Pörssiuutiset

Jan Hurrin kommentti: Seuraava taantuma on entistä vaikeampi – ja elvytyskeinot entistä radikaalimpia

Julkaistu:

Uusi taantuma olisi edellistä vaikeampi, sillä talous- ja rahapolitiikan perinteinen elvytysvara on jo valmiiksi tapissa. Siksi seuraavassa taantumassa nähtäneen entistäkin radikaalimpia keinoja, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Talouden uusi taantuma ei ole suinkaan varma asia, ei ainakaan vielä.

Mutta talouskasvu on hidastunut ja talousnäkymät ja -tunnelma heikentyneet Suomessa, euroalueella ja muuallakin maailmassa odottamattoman nopeasti ja jyrkästi.

Samalla uuden taantuman mahdollisuus on kasvanut jo varteen otettavaksi ja vakavaksi uhaksi. Isoista euromaista ainakin Italia lienee jo lipsahtanut taantumaan ja muissakin euromaissa kasvuvauhti on hiipunut Saksaa myöten.

Siksi uuden taantuman vaikutuksia ja seurauksia on perusteltua puntaroida varovaisuusperiaatteen hengessä jo ennen kuin se painaa päälle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yksi suhteellisen suoraviivainen tapa tarkastella taantuman mahdollisia vaikutuksia alkaa vallitsevan talouskunnon arvioimisesta ja jatkuu kysymyksillä, kuinka hyvin tai huonosti talous kestäisi uuden taantuman rasitukset – ja mitä siitä kenties seuraa.

Valtiovarainministeriön viime viikolla julkaisema ”virkamiespuheenvuoro” esittää yhden epäilemättä asiantuntevan arvion Suomen julkisen talouden tilasta ja kehitystarpeista.

Puheenvuorosta löytyy varsin karu tulkinta Suomen talouden ja erityisesti julkisen talouden taantumankestävyydestä. Sen mukaan Suomi on nyt selvästi heikompi kestämään uuden taantuman rasitteita kuin oli kymmenen vuotta sitten ennen finanssi- ja eurokriisien leimahtamista.

Virkamiesvaroitukset koskevat pääosin Suomen julkista taloutta ja sen kestävyyttä, mutta suurin piirtein samoista syistä varoituksen voi laajentaa koskemaan suurta osaa maan yksityistäkin taloutta.

Yhtä helposti saman varoituksen voi laajentaa koskemaan suurinta osaa muutakin euroaluetta ehkä Saksaa lukuun ottamatta. Koko eurotalous on nyt selvästi heikompi kestämään uutta taantumaa kuin kymmenen vuotta sitten.

Julkisen ja yksityisenkin talouden keskeinen heikko kohta on kasvun puutteen ohessa suhteellisen raskas velkaisuus. Talouden eri osiin on kertynyt runsaanlaisesti velkaa jo ennen kuin uusi taantuma kasvattaa velkamäärää ja sen rasituksia vielä lisää.

EU:n taloussäännöt pahentavat asiaa

Suomen ja koko euroalueen julkinen ja yksityinen velkamäärä on nyt verrattomasti runsaampi kuin kymmenen vuotta sitten, mutta talous on vasta juuri ja juuri saavuttanut edellistä kriisiä edeltäneet mittansa.

Jos yksityinen talous kotitalouksista yrityksiin toimii seuraavassa taantumassa edes suurin piirtein niin kuin niillä on talouden laskukausien aikaan tapana toimia, ne vähentävät omia kulutusmenojaan ja investointejaan eli lisäävät säästämistään ja vähentävät velkaantumistaan.

Yksityisen talouden oma-aloitteiset vyönkiristykset ovat seuraavassakin taantumassa se todennäköinen eikä suinkaan uusi ja yllättävä tapahtuma. Se on omiaan heikentämään koko kansantalouden kokonaiskysyntää ja näin voimistamaan taantumassa jo alkanutta talouden alamäkeä.

Normaalisti jää talouspolitiikan tehtäväksi lievittää taantuman haittoja esimerkiksi sallimalla julkisen talouden niin sanottujen automaattisten iskunvaimentimien toimia vastavoimana yksityisen talouden vyönkiristyksille.

Elleivät työttömyys- ja sosiaaliturvan automaattiset iskunvaimentimet riitä, voi julkinen talous tarvittaessa torjua taantuman haittoja lisäksi aktiivisten elvytystoimien avulla.

Erityisesti euroalueella julkisen talouden liikkumavaraa kuitenkin rajoittaa suuri määrä erittäin monimutkaisia ja keskeisiltä osin ongelmallisia talouspolitiikan sääntöjä ja sopimuksia. Ja se, että julkinen talous on näiden talouspolitiikan sääntöjen mukaan jo valmiiksi liian raskaissa veloissa.

Juuri näistä talouspolitiikan säännöistä ja niiden määrittelemistä alijäämä- ja velkarajoista johtuu, että euroalueella seuraava taantuma voi helposti kärjistyä talouskriisistä poliittiseksi kriisiksi.

Taantuma kasvattaa poliittisia riskejä

Suomessa ja muualla euroalueella korostuu seuraavassa taantumassa suuri riski, että julkinen talous ei suinkaan tasapainota omilla vastatoimillaan yksityisen talouden vyönkiristysten vaikutuksia vaan pahentaa taantumaa ryhtymällä samaan aikaan kiristämään julkistakin talousvyötä.

Juuri tällaiset talouspolitiikan hätäjarrutukset pahensivat Suomessa ja useissa muissakin euromaissa edellisen taantuman haittoja ja kestoa. Ne myös heikensivät julkisen talouden kykyä kohdata seuraavan taantuman haasteita.

Talouspolitiikan hätäjarrutuksilla oli tarkoitus hillitä julkisen talouden alijäämien ja velkaisuuden paisumista, mutta niiden haittavaikutukset kääntyivät tarkoitustaan vastaan. Vyönkiristykset heikensivät eivätkä suinkaan piristäneet kansantaloutta, ja siksi julkisen talouden alijäämäisyyden ja velkaisuuden suhdeluvut paisuivat eivätkä supistuneet.

Seuraavassa taantumassa samanlaisen itsetuhoisen talouspolitiikan riski on vielä suurempi kuin viime kerralla, sillä talouspolitiikan linjaukset ja tavoitteet perustuvat keskeisiltä osin edelleen samoihin ristiriitaisiin sääntöihin ja uskomuksiin kuin viime taantuman aikaan.

Sillä erotuksella, että seuraavan taantuman uhatessa julkisen talouden elvytysvara on noiden samojen talouspolitiikan sääntöjen ja uskomusten perusteella jo valmiiksi tapissa.

Taantuman riski on tästä syystä myös poliittisen kriisin riski.

Valmiiksi velkarajoihin asti velkaisessa euromaassa uusiin elvytystoimiin ryhtyminen olisi yhtä kuin julkisen talouden alijäämä- ja velkasääntöjen uhmaamista. Sellainen asettaisi Suomen tai minkä tahansa muun euromaan samanlaiseen vastahankaan Euroopan unionin EU:n komission kanssa kuin Italian hallitus on ollut. Siitä syttyisi europoliittinen yhteenotto.

Elvyttämättä jättäminen ja vyönkiristyksiin ryhtyminen taas pahentaisivat taantumaa – ja olisivat omiaan kasvattamaan kotimaisia poliittisia paineita. Vyönkiristyksistä kärsivän kansan tyytymättömyys voi helposti nostaa valtaan sellaisia protestipuolueita, jotka viittaavat kintaalla EU:n taloussäännöille – ja päätyvät joka tapauksessa kahnauksiin komission kanssa.

Niin kuin Italiassa on jo käynyt.

Rahaelvytyksen tutut keinot tapissa

Seuraavan taantuman vaikeusastetta lisää talouspolitiikan rajoitteiden lisäksi se, että myös rahapolitiikan tavanomaiset ja iso joukko epätavanomaisiakin elvytyskeinoja on parhaillaan niin sanotusti tapissa.

Euroalueen keskuspankin EKP:n ohjauskorot ovat edellisen talouskriisin jäljiltä edelleen nollassa prosentissa ja osin sitäkin matalammissa miinuslukemissa.

EKP:n liikepankeille tarjoama niin sanottu keskuspankkitalletusten korko on tällä haavaa -0,4 prosenttia, ja niinpä isohko osa euroalueen markkinakoroistakin on negatiivisia. Suomenkin valtion velkakirjojen markkinakorot ovat parhaillaan miinuksella viiden vuoden laina-aikaan asti.

Nolla- ja miinuskorkojen lisäksi EKP on viime vuosina laajentanut ja kasvattanut rahaelvytystään ennen kokemattoman suurisuuntaisiin arvopaperiostoihin. Se on yhdessä euromaiden kansallisten keskuspankkien kanssa ostanut muutaman viime vuoden kuluessa yli 2500 miljardin euron arvosta euroalueen valtioiden, pankkien ja yritysten velkakirjoja.

Jos käy köpelösti ja eurotalous painuu uuteen taantumaan tämän tai ensi vuoden kuluessa, käy näin ennen kuin EKP ehtii kunnolla edes lopettaa edellisiä rahaelvytyksen ohjelmiaan.

Niinpä rahapolitiikkakin on finanssipolitiikan tapaan jokseenkin voimaton kohtaamaan saati torjumaan uuden taantuman rasituksia ainakaan tavanomaisten elvytyskeinojen avulla.

Korkoja tuskin voi pakottaa olennaisesti nykyistä syvemmälle nollan prosentin alapuolelle ilman, että siitä koituu enemmän haittaa kuin hyötyä. Eikä velkakirjaostojenkaan uudestaan aloittaminen tai kasvattaminen välttämättä auta, sillä ostettavasta alkaa monin paikoin olla pulaa ja ostojen teho on tähänkin mennessä osoittautunut kyseenalaiseksi.

Silti on epätodennäköistä, että EKP tyytyisi seuraavassakaan taantumassa seuraamaan toimettomana eurotalouden murenemista sivusta. Ennemmin se kehittää ja panee toimeen taas uusia ja luultavasti entistäkin radikaalimpia rahaelvytyksen kokeiluja.

EKP:llä on keinot luoda tarvittaessa vaikka rajattomasti uusia euroja, ja tiukan paikan tullen se kyllä keksii perustelut noiden keinojen käyttämiseen. Niinpä seuraava taantuma sysännee entistä suuremman osan euroalueen velkataakasta EKP:n syliin.

Koituuko siitä eurotalouden pysyvä pelastus vai entistä suurempi uusi riesa, sitä europäättäjät joutuvat ratkomaan mutta vasta seuraavan taantuman jälkeen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Chanthana kyllästyi ”väärin kokattuun” thairuokaan ja siksi Perttikin, 66, paiskii nyt töitä 100 tuntia viikossa

    2. 2

      Näin yksityinen sairaalakäynti maksatetaan julkisella – HUSin uusi johtaja arvostelee veivausta Apteekkarilehdessä

    3. 3

      Savonlinja irtisanoo 55 kuljettajaa ja 19 toimihenkilöä – kaukoliikenteen tulevaisuus selviää vuoden kuluessa

    4. 4

      Suomalaiskeksintö karvojen puhdistamiseksi sai patentin

    5. 5

      Anne Berner saamassa ainakin 5 800 euroa/kk uudesta pankkipestistä

    6. 6

      Valtio vauhdittaa suuria ratahankkeita Nesteen osakkeilla

    7. 7

      Kaisa Hietalan lähtö yllätti – miksi Nesteen ”pelastaja” joutui lähtemään?

    8. 8

      Kaupan ala haluaa viinit ruokakauppoihin jo seuraavalla vaalikaudella

    9. 9

      Kommentti: Pikavippialan uusin tulokas on poikkeuksellisen hävytön – tällä menolla velkaa on koko suvulla

    10. 10

      Selvitys: Skandaalit veivät Danskelta ja Nordealta 83 000 asiakasta Tanskassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    2. 2

      Chanthana kyllästyi ”väärin kokattuun” thairuokaan ja siksi Perttikin, 66, paiskii nyt töitä 100 tuntia viikossa

    3. 3

      Savonlinja irtisanoo 55 kuljettajaa ja 19 toimihenkilöä – kaukoliikenteen tulevaisuus selviää vuoden kuluessa

    4. 4

      Suomalaiskeksintö karvojen puhdistamiseksi sai patentin

    5. 5

      Näin yksityinen sairaalakäynti maksatetaan julkisella – HUSin uusi johtaja arvostelee veivausta Apteekkarilehdessä

    6. 6

      Kommentti: Pikavippialan uusin tulokas on poikkeuksellisen hävytön – tällä menolla velkaa on koko suvulla

    7. 7

      Hoivayhtiöiden voittoja halutaan nyt kilvan rajoittaa – se voi kaatua näihin ongelmiin

    8. 8

      Kaisa Hietalan lähtö yllätti – miksi Nesteen ”pelastaja” joutui lähtemään?

    9. 9

      Lonkeroiden ja nelosoluiden myynti paisui – alkoholin kulutus kasvoi vain vähän

    10. 10

      Anne Berner saamassa ainakin 5 800 euroa/kk uudesta pankkipestistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Töölöläinen taloyhtiö päätti muuttaa ullakon asunnoiksi – hyvä diili muuttuikin painajaiseksi

    3. 3

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    4. 4

      Lidlin jauhelihassa taas salmonellaepäily – keskeyttää yhteistyön lihatalon kanssa

    5. 5

      Joronjälkeä myyvä Auvo, 63, tekee hotellissaan kaiken yksin – ”Heittelen yläpystyyn mummoja, jotka haluavat tanssia”

    6. 6

      Huoltomies nukkui pommiin, kieltäytyi töistä, törmäsi liikenteenjakajaan ja aiheutti vesivahingon – miten kävi potkujen?

    7. 7

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    8. 8

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    9. 9

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    10. 10

      Yrittäjä vaati 400 000 euroa sopimuksen rikkomisesta – sai 500 euroa liikennemerkistä

    11. Näytä lisää