein vientimarkkina, jonka suhdanteiden kehitys vaikuttaa voimakkaasti koko EU:n näkymiin.

Saksan talous- ja rahapolitiikalla on myös erityisen luotettava maine, ja Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on rakennettu Saksan Bundesbankin mallin antamalle perustalle.

Talouden vahvuus ja rahapolitiikan vakaa maine ovat asettaneet Saksan velkasitoumukset Euroopan rahamarkkinoiden perustaksi. Niitä pidetään alueen varmimpina sijoituskohteina, joiden tuottojen perusteella markkinat asettavat tuottovaatimuksensa kaikille muille Euroopassa vaihdettaville arvopapereille. Niiden ja Saksan lainojen tuottoerot heijastavat markkinoiden arvioita esimerkiksi eri maiden talouspolitiikan näkymistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vuosi sitten Saksan kymmenen vuoden viitelaina tuotti jälkimarkkinoilla hieman alle 0,8 prosenttia vuodessa. Suomen ja Ruotsin vastaavat lainatuotot olivat juuri 0,8 prosentissa, Ranskan tasan yhdessä ja Italian hieman alle kahdessa prosentissa. Heinäkuussa Saksan tuotto oli painunut 0,3 prosenttiin, Suomen ja Ruotsin tuotot olivat 0,5:n ja Ranskan 0,6 prosentin tuntumassa. Italian lainatuotto sen sijaan oli kiivennyt 2,5 prosenttiin, maa kärsi tuolloin vaaleja edeltävästä epävarmuudesta ja sen pankkilaitos oireili.

Epävarmoina aikoina Saksaan sijoitetaan mieluummin kuin pienemmille, epävakaammille markkinoille. Siksi Saksan lainatuotto laski selvästi muita voimakkaammin tammikuusta heinäkuuhun.

Suomen ja Ruotsin lainojen tuottoero Saksaan oli noussut muutamasta prosenttiyksikön sadasosasta 0,2 prosenttiyksikköön ja Ranskan 0,2 prosenttiyksiköstä runsaaseen 0,3 prosenttiyksikköön. Italian tuottoero, Italian velastaan maksama riskilisä, oli kiivennyt kokonaisen prosenttiyksikön, 1,2 prosenttiyksiköstä 2,2 prosenttiyksikköön. Tuolloin EKP antoi tilannetta rauhoittavia lausuntoja, ja sekä Yhdysvaltojen että EU:n talouden tilasta saadut tiedot käänsivät tuotot uuteen nousuun.

Lokakuun alkupuolella Saksan kymmenvuotinen lainatuotto oli kiivennyt puoleen prosenttiin. Suomen ja Ruotsin lainat tuottivat 0,7 ja Ranskan 0,9 prosenttia. Italian hallituksen budjettiesitys lupasi tuolloin huomattavia menolisäyksiä ja veronkevennyksiä eli nousevaa lainanottotarvetta, ja sen 10 vuoden lainan tuotto oli kivunnut 3,6 prosenttiin. Ranskan riskilisä suhteessa Saksaan oli siis kohonnut 0,4 prosenttiyksikköön ja Italian yli kolmen prosenttiyksikön.

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin talouspoliittiset aloitteet herättivät jo tuolloin voimakasta vastarintaa, joka on talven mittaan synnyttänyt keltaliiveiksi nimetyn poliittisen liikkeen. Vaikka se ei ole toistaiseksi julkistanut kovinkaan koherenttia poliittista ohjelmaa, se vaikeuttaa joka tapauksessa Ranskan valtion talouden tasapainottamista, erästä Macronin keskeisimmistä tavoitteista.

Talouden näkymät ovat talven mittaan jäähtyneet. Saksan autoteollisuus alkoi talvella jarrutella päästötavoitteiden painamana. Italian budjettia puolestaan on oikaistu säästävämpään suuntaan. Saksan lainatuotto oli tammikuun lopussa 0,15 ja nyt enää 0,1 prosentissa. Ranskan lainatuotto on 0,55 prosentissa, samalla tasolla kuin tammikuun lopussa. Italian laina tuotti tammikuun lopussa 2,6 ja nyt runsaat 2,9 prosenttia. Suomi ja Ruotsi olivat tammikuun lopussa 0,4 prosentissa ja nyt hieman alempana.

Ranskan tuottoero Saksaan on siis noussut yli 0,4 prosenttiyksikköön. Italian ero Saksaan on 2,8 prosenttiyksikköä ja Skandinavian kaksikko 0,25 prosenttiyksikössä. Riskilisät ovat siis, Italiaa lukuun ottamatta, nousseet. Ruotsin lainan tuottoa vähentää osaltaan kruunun luisu: vuosi sitten eurolla sai 9,90 kruunua, mutta nyt jo 10,50 kruunua. Toisin sanoen Ruotsista saa pienemmällä euromääräisellä sijoituksella saman tuoton kuin Suomesta.

Italian ja Ranskan riskilisien nousu sisäpoliittisen epävarmuuden takia on Suomenkin vaalikamppailussa hyvä pitää mielessä. Valtion lainanotostaan maksama riskilisä suhteessa Saksaan voi nousta nopeastikin, mikä pahentaa velkaantumista entisestään.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin yksityinen sairaalakäynti maksatetaan julkisella – HUSin uusi johtaja arvostelee veivausta Apteekkarilehdessä

    2. 2

      Chanthana kyllästyi ”väärin kokattuun” thairuokaan ja siksi Perttikin, 66, paiskii nyt töitä 100 tuntia viikossa

    3. 3

      Savonlinja irtisanoo 55 kuljettajaa ja 19 toimihenkilöä – kaukoliikenteen tulevaisuus selviää vuoden kuluessa

    4. 4

      Suomalaiskeksintö karvojen puhdistamiseksi sai patentin

    5. 5

      Kaisa Hietalan lähtö yllätti – miksi Nesteen ”pelastaja” joutui lähtemään?

    6. 6

      Valtio vauhdittaa suuria ratahankkeita Nesteen osakkeilla

    7. 7

      Anne Berner saamassa ainakin 5 800 euroa/kk uudesta pankkipestistä

    8. 8

      Nikkelin hinnan lasku painoi Terrafamen tappiolle loppuvuonna

    9. 9

      Selvitys: Skandaalit veivät Danskelta ja Nordealta 83 000 asiakasta Tanskassa

    10. 10

      Kaupan ala haluaa viinit ruokakauppoihin jo seuraavalla vaalikaudella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    2. 2

      Chanthana kyllästyi ”väärin kokattuun” thairuokaan ja siksi Perttikin, 66, paiskii nyt töitä 100 tuntia viikossa

    3. 3

      Savonlinja irtisanoo 55 kuljettajaa ja 19 toimihenkilöä – kaukoliikenteen tulevaisuus selviää vuoden kuluessa

    4. 4

      Suomalaiskeksintö karvojen puhdistamiseksi sai patentin

    5. 5

      Kommentti: Pikavippialan uusin tulokas on poikkeuksellisen hävytön – tällä menolla velkaa on koko suvulla

    6. 6

      Näin yksityinen sairaalakäynti maksatetaan julkisella – HUSin uusi johtaja arvostelee veivausta Apteekkarilehdessä

    7. 7

      Hoivayhtiöiden voittoja halutaan nyt kilvan rajoittaa – se voi kaatua näihin ongelmiin

    8. 8

      Kaisa Hietalan lähtö yllätti – miksi Nesteen ”pelastaja” joutui lähtemään?

    9. 9

      Lonkeroiden ja nelosoluiden myynti paisui – alkoholin kulutus kasvoi vain vähän

    10. 10

      Anne Berner saamassa ainakin 5 800 euroa/kk uudesta pankkipestistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Töölöläinen taloyhtiö päätti muuttaa ullakon asunnoiksi – hyvä diili muuttuikin painajaiseksi

    3. 3

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    4. 4

      Lidlin jauhelihassa taas salmonellaepäily – keskeyttää yhteistyön lihatalon kanssa

    5. 5

      Joronjälkeä myyvä Auvo, 63, tekee hotellissaan kaiken yksin – ”Heittelen yläpystyyn mummoja, jotka haluavat tanssia”

    6. 6

      Huoltomies nukkui pommiin, kieltäytyi töistä, törmäsi liikenteenjakajaan ja aiheutti vesivahingon – miten kävi potkujen?

    7. 7

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    8. 8

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    9. 9

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    10. 10

      Yrittäjä vaati 400 000 euroa sopimuksen rikkomisesta – sai 500 euroa liikennemerkistä

    11. Näytä lisää