Jan Hurrin kommentti: Kiinan talouskasvu lienee selvästi heikompaa kuin luvut näyttävät

Julkaistu:

Kiinan taloustilastot kertovat vuosikymmeniin hitaimmasta kasvusta. Oikeasti kasvu on luultavasti hidastunut jopa puoleen maan virallisesta kasvuvauhdista, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Kiinan virallisten taloustilastojen mukaan maan talouskasvu hidastui viime vuonna 6,6 prosenttiin. Se on hitain kasvuvauhti sitten 1990-luvun alkuvuosien mutta se on kuitenkin hitusen enemmän kuin viime vuotta koskenut virallinen 6,5 prosentin kasvutavoite.

Samalla yksi Kiinan talouslukujen ennustamista helpottava nyrkkisääntö osoitti taas käyttökelpoisuutensa:

Kiinan bruttokansantuotteen kasvua – tai tarkemmin sanottuna maan virallisten taloustilastojen kasvulukuja – voi melkoisen luotettavasti ennustaa ottamalla lähtökohdaksi maan johdon kasvutavoitteen ja lisäämällä siihen yhden prosenttiyksikön kymmenesosan.

Tällainen ennustemalli ei ole taloustieteellisessä mielessä mistään kotoisin eikä se toimi missään muualla kuin Kiinassa. Mutta Kiinan virallista ”tilastokasvua” tämän nyrkkisäännön avulla on jo vuosien ajan voinut ennustaa jokseenkin luotettavasti.

Samalla on toki paikallaan pitää mielessä, että tällaiset peukalosäännöt eivät oikeasti kerro mitään maan talouden kasvusta tai muustakaan kunnosta. Niin kuin eivät kerro Kiinan viralliset taloustilastotkaan.

Niinpä on makuasia, kumpi Kiinan talouteen ja taloustilastoihin liittyvä seikka on oudompi: se, että maan taloustilastot kertovat enemmän maan johdon asettamista tavoitteista kuin meikäläisittäin todenmukaisesta talouskasvusta, vai se, että kukaan enää ottaa maan taloustilastoja todesta.

Kiinan kasvun on pakko hidastua

Ulkopuolinen talouden tarkkailija voi perustellusti epäillä Kiinan virallisia talouden kasvulukuja. Mutta sitä on kenenkään turha epäillä, että maan talouskasvu on viime vuosina tuntuvasti hidastunut. Se on todennäköisesti vain hidastunut vielä enemmän kuin viralliset tilastot kertovat.

Kasvun hidastuminen ei sinänsä ole minkään lajin yllätys.

Se on pitkän aikaa ollut väistämätöntä, sillä roimasti koko maailmantalouden kasvua nopeampi kasvutahti on pitkän päälle matemaattinen mahdottomuus. Lisäksi kasvun hidastuminen on Kiinan talouspolitiikan pitkäaikaisten muiden tavoitteiden välttämättömiä seurauksia.

Kiinan talouspolitiikka ja sen viralliset tavoitteet ovat jo pitkän aikaa pyrkineet siirtämään kansantalouden painoa vientivetoisesta teollisuudesta kotimaisten palveluiden ja kotitalouksien kulutuskysynnän suuntaan. Se on merkinnyt taloudelle asetettujen kasvutavoitteiden vähittäistä laskua.

Toinen talouden kasvutavoitteita vähitellen väistämättä heikentänyt virallinen tavoite on ollut maan presidentin Xi Jinpingin ja muiden keskeisten talous- ja rahapolitiikan johtajien lukuisia kertoja julki lausuma pyrkimys hillitä maan paikoin jo hälyttävää velkaantumista.

Kiinan talouskasvun ja maan velkaantumisen keskinäinen riippuvuus on jo kymmenen vuoden ajan herättänyt maan poliittisen johdon huolta.

Virallista tilastokasvua on pidetty edes hiljalleen laskeneissa tavoiteluvuissa suunnilleen finanssikriisin leimahduksesta ja sitä erityisesti juuri Kiinassa seuranneesta mammuttielvytyksestä lähtien kahden keinon kasvureseptillä.

Se tuottaa jokseenkin takuuvarmasti toivottuja kasvulukuja. Mutta se ei kerro mitään siitä, onko taloudessa saatu aikaan enemmän tuloja vai kuluja tai tuottoa vai tappiota.

Ronski velkavipu ylläpitää kasvua

Kiinalaisen kasvuihmeen resepti on kymmenen viime vuoden ajan ollut karkeasti pelkistäen suunnilleen seuraavanlainen:

Koko kansantalouden kasvutavoite on toteutunut, kunhan julkiset ja yksityiset investoinnit teollisuuteen, kiinteistöihin ja moottoriteiden ja luotijunaratojen kaltaisiin rakenteisiin kasvavat jopa tuplaten koko talouden kasvutavoitetta nopeammin.

Ja jokavuotisten investointien kasvattaminen vuosi vuodelta suuremmiksi on puolestaan onnistunut, kunhan investointeihin ohjattu velkarahoitus on kasvanut vielä jopa tuplaten investointienkin kasvua kovempaa tahtia.

Kun tällaiseen kasvureseptiin yhdistyy Kiinan taloustilastoinnin jokseenkin ainutlaatuinen tapa kirjata mihin tahansa tarkoitukseen kulutettu rahamäärä kyseisten toimien arvoksi, syntyy tuloksena kiinalainen tilastokompa.

Viime vuoden virallinen 6,6 prosentin kasvu kertookin edes joten kuten luotettavasti vain sen, kuinka paljon runsaammin rahaa maassa on käytetty eri tarkoituksiin tappioista tai tuloksista riippumatta.

Suomessa ja useimmissa muissakin länsimaissa kansantalouden mittoja kuvaavat tilastoluvut kertovat yleensä, mikä oli kokonaistuotannon arvo tappioiden ja kustannusten jälkeen. Eli mitä taloudesta saatiin irti.

Kiinan tilastoluvut näyttävät ja kuulostavat samanlaisilta kuin muualla, mutta ne kertovat ennemmin taloudessa aikaan saaduista kustannuksista kuin tuloista. Kiinan taloustilastoissa tappiotkin näyttävät tuloilta.

Luotto- ja luontoriskit pysyvät piilossa

Pekingin yliopiston talousprofessori Michael Pettis selostaa Kiinan talouden haasteita ja maan taloustilastoinnin erityispiirteitä viime viikolla kirjoittamassaan kolumnissa ”Mikä on Kiinan bkt?” (What Is GDP in China?).

Tekstissään Pettis toistaa lukuisia kertoja aiemminkin esittämänsä arvion, että länsimaisilla periaatteilla mitattuna ja tilastoituna Kiinan talouskasvu olisi luultavasti hidastunut jopa puoleen maan virallisesta kasvuvauhdista.

Hänen kasvuarvionsa on toisin sanoen lähempänä kolmea prosenttia kuin viime vuoden virallista yli kuuden ja puolen prosentin kasvua.

Samalla Pettis toistaa senkin nyt jo lukuisia kertoja kirjoituksissaan ja kirjoissaan toistamansa arvionsa, että Kiinan talouskasvun hidastuminen on välttämätön ja lisäksi ajan oloon suotuisa muutos eikä suinkaan huono uutinen.

Hänestä keinotekoisen nopea talouskasvu ja sen edellyttämä aina vain ronskimpi velkaantuminen on jo hyvän aikaa ollut suurelta osin silkkaa rahan ja kansantalouden voimien tuhlaamista.

Kasvava osa Kiinan investoinneista on jo hyvän aikaa kohdistunut hänen mukaansa tuottamattomiin ja yhä useammin alusta asti tappiollisiin hankkeisiin. Niiden avulla on kyllä saatu aikaan toimeliaisuutta, mutta samalla maan mutkikkaan rahoitusjärjestelmän eri osiin on kasautunut kasvava määrä piileviä luottotappioita ja finanssiriskejä.

Tähän tapaan aikaan saatu tilastokasvu näyttää kasvulta vain niin kauan kuin tappiot jätetään kirjaamatta ja niiden annetaan kasautua tilastorivien väleihin.

Sama koskee Pettisin mukaan teollisuuden aiheuttamia ympäristötuhoja. Jos tuotanto kasvaa ympäristön kustannuksella, jää taas kustannuksia ja ennen pitkää jonkun eteen kaatuvia tappioita taloustilastojen taakse piiloon.

Luultua pienempi talous ja raskaampi velkaisuus

Suurin piirtein samanlaisin johtopäätöksiin ovat päätyneet yhdysvaltalaisen John Hopkins -yliopiston taloustukijat Bob Barbera ja Yingyao Hu.

He arvioivat viime joulukuisessa kirjoituksessaan, että länsimaisin mittausperiaattein Kiinan kansantalous oli jo toissa vuonna viidenneksen pienempi kuin maan virallisten taloustilastojen perusteella näyttää.

Sen sijaan talouden velkaisuutta ja absoluuttisia velkamääriä koskevia virallisiakin lukuja Barbera ja Hu pitävät jokseenkin luotettavina.

Tästä seuraa kelju johtopäätös, jonka mukaan Kiinan talouden todellisiin mittoihin ja velanmaksukykyyn suhteutettu velkaisuus on rutkasti raskaampaa kuin keinotekoisen tilastokasvun perusteella vaikuttaa.

Barbera ja Hu päättävätkin kirjoituksensa valjuun veikkaukseen, että Kiinan talouden velkataakka on jo ylittänyt 400 prosenttia suhteessa maan talouden vuotuisen kokonaistuotannon todelliseen arvoon.

Taloustilastojen keinotodellisuudessa velkaisuuden suhdeluku on ”vain” 300 prosenttia.

Tästä seuraa Pettisin viittaama Kiinan suuri taloushaaste, miten hidastaa kasvua ja hillitä velkaantumista hallitusti ilman äkkikäänteitä. Ja ilman, että finanssiriskit räjähtävät silmille.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Haluatko säilyttää elintasosi eläkkeellä? Näin paljon sinun pitäisi säästää joka kuukausi

    2. 2

      Kuluttaja-asiamies etsii kahden eri ”kohtuuttoman kalliin” kuluttajaluoton ottaneita – puuhaa ryhmäkannetta

    3. 3

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    4. 4

      Telia ostaa sähköisen allekirjoituspalvelun Vincitiltä

    5. 5

      Postin työriita jumittui niin pahasti, että apua tarvitaan valta­kunnan­sovittelijalta

    6. 6

      Isot pörssi­voitot yhdistettiin Trumpin puheisiin – pörssi ja asian­tuntijat kumosivat väitteet

    7. 7

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    8. 8

      Sekava maailmantilanne vahvistaa euroa

    9. 9

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    10. 10

      Teollisuusneuvos Jorma Terentjeff nauttii nykyisestä elämänvaiheestaan: ”Olen löytänyt itsestäni taas pikkupojan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    2. 2

      Haluatko säilyttää elintasosi eläkkeellä? Näin paljon sinun pitäisi säästää joka kuukausi

    3. 3

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    4. 4

      Isot pörssi­voitot yhdistettiin Trumpin puheisiin – pörssi ja asian­tuntijat kumosivat väitteet

    5. 5

      Postin työriita jumittui niin pahasti, että apua tarvitaan valta­kunnan­sovittelijalta

    6. 6

      Teollisuusneuvos Jorma Terentjeff nauttii nykyisestä elämänvaiheestaan: ”Olen löytänyt itsestäni taas pikkupojan”

    7. 7

      Aki Yrttiaho, 29, odottaa jo täyttä mobiiliaikaa: ”Minulla ei ole senttiäkään käteistä”

    8. 8

      Sekava maailmantilanne vahvistaa euroa

    9. 9

      Uusi laki iski: flunssa­lääke Finrexin loppui apteekeista

    10. 10

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    4. 4

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    8. 8

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    9. 9

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää