Kommentti: Turha säikkyä valtion velkataakkaa – se on kevyempi kuin näyttää - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Kommentti: Turha säikkyä valtion velkataakkaa – se on kevyempi kuin näyttää

Julkaistu: 26.1.2019 7:29

Velkarahoitus jopa negatiivisella korolla tarkoittaa, että valtio voi rahoittaa alijäämiään ja investointejaan sananmukaisesti halvemmalla kuin ilmaiseksi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Valtion liiallisesta velkaantumisesta koituu ennen pitkää ongelmia, se on vissi. Siksi valtion on syytä välttää ylivelkaantumista siinä kuin muidenkin velkaisten.

Sekin on selvä, että ylivelkaantumisen riskit ja niitä välttävä velkavarovaisuus koskevat Suomen valtiota siinä kuin muitakin valtioita.

Mutta valtion ylivelkaantumisen välttäminen on tyystin eri asia kuin suin päin säikkyminen taikauskon kaltaiseen velkakammoon.

Osa eurovaltioista on kiistatta ylivelkaisuuden rajamailla ja velkaisista velkaisimmat jo tuon veteen piirretyn viivan tuolla puolen. Mutta Suomi ei kuulu joukkoon, ei sinne päinkään.

Suomen valtio on kriisivuosien suhteellisen nopean velkaantumisen jälkeenkin eurovaltioiden vähävelkaisimpia.

Lisäksi Suomen valtion nopean velkaantumisen kausi päättyi jo pari vuotta sitten, kun talouskasvu vähensi uuden velkarahoituksen tarvetta ja kohensi samalla suhteellisen velkaisuuden suhdelukuja.

Viime vuonna valtion suhteellinen ja absoluuttinenkin velkaisuus laskivat ensi kertaa kymmeneen vuoteen. Vähän, mutta kuitenkin.

Käytännössä valtion velkataakka – ei vain velan määrä vaan siitä koituva rahoitusrasite – on paljon kevyempi kuin virallisten velkatilastojen mukaan näyttää.

Markkinat luottavat Suomen valtioon

Suomen valtion velkataakka näyttää toki kohtalaisen raskaalta, onhan valtion vastuulla velkaa hieman yli sata miljardia euroa. Se on pyörein luvuin 50 miljardia euroa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten ennen talouskriisiä.

Hurjan tuntuinen velkamäärä ja sen kiistatta voimakas kasvu ovat jo vuosien ajan antaneet paljon aihetta sormen heristelyille ja yleisöä säikyttäville synkistelyille.

Velkakammoisella säikyttelyllä näyttää kuitenkin olleen enemmän poliittisia, aatteellisia tai uskomuksellisia perusteita kuin talouden tosiasioihin perustuvia syitä.

Poliittista pöhinää ja puhinaa ympäröivän arkitodellisuuden puolella valtion velkataakka ja valtion velkaantumisen näkymät edustavat Suomen talouden pienimpiä ongelmia.

Ainakin velkakirjamarkkinoilla Suomen valtio on jo vuosien ajan nauttinut – ja nauttii edelleen – likimain yhtä vahvaa luottamusta kuin Saksan liittovaltio ja pieni joukko euroalueen vähävelkaisimpia luottovaltioita.

Valtio hankkii käytännössä kaiken velkarahoituksensa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta, joiden korkonoteeraukset ovat kuin kaiken aikaa päivittyvä luottamusmittari.

Tuon luottamusmittarin tulkitseminen on suoraviivaista: mitä vahvempi luottamus sitä matalammat korot ja vastaavasti mitä heikompi luottamus sitä korkeammat korot.

Suomen valtio saa parhaillaan uutta lainarahaa aina kuuden vuoden mittaisiin laina-aikoihin asti negatiivisella korolla ja alle prosentin korolla peräti 15 vuoden mittaisiin luottoihin asti. Edes nippa nappa prosentin korkoa pitäisi maksaa vasta 30 vuoden mittaisesta uudesta lainarahasta.

Velkarahoitus jopa negatiivisella korolla tarkoittaa, että valtio voi rahoittaa alijäämiään ja investointejaan sananmukaisesti halvemmalla kuin ilmaiseksi.

Ilmaista lainarahaa Suomen Pankilta

Käytännössä valtion velkataakkaa keventää nolla- ja miinuskorkojen lisäksi toinen vaikeasti hahmottuva taustatekijä. Se on Suomen Pankki (SP) ja euroalueen keskuspankin EKP:n laajamittainen valtionlainojen osto-ohjelma.

EKP aloitti euroalueen velkakirjamarkkinoiden laajamittaiset tukiostot eli niin sanotun rahapolitiikan määrällisen keventämisen vuonna 2015 sen jälkeen, kun se oli jo painanut ohjauskorkonsa nollan prosentin tuntumaan.

Sen jälkeen EKP ja tukiostoihin osallistuneet euromaiden kansalliset keskuspankit ovat ostaneet yhteensä 2 600 miljardin euron arvosta erilaisia euroalueen valtioiden, pankkien ja yritysten velkakirjoja.

Näiden tukiostojen osana Suomen Pankki on ostanut lähemmäs 30 miljardin euron arvosta pääasiassa Suomen valtion liikkeeseen laskemia velkakirjoja.

Virallisesti nämä velkakirjaostot ovat olleet rahapoliittisia toimia eivätkä valtion alijäämän rahoittamista, mutta käytännössä näiden tukiostojen suorat ja epäsuorat vaikutukset ovat keventäneet valtion rahoitusasemaa tuntuvasti.

Parin viime vuoden kuluessa SP on ostanut suuremman määrän Suomen valtion velkakirjoja kuin valtio on samaan aikaan tarvinnut uutta velkarahoitusta, ja nyt SP:n hallussa on lähemmäs kaksi kolmasosaa valtion kymmenen viime vuoden mittaan liikkeeseen laskemasta uudesta velkakirjamäärästä.

SP:n velkakirjaostot voivat olla yksi suuri syy siihen, että yksityisten velkakirjasijoittajien näkökulmasta Suomen valtion velkakirjoista on ennemmin ollut pulaa kuin ylitarjontaa.

Korot nollassa vaikka tuki supistuu

Suomen Pankin valtiolle tarjoama rahoituksen taustatuki vähenee selvästi tänä vuonna, sillä EKP lopetti viime vuoden lopussa tukiosto-ohjelmansa niin sanotut netto-ostot.

Sen sijaan keskuspankkien haltuun jo hankittujen velkakirjojen erääntyvät pääomat on tarkoitus sijoittaa takaisin vastaaviin uusiin velkakirjoihin vielä pitkän aikaa.

Niinpä keskuspankkien valtioille tarjoama taustatuki vain lakkaa kasvamasta mutta ei sentään pääty.

Suomen Pankkikaan ei enää kasvata hallussaan olevien valtion velkakirjojen määrää uusilla tukiostoilla, mutta se pitää ennestään hankkimansa velkakirjamäärän ennallaan ostamalla erääntyvien velkapapereiden tilalle uusia samanlaisia.

Tämä muuttaa Suomen valtion rahoitusasemaa vain vähän, sillä tänä vuonna valtiolla on tarvetta vain hieman yli miljardin euron nettolainanottoon. Tämä ei aiheuttane ongelmia.

Mittavien tukiostojen supistuminen on ollut velkakirjamarkkinoiden tiedossa jo pitkän aikaa, mutta Suomen valtion markkinakorot ovat edelleen nollan prosentin tuntumassa.

Valtio saa markkinoilta toisin sanoen ilmaista lainarahaa keskuspankin tuella tai ilman.

Tuskin saisi, jos valtion velkataakka olisi oikea ongelma.

Lisää aiheesta